Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Digitaalinen etäkoe ja valvottu toinen kierros – Näin korkeakoulujen pääsykokeita tullaan luultavammin muokkaamaan koronaviruksen takia

Porilainen Laura Holmberg , 22, tähtää tänä keväänä ensimmäistä kertaa unelma-ammattiinsa lääkäriksi. Toiveena on opiskelupaikka Tampereella. Tie lääketieteen opiskelijaksi ei ole helppo. Siksi Holmberg irtisanoutui työstään viime syksynä ja on siitä lähtien opiskellut päivittäin 8–9 tuntia pääsykokeisiin. Kuten Holmberg, kymmenet tuhannet korkeakouluopiskelijaksi haluavat ovat tällä hetkellä epätietoisuuden vallassa siitä, miten eri alojen pääsykokeet järjestetään koronasta johtuvassa poikkeustilassa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostot ilmoittivat 9. huhtikuuta, että koronavirustaudin vuoksi perinteisiä, fyysisesti paikan päällä tehtäviä pääsykokeita ei ole mahdollista järjestää turvallisesti tänä keväänä. – Epätietoisuus kokeista vie lukemisesta motivaatiota. Joudun koko ajan uskottelemaan itselleni, että kyllä tämä kannattaa, Holmberg kuvailee tuntemuksiaan. Kaksivaiheiset kokeet? Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi on ilmoittanut, että yliopistot toteuttavat opiskelijavalinnat poikkeustilanteessa niin, että eri alojen erityispiirteet tulevat otetuksi huomioon. Myös alakohtaisista yhteisvalinnoista pidetään kiinni. Se koskee esimerkiksi kauppatieteen, lääketieteen, oikeustieteen ja tekniikan aloja. Opetusvararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala Unifista kertoo, että suuri osa yliopistojen pääsykokeista tehdään poikkeusolojen aikana mitä luultavimmin kaksivaiheisina. Ensimmäisessä esikarsivassa hakuvaiheessa yliopistot käyttävät digitaalista alustaa, jossa koe tehdään itsenäisesti valvomattomassa tilassa. Ensimmäisen vaiheen jälkeen hakijoiden lukumäärää karsitaan merkittävästi, jotta toinen vaihe pystytään järjestämään valvotusti. – Toisessa vaiheessa voidaan hyödyntää joko valvottuja sähköisiä työtapoja tai järjestää pieniä turvajärjestelyin toteutettuja, fyysistä läsnäoloa vaativia kokeita ja haastatteluja, Suomala luettelee. Ammattikorkeakoulut käyttävät pääsykokeissaan eri alojen yhteistä digitaalista koetta. Se otettiin käyttöön viime syksynä. Normaalisti AMK-valintakoe tehdään omalla tietokoneella valvotussa koetilassa. Nyt koe tehdään etänä. –  Ammattikorkeakoulujen osalta olemme valmistelleet yhtä koetta, jota on tarkoitus käyttää kaikissa AMK-tutkintoihin johtavissa ohjelmissa, pois lukien kulttuurialan ja viittomakielen pääsykokeissa, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen . Lempisen mukaan myös ammattikorkeakouluissa on mahdollista käyttää kaksivaiheista koetta yliopistojen tapaan. Suomala puolestaan kertoo, että yliopistojen esikarsiva digitaalinen koe voi perustua samalle tekniselle pohjalle kuin AMK-valintakoe. Kaikki opintolinjojen alakohtaiset tiedot pääsyvaatimuksista sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen osalta julkaistaan yhteisesti torstaina 30. huhtikuuta. Lopullisia päätöksiä ja suunnitelmia hiotaan mahdollisesti torstaihin asti, korkeakoulujen rehtorineuvostoista tunnustetaan. – Tämä on hyvin erityinen tilanne, missä me nyt olemme. Ei ole olemassa parasta mahdollista vaihtoehtoa, vaan joudumme hakemaan vaihtoehtoja huonoimpien mahdollisten vaihtoehtojen joukosta, Lempinen tuumaa. Pelkona on vilppi Etänä ja itsenäisesti tehtävässä pääsykokeessa pelkona on vilpin lisääntyminen. Suomalan mukaan yliopistoille kaksivaiheisen kokeen tärkein anti olisi huijausmahdollisuuksien minimoiminen. – Oleellista