Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tällaisia muutoksia arkeesi on tulossa, hallitusohjelma esitellään tänään kello 10.30

Rinteen hallituksen ohjelmaluonnos vuosi julkisuuteen viikonvaihteessa. Sen jälkeen ohjelmatekstiin on tullut muutoksia. Lopullinen hallitusohjelma julkaistaan maanantaina. Alla on koottuna vuodetun hallitusohjelmaluonnoksen keskeisimmät kohdat, jotka koskettavat tavallisia kansalaisia. Väliotsikot ovat toimituksen muotoilemia. Työttömyysturvasta: –Työttömyysturvaa uudistetaan ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä lisätään tavoitteena työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työttömyyden pitkittymisen torjuminen. Palkkatuen käyttöä lisätään merkittävästi. –Jo maahan muuttaneiden työmarkkinavalmiuksia parannetaan ja erityisesti osaavan työvoiman työperusteista maahanmuuttoa lisätään. –Paikallista sopimista edistetään. Korkeakoulutuksen saaneiden työmarkkinoille tuloa nopeutetaan. Ylivelkaantumisesta: –Kotitaloussektorin nopeasti kasvanut velkaantuneisuus tekee siitä haavoittuvan tulojen supistumiselle ja korkotason nousulle. Päätetään tarpeellisista toimenpiteistä työryhmävalmistelun pohjalta kotitalouksien suoran ja välillisen velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi sekä rahoitusvakauden turvaamiseksi. Yritysten taloushallinnosta: –Yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku. Verottajalle mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön. –Telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla hyvin toiminut ja harmaata taloutta ennaltaehkäissyt veronumero. Veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muille riskialoille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle. Kotitalousvähennyksestä: –Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 40 prosenttiin ja palkoissa 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2250 euroon. Muutoksessa kotitalousvähennyksen kokonaistaso laskee vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa. –Selvitetään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat. Asuntolainojen koroista: –Hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa, jossa oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Jäljelle jäänyt verovähennys poistuu kokonaan hallituskauden aikana. Yhtiölainan lyhennyksistä: –Selvitetään mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta. Osaltaan veroedun vuoksi monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste on noussut jopa yli 80 prosenttiin. Fossiilisten käytöstä: –Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Vaikutus pienituloisille huomioidaan tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla. Työsuhdeautoilusta: –Uudistetaan autoilun työsuhde-etua siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Vapautetaan sähköauton latausetu verosta. Uudistetaan samalla muiden työsuhde-etujen verotusta niin, että sillä tuetaan tasapuolisemmin myös kevyen ja julkisen liikenteen sekä liikkumispalvelujen (MaaS) käyttöä. Säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien tiemaksujen käyttöönoton. Tuoduista tuotteista: –Poistetaan arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta mahdollisimman nopeasti ja viimeistään vuoden 2021 alusta. Tämä lisää arvonlisäveron verotuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa. Kuljetuspäästöjen vähentämisen lisäksi uudistus vähentää harmaata taloutta sekä parantaa kotimaisen kaupan kilpailukykyä. Kaatopaikkaverosta: –Hallitus selvittää kevään 2020 kehysriiheen mennessä kattavasti edellytykset edistää veropoliittisin keinoin kiertotaloutta esimerkiksi laajapohjaisella uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausverolla, jätteenpolton energia- ja hiilidioksidipäästöön perustuvalla verolla sekä kaatopaikalle päätyvän jätteen jäteveroa korottamalla. Tavoitteena on toteuttaa veromuutokset vuoden 2021 alusta. Kulutusveroista: –Kehitetään elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaksi. Ansiotuloveroista: –Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä tilanteessa, jossa talous kasvaa normaalilla tavalla. Hallitus varaa kuitenkin 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. Solidaarisuusverosta: –Jatketaan niin kutsuttua solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain. Työtulotuesta: –Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa. Muuttokustannuksista: –Edistetään