Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Loppuuko pelaajien palkanmaksu kuin seinään? Tällainen on Korisliiga-seurojen ahdinko – Lue Pyrinnön ja BC Nokian tilannekatsaus sekä pelaaja-arviot 2019–20

Koronavirus on antanut useita voimakkaita iskuja suomalaisyritysten kylkiluihin, eikä suomalaisen sarjakoripallon lippulaiva miesten Korisliiga tee poikkeusta. Eurooppaan saapunut pandemia päätti viime viikolla Korisliiga-kauden, millä on taloudellisia haittavaikutuksia kaikille liigaseuroille. Tilanne on vakava. Liki jokainen liigaseura joutuu pohtimaan, onko sillä edellytyksiä jatkaa Korisliigassa ensi kaudella. Kaarinalaisen Ura Basketin talousvaikeudet olivat tiedossa jo entuudestaan. Aamulehden tekemän selvitystyön perusteella Korisliiga-joukkueiden tekemät tappiot vaihtelevat suuresti. Jotkut menettävät joitakin tuhansia euroja, kun taas mestaruustaistossa olleen Salon Vilppaan toiminnanjohtaja Marko Vihiniemi kertoi MTV Uutisille , että seuran kassasta hävisi nyt 150 000–250 000 euroa. Suurin ongelma seuroille on se, että tulovirrat ehtyvät, mutta kaikki kulut eivät katoa. Jäljelle jäävistä kuluista keskeisimpiä ovat suomalaispelaajien ja valmentajien palkat sekä niiden johdannaiset. Miksi sitten juuri heidän? Tämä johtuu siitä, että Korisliiga-seurat palkkaavat suomalaispelaajansa ja valmentajansa erilaisella sopimusmallilla kuin neljä ulkomaalaispelaajaansa, jotka ovat lähes aina yhdysvaltalaisia. Suomalaispelaajille ja valmentajille maksetaan aina kausikohtainen korvaus, jonka maksaminen on jaettu tietylle määrälle kuukausia. Useimmiten palkkaa maksetaan 10:ltä kuukaudelta. Kesä- ja heinäkuu ovat tällöin palkattomia. Koska kausi päättyi kesken maaliskuussa, 10:stä kuukaudesta oli yhä maksamatta maaliskuun loppu sekä huhti- ja toukokuu. Yhdysvaltalaispelaajille sen sijaan maksetaan kuukausipalkkaa vain maaliskuun tai runkosarjan loppuun (huhtikuun alkuun) asti. Tämän jälkeen palkkaa maksetaan jokaisesta yksittäisestä päivästä, kunnes kauden viimeinen peli on pelattu. Tästä syystä monille liigaseuroille jäi yhdysvaltalaisille maksettavaksi vain maaliskuun tai runkosarjan lopun palkka. On syytä ymmärtää, että Korisliiga-seurojen käytäntöjen välillä on pieniä poikkeuksia. Yleisperiaatteet ovat kuitenkin yllä kuvatut. Pirkanmaallekin tappioita Kärjistäen mitä enemmän seuralla on suomalaisia laatupelaajia, sitä enemmän sille jäi maksettavaa. Korisliigan kotimaisten huippupelaajien kuukausipalkka on Aamulehden saamien arvioiden mukaan noin 2 500–3 500 euroa. Palkkakärki, kokeneimmat maajoukkuetähdet, tienaa 4 000–5 500 euroa kuussa. Seurat ovat käsitelleet näitä jäljelle jääneitä palkkakuluja vaihtelevasti. Osa maksaa suomalaispelaajilleen ja valmentajilleen täyden palkan loppukaudesta, jotkut ovat neuvotteluissa päätyneet maksamaan osittaisen palkan ja osa on keskeyttänyt palkanmaksun, esimerkiksi vedoten työsopimuslain 2. luvun 12. pykälään. Tuossa pykälässä sanotaan seuraavaa: "Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä." Seuroilla, joilla on parhaat kotimaiset pelurit, on useimmiten