on se, että opiskelupaikkaa ei saa ilman valvotun kokeen läpäisyä. Lempinen puolestaan sanoo, että täysin aukotonta suunnitelmaa lunttauksen estämiseksi ei voida tehdä edes valvotussa kokeessa. Jos huomataan, että hakija huijaa kokeessa, johtaa se automaattisesti kokeen hylkäämiseen. – Etänä tehtävässä kokeessa ensisijaiset keinot lunttauksen vähentämiseksi ovat kysymyksenasettelussa ja kokeen aikarajassa, eli millaisia apuvälineitä hakija ennättää kokeen aikana käyttämään. Nämä ovat selkeitä keinoja, joita hyödynnämme, Lempinen sanoo. Tampereelle lääketieteen opiskelijaksi hakeva Holmberg suhtautuu varauksella rehtorineuvostojen edustajien ajatuksiin vilpin ehkäisemisestä. – Suuri osa lääkiksen hakijoista tuntee kirjansa melko hyvin. Nippelitietokysymyksissä he tietävät heti, minkä kirjan ottaa käteen ja mistä kohtaa tieto löytyy. Mikäli aikaraja on tiukempi, voi se taas karsia pois ihmisiä, jotka fysiikan ja kemian tehtävissä laskevat hitaasti ja taas suosia niitä, jotka lähettävät laskutehtävän nopeasti kaverilleen, Holmberg pohtii. Holmbergin mielestä mahdollinen kaksivaiheinen koe kuulostaa lopulta paremmalta vaihtoehdolta kuin yksi täysin valvomatta tehtävä koe. Ei vain todistuksella Unifin mukaan ylipistot voivat hyödyntää opiskelijavalinnassaan pääsykokeen sijasta pelkkään todistukseen perustuvan opiskelijavalinnan määrän nostamista, avoimen yliopiston väylän valinnan lisäämistä tai hyödyntää verkkokursseja. – Kaikilla hakijaryhmillä täytyy silti olla mahdollisuus tulla valituksi, eli sataprosenttista todistusvalintaa ei voi tulla, Suomala huomauttaa. Ammattikorkeakoulut valitsevat noin puolet opiskelijoista todistusvalinnalla. Hakukohteen mukaan todistuksen perusteella täytetään 20– 80 prosenttia aloituspaikoista. Arene on aikaisemmin tiedottanut, että ammattikorkeakoulut eivät tule laajentamaan todistusvalintaa. Holmbergin mukaan todistusvalinnan määrän lisääminen lääketieteellisen kohdalla merkitsisi hänelle selvästi pienempää mahdollisuutta sisäänpääsyyn. Holmberg käy pääsykokeisiin valmentavalla kurssilla ja sanoo, että suurin osa kurssilaisista tähtää pelkän pääsykokeen kautta sisään yliopistoon. – Tämä tilanne harmittaa kyllä kaikkia kurssilaisia, mutta toisaalta isossa kuvassa ajateltuna, olemme sentään kaikki tässä samassa veneessä. Aikarajat pitänevät Viimeisimmän tiedon mukaan korkeakoulut aikovat pitää kiinni opiskelijavalintojensa aikarajoista. Näillä näkymin opiskelija saa siis tiedon valinnastaan viimeistään heinäkuun alkupuolella ja lukuvuosi aloitetaan suunnitellusti syksyllä. Suomalan mukaan kaksivaiheisessa pääsykokeessa alat voivat itse määritellä ajan, joka jää kahden eri koevaiheen välille. –  Kokeiden välille jäävä aikaväli voi olla joitakin viikkoja tai lyhyempiä aikoja. Aikataulun takia valtaosa ensimmäisen vaiheen kokeista tullaan järjestämään toukokuun puolivälistä eteenpäin, koska kokonaisprosessi on saatava kesäkuun aikana päätökseen. Arene on aikaisemmin kertonut, että ammattikorkeakoulujen digitaalinen valintakoe järjestettäisiin poikkeusolojen aikana yhtenä päivänä. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä Lempisen mukaan virallista päätöstä asiasta ei ole vielä tehty. Myös mahdollinen kaksivaiheinen valintakoe muuttaisi kokeiden järjestämisaikataulua. Poikkeusmenettelyjä Kaikissa korkeakouluissa fyysisistä läsnäoloa vaativista pääsykokeista ei ole luovuttu poikkeusoloista huolimatta. Esimerkiksi Tampereella Poliisiammattikorkeakoulu aikoo järjestää toukokuun alkupuolella perinteiset pääsykokeensa poikkeusjärjestelyjen turvin. –  Kyse on ennen poikkeusoloja aloitetun hakukierroksen toisesta vaiheesta. Olemme katsoneet, että emme voi opiskelijoiden yhdenvertaisuuden nimissä muuttaa valintakoekäytäntöjä kesken hakuprosessin. Olemme jo lykänneet toista vaihetta kuukaudella. Sen pidemmälle emme voi sitä lykätä, Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg kertoo. Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeen toinen vaihe järjestetään Himbergin mukaan yhden viikon aikana. Kokeisiin osallistuu noin 160 hakijaa. Pääsykokeissa rakennukseen pääsee sisälle enintään kuusi hakijaa kerrallaan, heille annetaan kasvosuojaimet ja ohjataan käsien pesuun. Himbergin mukaan pääsykoetila on sen verran iso, että turvaväleistä voidaan huolehtia. Tilat desinfioidaan jokaisen pienryhmän jälkeen. – Järjestelyt ovat erittäin raskaat, mutta ne on pakko toteuttaa. Poliisiammattikorkeakoulu järjestää pääsykokeet neljä kertaa vuodessa, ja samaten uusi ryhmä aloittaa opiskelunsa neljänä eri ajankohtana. Seuraavan, kesällä järjestettävän pääsykokeen pitäminen on toistaiseksi epävarmaa. Sinne olisi tulossa useita satoja hakijoita. – Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijamäärille asetetaan vuosittain tavoitteet, jotta joka vuosi opiskelijoita valmistuu vapautuviin poliisitehtäviin. Nyt yksi aloitus on jo jäänyt ikään kuin välistä pois, kun opetusta ei ole voitu aloittaa. Ei ole mahdollista, että toinen erä jäisi vielä pois, Himberg sanoo. Taideyliopistossa valintakokeet järjestetään kevään aikana suurilta osin etäkokeina, kuten videoituina näyttöinä, videohaastatteluina tai sähköisten etätehtävien avulla. Taideyliopiston opetuksen vararehtorin Lauri Väkevän mukaan 81 hakukohteesta vain kahdessa järjestetään fyysistä läsnäoloa vaativat pääsykokeet. – Näissä toimimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Unifin ohjeistusten mukaan eli minimoimme paikalla olevien määrän ja pidämme huolta hygieniasta ja turvaväleistä, Väkevä sanoo. Vuonna 2020 korkeakouluihin oli ennätysmäärä hakijoita. Yhteensä kahdessa eri yhteishaussa hakijoita oli 167 000. Haettavana on noin 46 600 aloituspaikkaa yli 1600 hakukohteessa. Aloituspaikoista 65 % on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville, joita tämän kevään hakijoista oli 76 %. Hakijoista 46 % haki pelkästään ammattikorkeakouluun, 39 % pelkästään yliopistoon ja 15 % molempiin. Määrällisesti eniten hakijoita pyrkii terveys- ja hyvinvointialoille, kauppa-, hallinto- ja oikeustieteisiin sekä tekniikan aloille. Yliopistoissa kovin kilpailu aloituspaikoista on lääketieteissä (9,8 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden), palvelualoilla (8,5 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden) ja yhteiskunnallisilla aloilla (8,4 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden). Ammattikorkeakouluissa vaikeinta on päästä opiskelemaan suuhygienisti- ja hammasteknikkokoulutukseen (16,5 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden), luonnontieteiden alalle (9,9 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden) sekä terveys- ja hyvinvointialoille (5,7 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden). Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on tekniikan aloilla sekä ammattikorkeakouluissa (3,0 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden) että yliopistoissa (3,4 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden). Tieto opiskelupaikasta kerrotaan todistusvalinnalla sisään päässeille tämän hetkisen tiedon mukaan viimeistään 27.5. ja koko yhteishaun tulokset viimeistään 8.7.