työvoiman liikkuvuutta sekä maan sisällä että ulkomailta Suomeen työnantajan maksamien muuttokustannusten korvausten veronalaista osuutta kohtuullistamalla. Pienyrittäjien alv-velvollisuudesta: –Suomi hakee EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon, jolla pyritään keventämään pienyrittäjien hallinnollisia velvoitteita. Tupakkaverosta: –Hallitus jatkaa tupakka- ja nikotiinituotteiden asteittaisia veronkorotuksia yhteensä 200 miljoonalla eurolla tulevan hallituskauden aikana. Vero-ohjauksella edistetään kansanterveyttä. Alkoholiverosta: –Hallitus jatkaa alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla huomioiden toimintaympäristön muutokset niin, että vaikutukset matkustajatuontiin seurataan. Virvoitusjuomaverosta: –Hallitus korottaa 25 miljoonalla eurolla virvoitusjuomaveroa painottaen korotuksen sokeripitoisiin juomiin vahvistaen veron kansanterveydellistä ohjausvaikutusta. Hallitus selvittää, voisiko veron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta korottaa verosta vapautetun pientuotannon rajaa. Terveyttä edistävästä verosta: –Hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Kiinteistöverotuksesta: –Kiinteistöverouudistuksessa päämääränä on uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot kokonaisuutena heijastavat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Kiinteistöverouudistuksen valmistelussa on otettava nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo. Öljylämmityksestä: –Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla. Sähkön siirtohinnoista: –Sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi toteutetaan muun muassa sähkönsiirron kustannusselvityksen johtopäätöksiä, kuten alituottojen tasausjakson pidennys. Kehitetään sähköverkon joustavuutta ja vaihtoehtoisia tapoja varmistaa sähkön toimitusvarmuus erityisesti haja-asutusalueilla. Asumisen/rakentamisen hiilijalanjäljestä: –Otetaan käyttöön erityisesti taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Avustusjärjestelmän periaatteena on, että tukea maksetaan suhteessa saavutettuihin energiatehokkuushyötyihin. –Jatketaan ja korotetaan sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamistukea. –Selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottaminen kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen mahdollistaminen taloyhtiöiden osakkaille sekä korkeamman vähennysprosentin soveltaminen energiatehokkuuden parantamiseen tai fossiilisesta lämmitysjärjestelmästä luopumiseen tehtävien korjaustöiden osalta. –Puurakentamista edistetään, sillä puurakennus toimii myös hiilivarastona. Kehitetään palomääräysten materiaalineutraaliutta niin, että puurakennusten kaksinkertaisen, sekä teknisen että rakenteellisen, palosuojauksen tarve vähenee. –Asetetaan vähimmäismäärät sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamiselle kiinteistöissä laajamittaisten remonttien yhteydessä. Talousmetsien hoidosta: –Edistetään talousmetsien luonnonhoitoa, kuten lahopuun ja kantojen jättöä, kulotusta, tekopökkelöitä, riistatiheikköjä, suojavyöhykkeitä ja vesistövaikutuksen pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Myös metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Lemmikkien vioista: –Eläinlääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen johdosta lemmikeille tehdyistä toimenpiteistä. –Eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön valvontaa parannetaan ja teurastamoiden videovalvontaa tehostetaan. Perustetaan eläinsuojeluasiamiehen virka. Rakentamisen virheistä: –Parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa ja selkeytetään vastuita, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta. –Laajennetaan terveystarkastajien ja työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia korjauksiin velvoittamisessa. Tuodaan kuntotarkastustoiminta lainsäädännön piiriin ja asetetaan kuntotarkastajille pätevyysvaatimukset. –Selvitetään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Selvitetään, voiko valtio tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille. Asuntotuotannosta: –Lisätään kasvavilla kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantoa sekä nykyisen asuntokannan korjaamista. Asetetaan tavoitteeksi, että valtion pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen uudistuotannon määräksi tulee vähintään 10 000 uutta asuntoa vuosittain, josta yli puolet Helsingin seudulle. –Väestöltään