Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Voiko lapset jättää kokonaan perinnöttä? – Huoli eläkeiän elintasosta panee miettimään erilaisia ratkaisuja

Tärkeintä on ajatella, mitä tahtoo. Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas on antanut tämän viisaan neuvon niille, jotka miettivät perinnönjakoa. Neuvosta ovat ottaneet onkeensa myös ne, jotka eivät aio jättää jälkipolvilleen mitään. Olen viime aikoina kuullut yllättävän monen eläkeikää lähestyvän varoittaneen lapsiaan siitä, ettei näille jää välttämättä muuta jaettavaa kuin irtaimisto. Ilmiö on mielenkiintoinen ja havaintojeni mukaan voimistuva. Ihan järjissään olevat fiksut kansalaiset puhuvat tästä. Ajatuksena on realisoida omaisuus hyvissä ajoin ja turvata näin omat eläkevuodet. Kun eläke ei riitäkään Tässä ei ole kyse siitä, että vanhemmat haluavat käyttää rahansa mukavaan aurinkolomaelämään. Toki heitäkin on, ja se heille sallittakoon. Kyse on elintason, hoidon ja turvan takaamisesta edessä häämöttäviksi vanhuusvuosiksi. Moni eläkelaskureita tutkinut on pelästynyt eläkkeensä pienuutta ja sen korkeaa verotusprosenttia. Käteen jää kuukaudessa niin vähän, ettei budjetti kestä mitään ylimääräistä tai yllättävää menoa. Lisäksi näkymät vanhustenhoidon tulevaisuudesta eivät varsinaisesti herätä luottamusta. Aihepiiri on herkkä. Yritin taannoin suostutella asuntonsa myyviä ja vuokralle muuttavia ikääntyneitä haastatteluun, mutta asiasta ei haluta kertoa julkisesti, eikä edes nimettömyyden suojissa. Raha-asiat ovat hyvin yksityisiä ja lisäksi arveluttaa se, millaisen kommenttiryöpyn avautuminen saisi aikaan. Sana itsekkyys toistuisi taatusti usein. Käykö tässä siis niin, etteivät nuoret polvet saa kokea samanlaista vaurastumista kuin vanhempansa? Joidenkin kohdalla näin näyttää todella käyvän, vaikka suuri osa voi toki yhä odottaa perintöä vanhemmiltaan ja muilta sukulaisiltaan. Sitä paitsi riittävän hyvän elintason voi toki saavuttaa ilman perintöjäkin. Voihan siinä käydä niinkin, etteivät omaa hyväänsä varmistelevat eläkeläiset ehdi kuluttaa läheskään kaikkia rahojaan ennen kuin kuolema korjaa heidät pois. Omaisuutensa realisoimista suunnittelevat ovat myös todenneet, että he voivat auttaa jälkikasvuaan taloudellisesti vain niin, että myyvät ensin omaisuuttaan. Apua saattaa siis tulla mukavanlaisesti jo vanhempien elinaikana, eikä vasta sen jälkeen. Tärkeintä on todellakin ajatella, mitä tahtoo. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.