Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lentokonetehtaan työntekijät rakensivat 80 vuotta sitten asuinalueen Pirkkalaan – Nyt monet perheet ovat vaihtuneet, mutta Pyhäjärven rannalla elää yhä tiivis yhteisö

Perinteinen Haikan lava Pyhäjärven rannalla Pirkkalassa on monelle tuttu. Harva kuitenkaan tietää, että lavan omistavat alueella asuvat ihmiset. Tiivis yhteisö alkoi rakentua Haikkaan reilut 80 vuotta sitten, kun Pirkkalaan muutti toistasataa lentokonetehtaan työntekijää pääkaupunkiseudulta. Ohitamme Haikan grillin ja käännymme oikealle. Syksyn ensimmäisten pudonneiden lehtien täplittämän urheilukentän laidalla odottaa Haikan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Leena Seilo . Hän on luvannut esitellä meille aluetta, jonka erityinen historia lienee tuntematon usealle pirkanmaalaisellekin. – Tämä on Pirkkalan ensimmäinen urheilukenttä, Seilo kertoo. Juoksuradat eivät enää kierrä nurmikenttää, mutta vanha kuularinki on yhä paikallaan. Nurmikentän nurkalta lähtee polku, jota lukuisten tallojien askeleet ovat leventäneet. Polku johtaa vanhalle pyykkituvalle, josta on muodostunut paikallisten asukkaiden tärkeä kohtaamispaikka. Yhteisalueella sijaitseva entinen pyykkitupa on muutettu rantasaunaksi, jossa lämpiää joka viikko miesten ja naisten lenkkisaunat. Täällä on vietetty monet syntymäpäiväjuhlat ja morsiussaunat. – Sauna on tärkein yhteisöllisyyden mekka, Seilo kertoo. Seilon mukana ovat naapurissa asuvat lapset Topias ja Iina Haukkamaa . Seilolla ei ole lapsenlapsia, mutta naapurin lapset viettävät usein aikaa hänen luonaan. Seuraan on liittynyt myös viitisen vuotta sitten Haikkaan perheensä kanssa muuttanut Anu Övermark ja perheen lapset Lilja , Lydia ja Alisa Övermark . Anu Övermarkille saunan erityislaatuinen merkitys aukeni heti ensimmäisellä kerralla, kun hän liittyi lenkkisaunan löylyihin. Övermark muistaa, että puheensorina kuului jo kaukaa, ja pimeässä illassa erottuivat saunan ympäristöön sytytetyt kynttilät. Pöydillä odotti purtavaa – lähes aina joku alueen asukkaista on leiponut saunaa varten. – Minä tapaan eniten ihmisiä alasti saunanlauteilla, Seilo sanoo. ”Sauna on tärkein yhteisöllisyyden mekka.” Entinen tehdastyöntekijöiden asuinalue Haikan asuinalue nousi toisen maailmansodan aikoihin Pyhäjärven rantaan Pirkkalaan. Helsingissä sijainnut valtion lentokonetehdas haluttiin siirtää kauemmas Neuvostoliiton rajasta. Tampere uskoi uuden tehtaan tuovan työpaikkoja seudulle. Kuntien välinen kilpailu ratkesi lopulta 1930-luvulla Tampereen eduksi ja tehdas siirtyi Helsingistä Härmälään. – Työläiset tulivat tehtaan mukana Helsingistä Tampereelle, mutta heille ei ollut asuntoja, Seilo kertoo. Valtio osti 1930-luvun loppupuolella Haikan kartanon omistamat maat, ja asuinalue alkoi muodostua. Aluksi alueelle kaavoitettiin noin 160 omakotitalotonttia. Nyt alueella on Seilon mukaan 180 omakotitaloa. Alueesta tekee poikkeuksellisen se, että se on valtion kaavoittama. Tonttien omistajista koostuva osakaskunta muodostaa omakotiyhdistyksen, jonka yhteisomistuksessa on useita alueita Haikassa, muun muassa Pyhäjärven rantaa, urheilukenttä, vesialueita ja puistoja sekä Haikan lava – legendaarinen tanssipaikka, josta Haikka yleensä tunnetaan. Omakotiyhdistys perustettiin 80 vuotta sitten pian sen jälkeen, kun ensimmäiset talot olivat nousseet alueelle. Yhdistyksen vastuulle kuuluu yhteisomistuksessa olevien alueiden hoito. Yhdistys ylläpitää muun muassa Haikan lavaa. Alueella on muitakin erikoisuuksia. Kun Haikka alkoi rakentua, sinne nousi useita funkistaloja. Niistä osa on myöhemmin purettu, mutta osa kuuluu yhä maisemaan. Monesta talosta aukeaa komea näkymä Pyhäjärvelle. Rinnakkain on alkuperäisiä rintamamiestaloja, funkistaloja ja aivan uusia omakotitaloja. Uusien rakennusten alta on purettu vanhoja pois, ja nykyään alueella sijaitsee myös muun muassa rivitaloja. Historian voi kuitenkin yhä aistia. Seilo muutti Haikkaan vuonna 1995, jolloin lapsiperheitä asui alueella vasta kymmenkunta. – Me olimme ensimmäisiä, jotka edustivat uutta aaltoa, Seilo kertoo. Sittemmin alueelle on muuttanut paljon uusia perheitä, mutta muutamia syntyperäisiä haikkalaisiakin alueella yhä asuu. Esa Huttunen on asunut isoisänsä rakentamassa, sodan aikana valmistuneessa talossa vuodesta 1967. Huttunen on todistanut alueen muuttumista, vuosien varrella esimerkiksi useimpiin taloihin on tullut joku lisäosa. Naapurissa Danny-show Saunalta matka jatkuu polkua pitkin kohti Haikan lavaa. Keväällä yhteisöllisyys koki pienen kolauksen koronaviruksen takia, sillä esimerkiksi sauna oli laitettava kiinni. Edellisiltana lauteilla on istunut miesten lenkkisauna. Vähän matkan päässä portin takana seisoo perinteikäs tanssilava. Siellä ovat ehtineet viihtyä monet sukupolvet. Tämän kesän viimeiset tanssit on jo tanssittu. Haikan lavasta riittäisi luultavasti kirjavia tarinoita. Vuosikymmenten aikana lavalla ovat esiintyneet monet kotimaiset tähdet. Haikan lavan nurkalla asuva Esa Huttunen muistaa nähneensä lavalla lapsena muun muassa Danny-show’n. Lisäksi esimerkiksi Kirka ja Juice ovat esiintyneet siellä. Lavan salaisuudet jäävät suljettujen porttien taakse. Ohitamme Huttusen kotitalon. Seilo kertoo piipahtavansa siellä toisinaan aamukävelyn lomassa, jos huomaa perheen talon pihamaalla. Joskus vierailu saattaa venähtää parituntiseksi. Hänen mukaansa iso osa alueen asukkaista viihtyy tiiviissä yhteisössä. – Aamuisin katselemme, että vanhuksille on syttynyt valot, ja naapurin pihassa voi poiketa kahvilla. Seilo lähtee kävelemään kohti Haikan lavaa. Ovet pitää vielä sulkea. Vaikka kesäkausi alkaa olla ohi, lauantaina lava herää jälleen eloon, kun omakotiyhdistys juhlii 80-vuotista taivaltaan, missäpä muualla kuin Haikan lavalla.