vähenevillä alueilla valtion tuella rakennetut vuokrataloyhteisöt tarvitsevat erityistä tukea asuinolojen kehittämiseksi ja valtion taloudellisten riskien vähentämiseksi. –Autetaan kuntia ja yhteisöjä sopeuttamaan kiinteistökantaansa vähenevään kysyntään ja korjaamaan olemassaolevaa ARA-asuntokantaa ikääntyville sopivaksi. Vuokrataloyhtiöiden lainojen yhdistelyä helpotetaan ns. konversiolainoilla. –Edistetään erityisryhmien asumista huolehtimalla ARA-erityisryhmien investointiavustuksen riittävästä tasosta. Lisätään opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamista ja korotetaan erityisryhmien ARA-investointiavustuksen alinta tukiluokkaa 10 %:sta 15%:iin. –Toteutetaan osana hallituskauden uutta ikäohjelmaa erillinen ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma. Kehitetään ikääntyneiden asumisen hyviä ratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista ja yhteisökotien rakentamista, yhdessä kuntien kanssa. Edistetään esteettömyyttä hissi- ja esteettömyysavustuksilla, mikä hyödyttää ikääntyneiden lisäksi monia muita väestöryhmiä. -Kehitysvammaisten laitoshoidon purku saatetaan loppuun ja mahdollistetaan kehitysvammaisten ja autismin kirjon nuorten ja aikuisten itsenäistyminen tukemalla yksilöllisten tarpeiden mukaisten asuntojen hankintaa ja asuntokohteiden rakentamista tavallisille asuinalueille. Omistusasumisesta: –Edistetään ja tuetaan ryhmä- ja osuuskuntarakentamista. Jatketaan osuuskunta-asumisen pilotteja ja valmistellaan osuuskunta-asumisen lainsäädäntö. Edistetään ryhmärakentamista säätämällä rakennusaikaisesta takauksesta. –Selvitetään rakentamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi autopaikka- ja väestönsuojanormeja edullisemman rakentamisen edistämiseksi. Mahdolliset säädösten keventämiset tulee tehdä ilman, että rakentamisen laatu tai rakennusten terveellisyys tai turvallisuus on uhattuna. Vuokralaisen asemasta: –Vuokralaisen aseman vahvistamiseksi, voimassaolevan lainsäädännön puitteissa, kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla voidaan ehkäistä kohtuuttomia vuokrankorotuksia. Vahvistetaan vuokralaisten asemaa uudistamalla yhteishallintolaki, joka säätelee asukkaiden päätösvaltaa valtion tukemissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä. Turvallisuuden parantamisesta: –Hallitus kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuksia parannetaan ja vahvistetaan viranomaiskäytäntöjä. Seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseksi edistetään Lastenasiantalo-mallin laajentamista. –Rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi lisätään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja siten, että koko oikeudellisen prosessin käsittelyajat lyhenevät (esitutkinta, syyttäminen ja tuomioistuinkäsittely lainvoimaiseen tuomioon). –Radikalisaatiota ehkäistään viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä tukemalla järjestöjen toimintaa. Järjestöjen tarpeellinen rahoitus ja ohjaus varmistetaan, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista. –Poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Vahvistuvat voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyritään edistämään. Kiinnitetään huomiota poliisin kielitaitoon. –Hallitus lisää viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä etenkin heikoimmilla palvelutason alueilla. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Väärän tiedon leviämisestä: –Väärän tiedon ja valeuutisoinnin leviämistä ehkäistään edistämällä medialukutaitoa muun muassa opettajankoulutuksessa, kouluissa ja nuorisotyössä. Tietoisuutta hybridivaikuttamisesta lisätään. –Vastuullisen journalismin toimintaedellytyksiä tuetaan erityisesti nuorten suosimien digitaalisilla alustoilla toimivien medioiden osalta. Vahvistetaan tukipalveluita, joilla edistetään ikäihmisten kykyä käyttää sähköisiä palveluja sekä autetaan lapsia suojautumaan ja käsittelemään verkossa kohtaamian ongelmia. Talous- ja velkaneuvonnasta: –Talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan ja palveluihin ohjaamista tehostetaan koko maassa oikeusministeriölle osoitettavan lisämäärärahan puitteissa. Sosiaalinen luototuksen valtakunnallistaminen selvitetään, ja selvityksen pohjalta se otetaan käyttöön koko maassa vaalikauden aikana. –Hallituskaudella 2015-2019 hyväksytyn kuluttaja- ja pikaluottoja koskevan sääntelyn tehokkuutta seurataan ja mikäli sen tehokkuudessa