myös kalliimmat yhdysvaltalaisvahvistukset ja eniten tulobudjettia varattuna menetettyihin pudotuspeleihin. Tästä esimerkkinä Vilpas, jonka tappiot ovat kuusinumeroiset. Pirkanmaan ylpeydet Tampereen Pyrintö ja BC Nokia selviävät merkittävästi vähemmällä. Kumpikaan ei ollut budjetoinut suuria summia pudotuspelitulojen varaan, eivätkä sen palkkakulut ole sarjan kärkeä. Pyrinnön urheilutoimenjohtaja Elisa Hakanen arvioi, että Pyrinnön loppukauden tappio on joitain tuhansia euroja. Totuus luonnollisesti ratkeaa tulevina kuukausina – muuttujia riittää. – Meillä on erittäin vahva talkooporukka ja hallintomme on muita kevyempi. Tässä testataan organisaation rakenteita, Hakanen selvittää. Hakasen mukaan Pyrinnön loppukauden palkkakulut ovat 20 000–25 000 euron luokkaa, mutta se ei ole vielä käynyt palkoista lopullisia neuvotteluja pelaajien kanssa. BC Nokian managerin Marko Pirhosen mukaan keltamustien palkkakulut ovat tamperelaisten luokkaa. Pirhosen mukaan BC Nokia keskeyttää suomalaispelaajiensa ja valmentajiensa palkanmaksun vedoten mainittuun työsopimuslain 2. luvun 12. pykälään. Seura on konsultoinut asiassa lainoppineita. – Maksaisimme mielellämme kaikki palkat, mutta jos ei ole rahaa, on vaikeaa maksaa. Nämä ovat maailman ikävimpiä tilanteita, Pirhonen muotoili. Pirhonen arvioi seuran tekevän loppukaudesta joidenkin kymmenien tuhansien eurojen tappion. – Tämä tekee ensi kauteen lähtemisen huomattavasti hankalammaksi. On mietittävä asioita tarkasti. Nyt on vaikeaa mennä kysymään pienyrittäjiltä yhteistyösopimuksia. Hakasen ja Pirhosen mukaan kummankaan joukkueen jatkaminen Korisliigassa ei ole varmaa, mutta jatkamisen eteen tehdään kaikki mahdollinen. Ensi kaudeksi on takuulla luvassa budjettileikkauksia, kuten muissakin seuroissa. – Tämä ei ole kenellekään läpihuutojuttu. Jotta Korisliiga voi jatkua ennallaan, tarvitsemme koripalloyhteisöltä yhtenäisyyttä ja liiton on näytettävä suuntaa, Hakanen lausuu. Yhden aikakauden loppu Pirkanmaalaisjoukkueille Korisliiga-kausi oli toisaalta uuden alku ja toisaalta yhden aikakauden päätös. Pyrintö jatkaa eteenpäin uuden päävalmentajan opein. Salon Seudun Sanomien mukaan Sami Toiviainen on matkalla Vilppaan peräsimeen. Vuoden 2009 mestariluotsi saapui Tampereelle kesällä 2017. Kolmevuotinen projekti jäi isoksi pettymykseksi. Pyrintö ei voittanut kahtena keväänä yhtään pudotuspeliottelua. Kullakin kaudella pelisuoritukset heikkenivät kohti kevään ratkaisupelejä. Näin oli myös päättyneellä kaudella. Viimeisten viikkojen esityksillä Pyrintö olisi hävinnyt terveessä maailmassa puolivälierissä tylysti 0–3 tai 1–3. Pyrinnön ykkösonnistuja oli ikinuori kapteeni Antero Lehto . Takapelaaja palasi huippuvuosiensa tasolle. BC Nokia jäi sarjataulukossa kuudenneksi. Yhdysvaltalaisluotsi Greg Gibson kokosi ensimmäisellä kaudellaan Nokialle pirteän duunariryhmän, mutta sen peli ailahteli liiaksi. Mitalipelit olisivat jääneet siltäkin haaveeksi. BC Nokian kauden suurin anti oli suomalaispelaajien kehittyminen. Maajoukkuekeskusteluihinkin noussut Daniel Dolenc ja Niko Mattila kipusivat