Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

"Rahaa pitäisi jakaa sitten kaikille" – arkkiatri Risto Pelkonen antaa hoitajille täydet pisteet, mutta ei pidä yleistä palkankorotusta perusteltuna

Suomi on oppinut historian takaiskuista sen, että tiukassa paikassa puhalletaan yhteen hiileen, sanoo arkkiatri Risto Pelkonen , 88, Suomen terveydenhuollon selviämisestä koronakriisissä. – Mielestäni Suomi on pärjännyt kriisissä hurjan hyvin. Meillä on toimiva hallintojärjestelmä,jossa suuret päätökset on tehty eduskunnan kautta, eli siinä ei ole ollut vallan väärinkäyttöä. Lisäksi terveydenhuollossa saatiin nopeasti valmiustila käyttöön. Kyllä täytyy täydet pisteet antaa tästä suorituksesta. Hoitajien ammattiliitot Tehy ja Super vetosivat 27. toukokuuta työehtosopimusta solmiessaan, että hoitajat saisivat valtiolta tuhannen euron kertakoronakorvauksen. Tämä korvaus koskisi liittojen vetoomuksen mukaan kaikkia hoitajia, jotka työskentelivät koronaviruspotilaiden kanssa tai joiden työehtoihin valmiuslakia todella sovellettiin. Toistaiseksi vaatimukseen eivät ole vastanneet sen enempää valtio kuin sairaanhoitopiiritkään. Pelkosella ei ole selkeää kantaa hoitajien palkkoja koskevaan korona-ajan keskusteluun. – Palkka-asiat eivät ole minun erityisalaani. Lähtökohtaisesti ihmisten on saatava työnsä mukaisesti palkkaa ja lisätyö on korvattava. – Yleinen hoitajien palkankorotus ei välttämättä ole perusteltua. Samalla pitäisi miettiä korotusta myös muille etulinjassa työskennelleille, kuten lääkäreille ja laboratoriohenkilökunnalle. Kenties yksiköissä, joissa hoitajat ovat tehneet erityisen raskasta työtä, heille voisi antaa ylimääräisen korvauksen. Pelkonen antaa kuitenkin myös hoitajille "täydet pisteet" sekä "kiitosta ja kunnioitusta". Pelkosen mukaan koronakriisi on osoittanut hoitohenkilökunnan olevan koulutettua, joustavaa ja yhteistyökelpoista. – Sairaanhoitajat ovat olleet avainasemassa. Koko parannusketju lähtee hoitajien työstä. Toki tarvitaan esimerkiksi lääkärin koulutusta, mutta hoitajat ovat niitä, jotka ovat etulinjassa potilaiden kanssa lähikontaktissa, mikä vaatii ihan omanlaistaan suhtautumista, ymmärtämistä ja auttamisen eetosta. Riskiryhmään kuuluvana myös arkkiatri itse on noudattanut kevään ajan kuuliaisesti yli 70-vuotiaille suositeltua eristäytymistä. Tällä hetkellä Pelkonen viettää kesää Savonlinnassa, missä koronatartuntoja on epidemian aikana mitattu vain 13. Kaupassa ja torilla uskaltaa käydä, kunhan ei "törmää toisiin." – Vaikka ankara karanteeni kuulostaa hurjalta, se näytti olevan oikea ratkaisu. – Mutta kyllä tämä karanteeni on voinut olla kova paikka ikäihmisille. Eristäytyminen voi olla myös terveysriski, jos ympärillä ei ole virikkeitä tai liikuntaa. Pelkosen näkemyksen mukaan Suomi on hyvin varautunut mahdolliseen toiseen koronatartunta-aaltoon. – Täällä on oltu varpaillaan, ja meillä on myös selkeä toimintasuunnitelma siihen, miten toisen aallon iskiessä toimitaan. Ensimmäisestä aallosta on opittu niin paljon, että kyllä täällä ollaan turvassa. Toisen aallon eteneminen riippuu myös ihmisten omasta käyttäytymisestä. S. 1931. Suomen 12. arkkiatri. Toiminut arkkiatrina vuodesta 1995. Asuu Kauniaisissa. Arkkiatri on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi ja sen myöntää tasavallan presidentti. Arkkiatreja voi olla vain yksi kerrallaan. Helsingin yliopisto myönsi professorin arvonimen vuonna 1990. SIsätautien erikoislääkäri. Arkkiatrina käsitellyt lääketieteen eettisiä kysymyksiä. Työskenteli pääosan lääkärin urastaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1992. Risto Pelkosen palkinto myönnetään lääkärin työn tiedollista, taidollista ja ihmisläheistä sisältöä merkittävästi edistäneelle lääkärille.