havaitaan puutteita, ryhdytään toimenpiteisiin sääntelyn tehostamiseksi ja kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelemiseksi. Pikaluoton myöntäjien valvonta keskitetään Finanssivalvontaan. –Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö. Hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen viranomaisten edellytyksiä puuttua lain tai hyvän perintätavan vastaiseen perintätoimintaan. –Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön hallituskauden aikana ja samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa. Palvelusta eri kielillä: –Laaditaan uudistettu kansalliskielistrategia, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Strategia vastaa Kotimaisten kielten keskuksen huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä. –Kaikki valtiolliset ohjeet ja säännökset annetaan myös ruotsiksi niiltä osin kuin ne koskevat myös Ahvenanmaata. Lisäksi laaditaan kielipoliittinen ohjelma, jossa huomioidaan muut Suomessa puhutut kielet, erityisesti saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet. Kuluttajansuojasta: –Ajantasaistetaan kuluttajansuojaa etenkin palveluiden osalta. Samalla kuluttajansuojalainsäädännön noudattamista tehostetaan uudistamalla kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä. –Puhelin- ja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi. Vähennetään kuluttajaluottojen houkuttelevuutta jatkamalla aggressiivisen markkinoinnin hillitsemiseen tähtäävää työtä. Sovittelun käytöstä: –Sovittelun käyttöä vahvistetaan oikeudenkäyntien määrän vähentämiseksi. Sovittelua ei käytetä tilanteessa, jossa se saattaa uhata uhrin oikeusturvaa. Arvioidaan lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista. Vuorovanhemmuudesta: –Tuetaan tasa-arvoista vuorovanhemmuutta. Mahdollistetaan lapselle kaksi tasavertaista osoitetta. Sukupuoleen liittyvistä uudistuksista: –Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta. –Sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika. –Henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan osana henkilötunnuksen uudistamista valtiovarainministeriön selvityksen pohjalta. –Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja luovutaan pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta. Sijaissynnytyksistä: –Selvitetään ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen lainsäädännössä erikseen määriteltävissä tapauksissa. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta: –Laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma, jossa muun muassa lisätään uhrien tukipalveluja sekä turvakotien paikkamäärää ja resursointia Euroopan neuvoston edellyttämälle tasolle. Perustetaan itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä ja huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta. Ehkäistään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Raiskausmääritelmästä: –Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Muutetaan rikoslain raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien. Laajennetaan seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja valtakunnallista kattavuutta. Seksuaalirikosten rangaistavuudesta: –Törkeimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistavuutta arvioidaan niin, että rangaistukset ovat oikealla tasolla sekä suhteessa teon vahingollisuuteen että muista rikoksista langetettaviin rangaistuksiin. Erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan. Kertausharjoituksista: –Kertausharjoitusten määrää nostetaan asteittain vaalikauden aikana Puolustusvoimien henkilöstömäärän kasvaessa. Tavoitteena on noin 20 prosentin lisäys nykyisestä tasosta hallituskauden loppuun mennessä. Yrittäjyyden helpottamisesta: –Arvioidaan maksuhäiriöitä, perintäkuluja ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet. –Varmistetaan yritystoiminnan jatkuvuutta omistajanvaihdostilanteissa, ottaen myös huomioon tilanteet, joissa henkilöstö jatkaa yrityksen toimintaa. –Otetaan käyttöön start up-yritysten kasvua, rekrytointeja ja omistuspohjan laajentumista tukeva uusi toimintamalli. –Tuetaan aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa. –Haetaan EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamiseksi 15 000 euroon. –Valmistellaan yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkausta tukeva toimintamalli ja tehdään tätä koskeva kokeilu. Kuluttajan asemasta: –Säädetään nykyistä laajempi velvoite tavaroiden ja