Korisliigan suomalaiseliittiin. Shawn Hopkinsin ensimmäinen ammattilaiskausi oli erittäin lupaava. Myös Lassi Nikkarinen ja Teemu Sulonen väläyttelivät. Pelaaja-arviot 2019–20 Tutut konkarit kantoivat Pyrintöä Pyrintö päätti Korisliiga-kautensa viidenteen sijaan. Arvioimme Pyrinnön pelaajien kauden tähdin 1–5. Arvosanat on suhteutettu pelaajaan kohdistuneisiin odotuksiin ja joukkueen menestykseen. Arvioituna pelaajat, joilla vähintään 15 ottelua. #4 Antero Lehto, takapelaaja Runkosarjan tilastot: 37 ottelua, 13,1 pistettä, 2,9 levypalloa ja 4,1 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Edeltävän kauden rikkonaisuus jäi taakse ja Lehto näytti, miksi hän on Korisliiga-ikoni. Terveenä pelannut kapteeni upotti etenkin keskimatkan hyppyheittonsa tappavasti sisään ja puolusti virkeästi. Pelasi parhaan kautensa sitten uransa kiistattomien huippuvuosien 2013–15. ☆☆☆☆ #6 Benjamin ”BJ” Raymond, laituri Tilastot: 36 ottelua, 20,2 pistettä, 6,1 levypalloa ja 2,6 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Kauden 2013–14 mestarijoukkueen tähtipelaaja palasi Tampereelle ja oli yksi Korisliigan vaarallisimpia hyökkäyspään ratkaisijoita. Pelasi poikkeuksellisesti paljon sentterinä. Kantoi taakkaa hyvin, vaikkakin puolustuspään jalkanopeus ei aina riittänyt. Kun pääsi kauden parhaaseen kuntoonsa joulukuun tienoilla, oli pysäyttämätön. ☆☆☆☆ #7 Khalil Small, takapelaaja Tilastot: 36 ottelua, 13,7 pistettä, 5,9 levypalloa ja 1,9 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Toi Pyrintöön aimo annoksen fyysistä voimaa puolustukseen ja levypalloihin, mutta persoonallisen yhdysvaltalaisen peli aaltoili liiaksi. Oppi hyökkäyspäässä pois alkukauden pahoista tavoistaan, mutta ei kyennyt muilla tavoilla nousemaan tähtiluokkaan. Hyvä roolissaan. ☆☆☆ #9 Lassi Kilpinen, takapelaaja Tilastot: 23 ottelua, 4,5 pistettä, 1,1 levypalloa ja 1,4 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Kilpinen on sisukas puolustaja ja kehittyi myös heikolla osa-alueellaan kaukoheittäjänä, mutta terveysvaivat pilasivat myös tätä kautta. Olisi erittäin kiinnostavaa nähdä, mihin Kilpinen pystyisi pelatessaan täyden, terveen kauden. Nyt tasaista pelikuntoa on vaikea löytää. ☆☆ #10 Osku Heinonen, laituri Tilastot: 24 ottelua, 8,6 pistettä, 2,4 levypalloa ja 1,8 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Viime kauden loistoa ei nyt nähty. Ylävartalovamma pitkitti kauden aloitusta, eikä päässyt palattuaan parhaaseen iskuunsa. Oli liikaa, toki tarkan, kolmen pisteen heittonsa varassa. Jos on ensi kaudella terveenä, palannee viime kauden tasolleen. ☆☆ #11 Ville Haapoja, laituri Tilastot: 16 ottelua, 3,9 pistettä, 1,7 levypalloa ja 0,9 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Kärsi Heinosen tavoin loukkaantumisista ja pelasi täten vain 16 ottelussa. Haapoja on kaksimetriseksi pelaajaksi fantastinen kaukoheittäjä, minkä avulla hän voi tehdä kelpo liigauran. Fyysisyydessä ja puolustuspäässä jäljessä. ☆☆ #13 Raymond Nixon, laituri Tilastot: 37 ottelua, 13,3 pistettä, 5,6 levypalloa ja 2,1 