Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

"Lapsen hyvinvointia tuetaan parhaiten tukemalla perhettä” - neuvolat ovat ensiarvoisen tärkeitä, kunhan hoitajia on riittävästi

Raskausaika ja lapsen syntymä ovat muutosvaiheita, jolloin vanhemmilla on paljon tiedon tarvetta ja epävarmuutta. Siksi neuvolapalveluita tarjotaan tiheästi erityisesti raskausajan ja lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Neuvolassa työ perustuu luottamukselliseen ja jatkuvaan asiakassuhteeseen terveydenhoitajan, raskaana olevan perheen ja lapsiperheen välillä. Tutulle terveydenhoitajalle perheet kertovat huoliaan ja voivat kysyä itseään huolettavista asioista. Samoin terveydenhoitaja voi rohkeasti kysyä tutulta perheeltä intiimejäkin kysymyksiä. Säännölliset tapaamiset ja huolellisesti toteutetut määräaikaiset terveystarkastukset mahdollistavat tutun ja luottamuksellisen suhteen, mikä on ongelmien ja tuen tarpeen varhaisen tunnistamisen edellytys. Tunnistaminen puolestaan edistää asioiden puheeksi ottamista ja avun tarjoamista räätälöidysti perheille. ”Terveystarkastukset eivät ole kaikille samansisältöisiä tai rutiininomaisia tarkastuksia.” Perheet haluavat käyttää neuvolapalveluita ja käydä myös terveystarkastuksissa ennalta sovitun valtakunnallisen runko-ohjelman mukaisesti. Neuvoloiden perustehtävänä on laaja-alainen kaikkien perheiden tukeminen ja kannustaminen. Suomalaiset ovat äänestäneet neuvolajärjestelmän kaikkien aikojen parhaimmaksi keksinnöksi. Palvelujen vahvuutena on, että ne tarjotaan kaikille perheille universaalisti. Raskaana olevista 99,7 prosenttia käyttää julkisia neuvolapalveluja (Syntyneiden lasten rekisteri) ja lastenneuvolapalveluja 99,5 prosenttia alle kouluikäisten lasten perheistä (AvoHilmo). Tukea vanhemmuuteen Neuvolassa ei tänä päivänä keskitytä pelkästään lapsen mittauksiin, rokotuksiin ja neuvojen antoon. Vuoden 2011 alusta alkaen neuvoloissa on järjestetty osa terveystarkastuksista niin sanottuina koko perheen laajoina terveystarkastuksina (yksi äitiysneuvolassa ja kolme lastenneuvolassa), joissa terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä vanhempien kanssa selvittävät koko asiakasperheen hyvinvointia. Lapsen molemmat vanhemmat otetaan aiempaa paremmin huomioon neuvolassa tukemalla äidiksi ja isäksi kasvamista sekä vanhempana olemista. Terveystarkastusten lisäksi neuvolassa tavataan lasta odottavia perheitä sekä lapsiperheitä yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Sen vuoksi terveystarkastukset eivät ole kaikille samansisältöisiä rutiininomaisia tapaamisia, vaan palvelut ovat perheiden tarpeista lähteviä. ”Lapsen terveyttä ja hyvinvointia edistetään parhaiten tukemalla vanhemman hyvinvointia.” Perheille on tarjolla myös digitaalisia neuvolapalveluita, kuten chat-palvelua tai neuvolarobotin antamaa apua, joita käyttämällä vanhemmat saavat apua mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Tutkimusten mukaan lapsen terveyttä ja hyvinvointia edistetään parhaiten tukemalla vanhemman hyvinvointia ja järjestämällä perheelle tarvittavaa apua. Neuvolat ovat ensiarvoisen tärkeitä paikkoja perheiden huolien ja ongelmien ennaltaehkäisyssä, varhaisessa tunnistamisessa sekä tuen tarjoamisessa. Perheiden tukeminen edellyttää, että terveydenhoitajia on riittävästi ja heillä on aikaa työhönsä. Seurantatutkimusten mukaan lähes kaikki kunnat järjestävät niin laajat kuin muutkin määräaikaiset terveystarkastukset säädöksen mukaisesti määrällisesti tarkasteltuina. Joissakin kunnissa tehdyt palveluita supistavat ratkaisut eivät kuitenkaan tue laadukasta toteutusta. Ennaltaehkäisevästä työstä säästäminen lisää entisestään painetta korjaavissa ja kalliimmissa palveluissa. Esimerkiksi Tampereella vuonna 2016 äitiys- ja lastenneuvolapalvelut kustansivat 400 euroa asiakasta kohti vuodessa. Lastensuojelun avohuollon palvelujen kustannukset olivat puolestaan 6 150 euroa vuodessa asiakasta kohti ja vastaavasti lastensuojelun sijaishuollon palvelut 13 300 euroa. Kustannusvaikuttavampaa olisi pyrkiä saamaan painopiste korjaavista palveluista ehkäiseviin palveluihin. Tästä hyötyisivät perheet ja koko yhteiskunta. Kirjoittajista Tuovi Hakulinen on terveystieteiden tohtori, dosentti, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Tiina Mäenpää on terveystieteiden tohtori, puheenjohtaja, Suomen Terveydenhoitajaliitto rystä.