pakkausten tuottajille tarjota tietoa kuluttajille myymiensä tavaroittensa ja pakkaustensa ympäristövaikutuksista. –Selvitetään mahdollisuudet rajoittaa aggressiivista ja epäasiallista suora- ja kotimarkkinointia. -Selvitetään keinoja rajoittaa monipoliasemassa toimivien sähkönsiirtoyhtiöiden ylisuuria maksukorotuksia. –Liikennehankkeista: –Perusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan, vuodesta 2020 eteenpäin, 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Talvikunnossapitoon tehdään pysyvä korotus +20 milj. euroa perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joissa talvi asettaa erityiset haasteet. –Raideinvestointien määrää kasvatetaan nykytasosta investoimalla enemmän raiteisiin. Toteutetaan rautateiden nopeutus- ja turvallisuustoimenpiteitä perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu lisärahoitusta 22 milj. euroa 2020-2022. –Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet huomioidaan väyläverkon kehittämishankkeiden yhteydessä 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta. –Toteutetaan sähköistys Kemi(Laurila)Haaparanta -välillä, 10 miljoonaa euroa, Tämä sähköistys avaa yhteyden Pohjois-Ruotsin kautta rahti- ja matkustajaliikenteelle Eurooppaan ja jopa Jäämerelle (Narvik). –Pääradan ja sen laajennusten suunnittelu käynnistetään. Helsingistä länteen suuntautuvan, matka-aikoja lyhentävän, radan jatkosuunnittelu käynnistetään. Helsingistä itään suuntautuvan, matka-aikoja lyhentävän, radan suunnittelu käynnistetään. Taksiliikenteestä: –Taksiliikenteen osalta tehdään tarvittavat korjaukset huomioiden toiminnan turvallisuus ja harmaan talouden torjunta. Erityisesti kohdattuihin epäkohtiin (esim. hinnoittelun läpinäkyvyys ja taksien saatavuus) pyritään etsimään ratkaisuja muuttuneessa tilanteessa. Kela-taksien kilpailutuskäytännöt vaativat myös uudelleenarviointia. Liikenteen päästötavoitteista: –Liikenteen päästövähennystavoitteiden tulee vastata Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen. Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, askeleena kohti hiiletöntä liikennettä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tehdään toimia, jotka vähentävät liikennesuoritteita ja edesauttavat siirtymää kokonaisuutena kestävämpään tapaan liikkua ja vapautua fossiilisista polttoaineista. –Henkilöautojen ajokilometrien kasvu on saatava kääntymään laskuun. Valtioneuvoston vuonna 2018 hyväksymän Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on kasvattaa jalankulun ja pyöräilyn määrää vuoteen 2030 mennessä 30 % verrattuna vuoteen 2018. –Käynnistetään kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, joka vähentää päästöjä. Uudistuksen pohjaksi tehdään laaja-alainen vaikutusten arviointi, jonka pohjalta rakennetaan pitkän aikavälin sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja alueellisesti kestävä toimintamalli, jolla varmistetaan, etteivät tulo- ja varallisuuserot kasva. Uudistus toteutetaan vaiheittain siten, että verotuksen taso muuttuu suunnitelmallisesti päästötavoitteet huomioiden. –Ruuhkamaksut mahdollistava lainsäädäntö laitetaan liikkeelle. Valmistellaan raskaan liikenteen vinjettimaksu huomioiden vaikutukset kuljetusalan kustannusrakenteeseen ja suhde EU:n lainsäädännön valmisteluun (charging of heavy good vehicles). –Vauhditetaan autokannan muuttumista nollapäästöiseksi. –Ohjataan kestävästi tuotettuja nestemäisiä biopolttoaineita erityisesti raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön. –Joukkoliikennetuki ja joukkoliikenteen ostot saavat ilmastoperusteisen tasokorotuksen, 20 milj. euroa/vuosi. –Mahdollistetaan henkilö- ja tavaraliikenne vähän liikennöidyillä ja käytöstä poistetuilla rataosuuksilla. –Jatketaan konversiotukea nykytasolla. Varmistetaan, että auton käyttövoiman konversiot, jotka mahdollistavat vähäpäästöisemmän liikkumisen, huomioidaan niin auto-, ajoneuvo- kuin käyttövoimaverotuksessa. –Säädetään velvoite huoltoasemaketjuille tarjota tietty määrä sähköautojen latauspisteitä huoltoasemien yhteyteen. –Traficomin olemassa olevan rekisterin pohjalta tulisi perustaa romutettavaksi menevien ajoneuvojen tietoalusta, jotta voimme täyttää romuajoneuvodirektiivin (ELV) tavoitteet. Laajakaistaverkosta: –Toteutetaan EU:n ja LVM:n digi-infrastrategian (2018) asettamaa tavoitetta vuoteen 2025, jonka mukaan jokaisella tulee olla mahdollisuus nopeaan laajakaistaan. Yleispalveluvelvoitteen