Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Aamulehden kysely: Raitiotien jatkaminen nopeasti Hatanpään valtatielle näyttää nyt todennäköiseltä – näin valtuutetut kommentoivat ratikan laajentamista

Tampereen kaupunginvaltuusto päättää maanantaina 25. marraskuuta, rakennetaanko raitiotietä Hatanpään valtatielle Hämeenkadun ja linja-autoaseman välille jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan asian 4. marraskuuta lähes yksimielisesti. Perussuomalaisten Lassi Kaleva tosin jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Lopullinen päätösvalta asiassa on valtuustolla. Aamulehden kyselyyn tulleista vastauksista käy ilmi, ettei päätös valtuustossa ole läpihuutojuttu, vaan asiasta käytäneen kunnon keskustelu ja äänestys. Rakentamispäätös näyttää vastausten perusteella kuitenkin todennäköiseltä, sillä vastaajista selvä enemmistö kannatti rakentamista. Kyselyyn vastasi 41 valtuutettua 67:sta. Osassa kyselyn vastauksista vastaajan kanta jäi tulkinnanvaraiseksi. Nämä vastaukset on yhdistetty ei osaa sanoa -vastausten kanssa. Kannattajat perustelevat kantaansa yleisimmin sillä, että raitiotien jatkaminen etelän suuntaan on todennäköistä, joten työt keskustan alueella on järkevää ja kustannustehokasta tehdä kerralla valmiiksi. Myös elinkeinoelämä on vedonnut kaupunkiin, että keskustan raitiotietyöt rakennettaisiin kerralla kuntoon. Lisäksi alue on hyvä saada vapaaksi työmaista ennen kuin uuden Areenan suurtapahtumat alkavat. Vastustajien mielestä Hatanpään valtatien osuuden rakentamista pitää vähintäänkin siirtää sen aikaa, että nähdään, miten ratikkaliikenne alkaa sujua, riittääkö käyttäjiä ja ovatko kustannukset arvioiden mukaiset. Vastauksissa viitataan myös kaupungin tiukkaan taloustilanteeseen sekä siihen, että etelän suunnan jatkopätkää ei saisi päästää ”varkain” liikkeelle ennen kuin koko etelän suunnan linjaus on suunniteltu tarkemmin. Mikäli valtuusto päättää, että raitiotie rakennetaan Hatanpään valtatielle jo nyt, raitiotieallianssi on valmis aloittamaan osuuden työt nopeasti. Syytä onkin, sillä suunniteltu rakentamisaikataulu on tiukka. Tavoitteena on, että Hämeenkadun ja Suvantokadun välinen osuus on valmiina kaupallisen ratikkaliikenteen alkaessa 9. elokuuta 2021. Koko nyt suunniteltu Hatanpään valtatien raitiotieinfrastruktuuri, mukaan lukien raitiotiepysäkki Sorin aukion kohdalla ja ratavaihteet linja-autoaseman kohdalla, on tavoitteena olla valmis vuoden 2021 loppuun mennessä. Näin osuus on valmiina ennen esimerkiksi vuoden 2022 keväällä Tampereella pelattavia jääkiekon MM-kisoja. Juttuun on koottu poimintoja valtuutettujen vastauksista. Vastaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan täällä: Kysyimme Tampereen valtuutetuilta ratikan jatkosta – Lue tästä vastaukset kokonaisuudessaan. Näin valtuutetut kommentoivat Poimimme valtuutetuilta kommentteja ratikan rakentamisesta linja-autoasemalle asti jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa: Ulla-Leena Alppi (vas.): Raitiotien jatkaminen linja-autoaseman suuntaan on järkevämpää ja edullisempaa tehdä nyt kuin raitiovaunuliikenteen jo alettua. Henri Backman (vihr.): Se on järkevää tehdä jo nyt, koska mielestäni ratikka kuitenkin laajenee ja tuo suunta on yksi potentiaalinen vaihtoehto. Tiina Elovaara (sin.): Ensimmäinen osuus on ensin katsottava loppuun, ennen muita laajennuksia. Matti Helimo (vihr.): Kannatan. Näin koko keskusta saataisiin valmiiksi yhtä aikaa, eikä esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen aikaan alueella olisi työmaita. Antti Ivanoff (kok.): Hatanpään valtatien suunnan ratikan reitti tulisi suunnitella kokonaisuutena ja aiemmista virheistä tulisi oppia. Anne-Mari Jussila (kok.): Tällaista investointia ei tule tehdä tässä kohtaa niin