Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Vähältä piti -tilanteista puhuminen lisäisi turvallisuuden tunnetta magneettikuvauksissa

Sunderbyn sairaalassa Ruotsin Luleåssa sattui onnettomuus, jossa mobiilimagneettiyksikössä yksin työskennellyt röntgenhoitaja loukkaantui vakavasti. Lisäksi hoitajaa pelastamaan tulleet vartijat loukkaantuivat lievästi. Ruotsin tapauksessa hälytyksen hoitajan henkeä uhkaavassa tilanteessa teki magneettitutkimuksessa ollut potilas. Magneettitutkimushuoneessa on aina magneettikenttä, joka vetää puoleensa voimalla kaikki ferromagneettiset esineet tulleessaan riittävän lähelle, turva-alueen sisäpuolelle. Magneettilaitteiden tehot (T=tesla) ovat kasvamassa. Mitä korkeampi T, sitä voimakkaampi magneettikenttä on kyseessä ja sitä enemmän tilanne vaatii varotoimenpiteitä. Suomessa magneettitutkimuksia suorittavat kolmen ja puolen vuoden ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet lääketieteellisen kuvantamisen ammattilaiset, eli röntgenhoitajat. Peruskoulutuksen lisäksi röntgenhoitajan tulee saada kattava perehdytys magneettilaitteen käyttöön sekä työpaikkakohtaista lisäkoulutusta, jossa huomioidaan erityisesti turvallisuus. MK-passin , eli magneettikuvauspassin, suorittaminen on yksi tapa parantaa turvallisuutta. Turvallisuuskäytänteet ennen tutkimusta ja tutkimuksen aikana ovat Suomessa pääsääntöisesti organisaatiotasoilla tarkasti määriteltyjä ja tutkimusprotokollat samat. Sairaaloissa koulutetaan myös muuta henkilökuntaa ja sidosryhmiä turvalliseen työskentelyyn magneettiyksikössä. Kun edellä mainitut seikat ovat kunnossa, magneettitutkimukset ovat turvallisia ja vaarattomia sekä potilaalle että henkilöstölle. Oleellista on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tarkka riskien kartoittaminen sekä poikkeavien tapahtumien raportointi ja läpikäynti sekä tarvittaessa toiminnan korjaaminen. Suomalaisessa terveydenhuollossa niin julkisella kuin yksityisellä puolella on käytössä vaaratapahtuma-ilmoitusjärjestelmä, jonka avulla poikkeamat, läheltä piti -tapahtumat ja onnettomuudet tulisi raportoida. Muutosta kaivataan turvallisuuskulttuuriin, raporttien avoimeen käsittelyyn ja tiedottamiseen, niin organisaatiotasolla kuin kansallisellakin tasolla. Raportointi voi olla Suomessa vähäistä sen vuoksi, että pelätään syntipukiksi joutumista tai sormella osoittelua. Turvallisin paikka työskennellä ja olla potilaana on sellainen, jossa vaaratapahtumaraportointi on aktiivista. Silloin riskejä arvioidaan jatkuvasti ja turvallisuus on osa arkea. Ruotsin tapaus ei ollut ainutkertainen. Vastaavaa on tapahtunut Suomessakin – asiasta vain ei tiedotettu julkisuuteen. Edes ammattilaisten keskuudessa asiaa ei käsitelty julkisesti. Suomessa tilanteessa apu oli lähellä, sillä hoitajan kanssa oli työpari ja muuta henkilökuntaa, jotka saivat pelastettua hoitajan. Suomen Röntgenhoitajaliitto linjaa, että röntgenhoitajan ei tulisi koskaan tehdä magneettitutkimusta yksin, vaan hänellä tulisi olla aina työpari, mieluiten toinen röntgenhoitaja, joka on saanut asianmukaisen turvallisuuskoulutuksen magneettiyksikössä työskentelyyn.