tasoa nostetaan. Teleoperaattorien tulee esittää suunnitelmansa laajakaistaverkon rakentamiseksi tavoitetilaan. –Laajakaistan investointivelkaa puretaan jatkamalla laajakaistaohjelmaa. Luodaan paremmin ohjattu laajakaistatukilaki, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Ohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Energiajuomista: –Kielletään energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille Työllisyyspalveluista: –Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö. –Työvoimapalveluita uudistetaan tukemaan nopeaa uudelleen työllistymistä. Erityisesti työttömyyden alun palveluja tehostetaan ja mahdollistaen entistä paremmin työttömien erilaiset, yksilölliset tarpeet. –Kehitetään ura- ja ohjauspalveluita työttömien lisäksi erityisesti pitkään perhevapailla olleille ja ikääntyneille työntekijöille. Työuraohjausta lisätään myös työssäkäyville ja yrittäjille. –Valmistellaan työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, jonka tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksojen kestoa, helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista, kannustaa työnhakuun sekä uudistaa ja kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän niin että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa (karenssit). Puretaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet. –Tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta. –Lisäksi selvitetään sairauspäivärahan, kuntoutustukien ja työttömyysturvan kriteerit siten, että ihminen on tarkoituksenmukaisella etuudella. Sovitellun työttömyyspäivärahan kehittämistä jatketaan. Kehittämisessä huomioidaan työhön osallistumisen helpottaminen sekä muuttuva työelämä. Yrittäjä- ja palkkatulojen vakuuttamista ja päivärahan määräytymistä näissä tilanteissa uudistetaan yhdistelmävakuutuksen suuntaan. Palkkatuen lisäämisestä: –Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Uudistetaan ja yksinkertaistetaan nykyinen palkkatuki vähentämällä työnantajabyrokratiaa siten, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta. Otetaan käyttöön työllistämisseteli. Palkkatukea kehitetään ja käyttöä laajennetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa niin, ettei vaaranneta työehtosopimusten mukaista työtä tai vääristetä kilpailua. –Uudistetaan kolmannen sektorin palkkatuki. Tavoitteena on, että nykyiseen kolmannen sektorin palkkatukeen kytketään vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut siten, että mallista tulee uusi tuki avoimille työmarkkinoille siirtymiseen. Hallituksen tavoitteena on nostaa vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärää. Kolmannen sektorin palkkatuesta poistetaan työllistämistä estävä 4000 henkilötyövuoden rajoite. –Taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Hallitus edistää nuorisotakuuta asiantuntijatyön pohjalta. Raskaussyrjinnästä: –Ehkäistään raskaussyrjintää. Täsmennetään lainsäädäntöä niin, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Perhevapaista: –Toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus. Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot. –Uudistus tulee toteuttaa niin että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. –Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Selvitetään mahdollisuus maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle. Työaikajoustoista: –Selvitetään mahdollisuudet lisätä työajan joustoa tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista ja jaksamaan työuralla pidempään. Tavoitteena on parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön. Kilpailukieltosopimuksista: –Kilpailukieltosopimusten ja työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä ja säätämällä kiellettyjen ehtojen käyttämisen seuraamuksista tasapainoisella tavalla. Vuosilomista: Uudistetaan vuosilomalaki. Selvitetään mahdollisuudet joustavoittaa lomien käyttöä ja siirtämistä työpaikan vaihtotilanteissa (esim. lomapankki) lyhyissä työsuhteissa työskentelevien yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Oppisopimusopiskelusta: –Lisätään oppisopimusopiskelun käyttöä ensimmäisen työpaikan saamiseksi sekä uudelleenkouluttautumisen ja aikuiskoulutuksen väylänä. Uudistetaan ja yksinkertaistetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta maksettavat korvaukset työnantajan hallinnollisen taakan keventämiseksi. Opintovapaista: –Kehitetään opintovapaata ja mahdollistetaan sen yhä laajempi käyttö aikuiskoulutustukea kehittäen. Aikuiskoulutustuki uudistetaan tukemaan työn ja opiskelun yhteensovittamista. Vammaisten asemasta: –Säädetään vammaispalvelulaki, jossa vammaisten oikeudet turvataan lähtökohtana YK:n vammaisten oikeuksien sopimus. Laajennetaan kehitysvammaisten henkilökohtaisten budjettien kokeiluja. Asiakasmaksuista: –Uudistetaan asiakasmaksulaki tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen mm. maksuttomuutta laajentamalla sekä maksuja ja maksukattoja kohtuullistamalla. Rokotuksista: –Laajennetaan hallitusti rokotusohjelmaa (mm. hpv pojille) ja seulontaohjelmaa (mm. suolistosyövät). 