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Pelasi kelvollisesti, muttei vastannut kovimpiin odotuksiin. Oli rautaisessa kunnossa ja pelasi joukkueelle, mutta vahvuuksiin kuuluva kaukoheitto ei uponnut, eikä kyennyt kantamaan joukkuetta, kuten harjoituspeleissä teki. Kenties välivuosi näkyi Lahden vuoden 2009 mestaripelurin otteissa? ☆☆ #15 Nick Kellogg, takapelaaja Tilastot: 18 ottelua, 11,9 pistettä, 2,4 levypalloa ja 3,6 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Ei päässyt näyttämään Tampereella täyttä potentiaaliaan. Tuli joukkueeseen kesken kauden, eikä täysin löytänyt paikkaansa joukkueessa. Ranskan Pro B:stä tullut pelintekijä on vauhdikas, aktiivinen ja fiksu pelaaja, mutta olisi voinut olla myös ratkaisupelaaja Pyrinnölle. Nyt tätä puolta ei saatu esiin. Surkea kaukoheittovire pudottaa arvosanaa. ☆☆ #16 Panu Peltokangas, sentteri Tilastot: 37 ottelua, 4,8 pistettä, 3,5 levypalloa ja 1,2 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Sympaattinen duunari oli työteliäs ja väänsi joukkueen eteen. Pystyy upottamaan vapaan kolmen pisteen heiton. Potentiaalia yleisön suosikiksi. ☆☆ #40 Justus Kilpinen, laituri Tilastot: 34 ottelua, 6,0 pistettä, 2,7 levypalloa ja 1,1 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Kehittymisen eteen tehty työ toi täksi kaudeksi mukaan paremman kaukoheiton. Antaa aina kaikkensa ja pystyy rankomaan pienempiä vastustajia korin alla. Joutui tällä kaudella vähemmän isompien vastustajien kiusaamaksi. ☆☆☆ #41 Eero Lehtonen, laituri Tilastot: 23 ottelua, 2,2 pistettä, 1,8 levypalloa ja 0,4 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Riisti peliminuutteja Haapojalta ja käytti paikkansa Haapojan ja Heinosen oltua sivussa. Energistä ja nöyrää peliä, mutta isompaan rooliin pääsy vaatii kehittymistä. ☆☆ PElaaja-arviot 2019–20 Suomalaispelaajat marssivat parrasvaloihin BC Nokia päätti Korisliiga-kautensa kuudenteen sijaan. Arvioimme BC Nokian pelaajien kauden tähdin 1–5. Arvosanat on suhteutettu pelaajaan kohdistuneisiin odotuksiin ja joukkueen menestykseen. Arvioituna pelaajat, jotka päättivät kautensa Nokialla ja pelasivat vähintään 10 ottelua. #1 Jalen Henry, laituri Tilastot runkosarjassa: 11 ottelua, 7,3 pistettä, 4,5 levypalloa ja 1,4 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Hankittiin Nokialle loukkaantuneen Tyler Flackin tilalle. BC Nokia halusi ennen kaikkea pelaajan, joka kykenisi puolustamaan vastustajien isoja mörköjä ja olisi vahva kamppailuissa. Henry ei vastannut tähän tarpeeseen. Oli liian heiveröinen näissä tilanteissa, eikä riittävän aktiivinen hyökkäyksessä. Kelpo kaukoheittäjä. ☆ #5 Stacy Davis, laituri Tilastot: 37 ottelua, 18,1 pistettä, 6,6 levypalloa ja 1,9 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Tämä teksti olisi ollut huomattavasti kriittisempi loppusyksystä. Davis paransi kauden edetessä ja juuri ennen kauden päätöstä nousi huikealle tasolle. Oli parhaimmillaan, kun BC Nokian rotaatio oli 9–10 miehen vahvuinen, eikä joukkueella ollut loukkaantumishuolia. Tällöin Davis jaksoi pelata täysillä, eikä syksyllä nähtyjä puolustuspään