2-tyypin diabeteksesta: –Arvioidaan 2-tyypin diabeteksen korvattavuuden taso eduskunnan lausuman pohjalta. Palautetaan ruokavaliovaliokorvaus. Lastensuojelusta: –Säädetään henkilöstömitoitus lastensuojeluun. Turvataan erityistä tukea vaativien lasten moniammatilliset palvelut ja levitetään tiimimallia. –Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa. Maksuton ehkäisy: –Toteutetaan maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille. Hoivamitoituksesta: –Säädetään hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Mitoituksen toteutuksessa huomioidaan ensisijaisesti hoitoisuus. Selkeytetään henkilöstön työnjakoa mm. tukipalveluiden osalta. Hoitotakuusta: –Tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. THL:n arvion mukaan 7 päivän hoitotakuu edellyttäisi nykyjärjestelmällä toteutettuna 1600-2600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Paljon voidaan kuitenkin saada aikaan kehittämällä järjestelmää ja sen toimintaa monilla toimenpiteillä. Sosiaaliturvan uudistamisesta: –Uudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. –Uudistuksessa varmistetaan, että sosiaaliturvaan kuuluvat etuudet ja palvelut (kuten esimerkiksi työvoima- ja koulutus- ja terveyspalvelut, kuntoutus, velkaneuvonta ja sosiaalityö) nivoutuvat paremmin yhteen ja kytkeytyvät muuhun sosiaaliturvaan joustavasti ja oikea-aikaisesti. Eläkkeiden korotuksista: –Korotetaan pieniä eläkkeitä (takuueläke ja kansaneläke). Korotukseen käytetään 183 Me. Eläkejärjestelmistä: –Valmistellaan kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistäminen Eläkejärjestelmien erillisyys -työryhmän ehdotusten pohjalta. –Taiteilija- ja urheilijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä. –Henkilöiden, joiden kokonaiseläke jää tasoltaan alle takuueläkkeen tason, tilanne selvitetään. Lapsilisistä: –Korotetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Korotus tehdään siten, että korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotukiperheet. Korotukseen käytetään 22 Me. –Korotetaan 4. ja 5. lasten lapsilisiä. Korotukseen käytetään 6 Me. Huoltajakorotuksesta: –Korotetaan opintorahan huoltajakorotusta. Korotukseen käytetään 3 Me. Elatustuesta: –Elatustukea korotetaan. Korotukseen käytetään 9 Me. Tukien korotuksista: –Korotetaan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja. Korotukseen käytetään 52 Me. –Opintoraha sidotaan indeksiin vuoden 2020 alusta. Ensimmäinen indeksikorotus toteutetaan puolittaisena. Vuoden 2023 tasossa käytetään 25 Me. Esiopetuksesta: –Selvitetään kaksivuotisen esiopetuksen toteuttaminen osana kokonaisuutta. Oppivelvollisuudesta: –Korotetaan oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen. Rakennetaan oppivelvollisuuden sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulutukset. Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valmistelun yhteydessä käydään läpi toisen asteen keskeyttämisen syyt ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Harrastustakuusta: –Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen. Luodaan harrastustakuu -malli ja otetaan käyttöön valtakunnallinen harrastepassi. Iltapäivätoiminnasta: –Tehdään aamu- ja iltapäivätoiminnasta maksutonta pienituloisille perheille (tästä menossa tietopyyntö), Kouluruokailusta: –Kehitetään terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista kouluruokailua. Selvitetään välipalan toteuttaminen koulupäivän uudistamisen yhteydessä. Subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta: –Toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7). Turvataan varhaiskasvatuksen ammattilaisten saatavuus koko maassa. Tehdään varhaiskasvatuksen laatukriteerit. Ruotsin kielestä: –Palautetaan toisen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.