löysäilyjä tai tuomarille mussuttamisia nähty. Hyökkäyspäässä vahva läpi kauden, mutta suorastaan hurmiossa kevään alkaessa. Hurja sekoitus voimaa ja taitoa. ☆☆☆☆ #7 Teemu Sulonen, takapelaaja Tilastot: 37 ottelua, 5,1 pistettä, 0,7 levypalloa ja 1,4 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Parhaimmillaan hurmoksellinen heittäjä, huonoimmillaan vaihtopenkillä puolustuspään vaikeuksien vuoksi. Heitti erittäin hyvin. Jos pystyisi kehittymään puolustus- ja kamppailupelissä, rooli pompsahtaisi kertaheitolla ylöspäin. ☆☆ #8 Antti Ahonen, takapelaaja Tilastot: 20 ottelua, 1,2 pistettä, 0,8 levypalloa ja 0,1 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Lahjakkuuden viime kevään lupaavat otteet eivät kantaneet päättyneeseen kauteen. Jäi liki olemattomaan rooliin. ☆ #9 Daniel Dolenc, sentteri Tilastot: 37 ottelua, 10,9 pistettä, 5,4 levypalloa ja 1,2 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Korisliigan toiseksi paras suomalaissentteri maajoukkuelegenda Tuukka Kotin (Helsinki Seagulls) jälkeen. Pelasi viime kaudella vain neljä ottelua ja vammakierre näytti vievän Dolencin mennessään. Nyt kaikki saivat nähdä Dolencin kyvyt täyden kauden aikana. Käytti pehmeää kosketustaan korin lähellä ja kauempanakin sekä näytti kapteenin taistelullaan esimerkkiä muille. Nousi maajoukkuekeskusteluihinkin – ansaitusti. ☆☆☆☆☆ #11 Shawn Hopkins, laituri Tilastot: 37 ottelua, 7,9 pistettä, 3,2 levypalloa ja 1,1 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Ensimmäinen ammattilaiskausi oli lupauksia herättävä. Nokian kasvatin peliesitykset ailahtelivat, mutta puolustus pysyi hyökkäyspäätä tasaisempana ja sen varaan on aina hyvä rakentaa koripalloilijan uraa. Jos tekee kovasti töitä, voi kypsyessään nousta Euroopan kentille. Potentiaalia siihen riittää. ☆☆☆ #13 Lassi Nikkarinen, takapelaaja Tilastot: 31 ottelua, 5,9 pistettä, 1,5 levypalloa ja 2,9 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Pelasi Hopkinsin tavoin ensimmäisen ammattilaiskautensa, mutta Nikkarisella ei ollut maajoukkuepelaajan statusta taustallaan. Oli parhaimmillaan syksyllä, kunnes kärsi loukkaantumisista. Kypsä, fiksu pelaaja, joka osaa rakentaa joukkueensa peliä ja puolustaa tarmokkaasti. Lupaa hyvää. ☆☆☆ #17 Niko Mattila, takapelaaja Tilastot: 32 ottelua, 10,8 pistettä, 2,7 levypalloa ja 3,9 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Pyrinnön kasvatti pelasi elämänsä kauden. Sai paljon pallollista vastuuta ja käytti sen. Pystyi tekemään pisteitä monin eri tavoin ja puolusti silti tutun tehokkaasti. Vammat kiusasivat lopputalvesta, mutta parhaimmillaan aivan Korisliigan parhaita suomalaisia takapelaajia. ☆☆☆☆ #33 Ladarius Tabb, laituri Tilastot: 33 ottelua, 9,4 pistettä, 7,1 levypalloa ja 0,9 korisyöttöä ottelua kohden. Arvio: Todellinen roolipelaaja! Oli Korisliigan energisimpiä ja atleettisimpia pelaajia. Painoi raivolla jokaiseen levypalloon ja irtopalloon. Samalla yksi liigan kehnoimpia kaukoheittäjiä ja rajoittunut hyökkäyspäässä. Nostatti silti yrityksellään ja joukkuepelillään usein hymyn huulille. ☆☆☆