sanotusti laput silmillä. Ensin tulee tarkastella ratikan käynnistysvaihe ja kakkosvaihe sekä tehdä jatkosuunnitelmat vasta tämän jälkeen. Lassi Kaleva (ps.): On järkevää ensin odottaa Hervanta/Tays–Pyynikintori-linjaston valmistumista ja kerätä kokemuksia sen toimivuudesta. Kalle Kiili (kesk.): Oli ratikasta mitä mieltä tahansa, niin parempi on koko keskusta saada pois remontin alta mahdollisimman nopeasti. Yrjö Schafeitel (Tapu): Kannatan. Kun rakentamispäätös hävittiin, niin nyt raitiotiestä pitää tehdä mahdollisimman hyvä. Sari Tanus (kd.): En kannata sen rakentamista. Kaupungissa rahat ovat tiukalla, tällaiseen ei niitä tule ohjata. Sinikka Torkkola (vas.): Kannatan, sillä liittymän rakentaminen tulee merkittävästi halvemmaksi tehdä nyt kuin myöhemmin. Kakkosvaihe Raitiotien toinen vaihe Pyynikintorilta Lentävänniemeen saa kannatusta Raitiotien kakkosvaihetta pidetään hankkeen kannattavuuden kannalta merkittävänä. Rakentamispäätös tehtäneen ensi syksynä. Raitiotien niin sanotun kakkosvaiheen eli Pyynikintorin ja Lentävänniemen välisen osuuden rakentamisesta päätetään valtuustossa tällä tietoa syksyllä 2020. Kyselyssä kakkosvaiheen rakentamisen kannalla oli selkeä enemmistö vastaajista. Perusteluna on muun muassa se, että läntisen haaran rakentaminen on ollut suunnitelmissa siitä asti, kun ratikasta alun perin päätettiin, ja myös kaupunkisuunnittelua on tehty siitä lähtökohdasta. Kannattajat katsoivat myös, että länsihaara on ratikan kannattavuudelle olennainen, koska sieltä on arvioitu tulevan iso osa tuotoista mutta vain pieni osa kustannuksista. Lisäksi se mahdollistaa 26 miljoonalla eurolla ostetun ja kymmenillä miljoonilla euroilla kehitettävän Lielahden vanhan tehdasalueen hyödyntämisen suunnitellusti. Vastaajat kommentoivat, että toimiakseen uusi 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan Hiedanranta tarvitsee raitiotien. Myös muut alueet ratikan läntisen haaran tuntumassa ovat kasvaneet ja kasvavat voimakkaasti. Vastustajat ovat sitä mieltä, että lännen suunnan joukkoliikenteessä sähkö- tai hybridibussit ovat parempi vaihtoehto. Osa vastaajista on huolissaan suunnitellun vesistötäytön vaikutuksista pohjaveteen. Suunnitelmissa on ollut, että Näsijärveä täytettäisiin Hiedanrannan kupeessa raitiotien ja uuden asuinalueen pohjaksi. Muutama vastaaja pohtii, olisiko kakkosvaiheen rakentamista syytä siirtää myöhemmäksi kaupungin taloustilanteen takia ja jotta ykkösvaiheesta ehdittäisiin saada kokemuksia. Näin valtuutetut kommentoivat Poimimme valtuutetuilta kommentteja ratikan kakkosvaiheen rakentamisesta: Mikko Alatalo (kesk.): Vaikka Näsijärven täyttö on arveluttava toimenpide, ratikan edes jonkinlaisen kannattavuuden kannalta on tärkeää, että kasvava Lentävänniemi tulee ratikan piiriin. Anna-Kaisa Ikonen (kok.): Läntinen haara on ollut lähtökohtana, kun päätimme ratikan rakentamisesta ja muun muassa Hiedanrannan kaupunginosan rakentuminen nojaa siihen. Heikki Luoto (ps.): Hanketta voisi vähintään siirtää myöhemmäksi. Lasse Oksanen (Tapu): Sähköbussivaihtoehto on ylivoimaisesti taloudellisesti edullisempi ja taipuisampi Lielahdessakin, koska on kaksi reittivalintaa. Ne voisi helposti hoitaa sähköbussi-vaihtoehdolla. Riitta Ollila (sd.): Reitin jatkaminen Lentävänniemeen on välttämätöntä, jotta uuden asuinalueen rakentaminen yli 20 000 asukkaalle on mahdollista. Olli-Poika Parviainen (vihr.): Raitiotien rakentamisen vaiheistaminen on tarkoitettu teknisluontoiseksi kysymykseksi helpottamaan suunnittelua ja rakentamista. Aarne Raevaara (vaTa): Ennen uuden vaiheen käynnistämistä Pyynikintorilta Lentävänniemeen on arvioitava ensimmäisen osuuden mukanaan tuomat muutokset joukkoliikenteen hinnoittelussa, toimivuudessa ja kulkutapaosuudessa. Petri Rajala (kok.): Kyllä, mutta aikataulu pitää sovittaa taloustilanteen mukaan. Jos raitiotietä ei lainkaan rakennettaisi länteen, kyseessä olisi länsitamperelaisten pettäminen. Iiris Suomela (vihr.): Tässä vaiheessa olisi todella vastuutonta lähteä vastustamaan toista vaihetta, kun kaupungin kehittämistä on jo vuosikausia suunniteltu ratikan kakkosvaiheen pohjalta. Anneli Taina (kok.): Pyynikintorilta Lentävänniemeen rakentaminen on ok, mutta rakentamisen aikataulu pitää arvioida muun muassa Hiedanrannan rakentamisen mukaan. Ari Wigelius (sd.): Näsijärven täyttäminen Hiedanrannan kohdilta on osoittanut jatkamisen ongelmat. Tulisi pohtia vakavasti Lentävänniemeen jatkamisen siirtämistä tulevaisuuteen ja panostukset kohti eteläistä Tamperetta. Jatkosuunnitelmat Raitiotien laajentaminen edelleen houkuttaa merkittävää osaa valtuutetuista Raitiotietä on pohdittu jatkettavan tulevaisuudessa Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin. Kyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan myös, kannattavatko he ratikan laajentamista edelleen kakkosvaiheen jälkeen, ja jos, niin mihin suuntaan. Jatkosuunnista kiireellisimpänä pidettiin etelän suuntaa. Moni vastaaja totesi, että Härmälän ja Pirkkalan suunnalla bussien välityskyky on jo äärirajoilla ja ne kulkevat ”tuulilasikuormassa”. Osa vastaajista kommentoi, että Pirkkalassa ratikkaa tulee jatkaa lentokentälle asti. Myös Koilliskeskuksen suuntaa pidettiin tärkeänä, koska siellä on merkittävää maankäyttöpotentiaalia esimerkiksi asuntorakentamiseen, eikä matka Taysilta Koilliskeskukselle ole kovin pitkä. Lisäksi Koilliskeskukselta ratikka voisi jatkaa Kangasalan Lamminrahkaan, mikäli Kangasala sellaiseen ratkaisuun päätyy. Myös Ylöjärven suuntaa sekä Vuoreksen ja Lakalaivan suuntaa pidettiin mahdollisesti sopivina seuraavina askelina. Moni vastaaja painotti yhteistyötä naapurikuntien kanssa, ja sitä, että kustannukset pitää jakaa tasapuolisesti. Lisäksi tuotiin esiin, että aikataulussa pitää huomioida taloustilanne, ja kokonaisuudessa on huomioitava myös esimerkiksi lähijunan mahdollisuudet. Osa vastaajista viittasi siihen, että neuvottelut ja selvitykset asiassa ovat kesken. Parhaillaan tehdään raitiotien seudullista yleissuunnitelmaa, jossa ovat mukana Tampereen lisäksi Pirkkala ja Ylöjärvi sekä Kangasala, jossa selvitetään raitiotien rakentamista Lamminrahkaan ja/tai Saarenmaan alueelle. Yleissuunnitelmassa haetaan muun muassa sopivimpia linjauksia raitiotielle. Suunnitelma ei tähtää raiteiden välittömään rakentamiseen, vaan siihen, että mahdollinen ratikkareitti pystytään huomioimaan maankäytön suunnittelussa niillä alueilla, joille ratikka mahdollisesti joskus rakennetaan. Lue lisää : Tampereen naapurikunnat linjasivat seuturatikan reittivaihtoehdot – tältä pohjalta suunnittelua nyt jatketaan Näin valtuutetut kommentoivat Poimimme valtuutetuilta kommentteja ratikan laajentamisesta kakkosvaihteen jälkeen. Mikko Aaltonen (vas.): Kyllä kannatan, etelään Hatanpään ja Härmälän suuntaan Pirkkalaa kohti. Olga Haapa-aho (vihr.): Jatkolinjaukset pitää suunnitella seudullisesti yhdessä muiden kuntien kanssa. Tällä hetkellä Pirkkalan suunta vaikuttaa kiireisimmältä. Aleksi Jäntti (kok.): Jatkon tulisi suuntautua samanaikaisesti Härmälän–Pirkkalan suuntaan, jossa jo nyt bussien välityskyky on äärirajoilla, sekä Taysilta Koilliskeskuksen suuntaan, jossa on merkittävää maankäytön kehittämispotentiaalia. Esa Kanerva (sd.): Naapurikuntien maksajat päättävät, mihin kuntaan raiteet rakennetaan. Leena Kostiainen (kok.): Muutaman vuoden käyttökokemusten ja alueiden asukasmäärän perusteella voidaan tehdä päätökset jatkosta. Minna Minkkinen (vas.): Kannatan. Härmälän–Pirkkalan suuntaan sekä Kangasalan ja Ylöjärven suuntaan. Jaakko Mustakallio (vihr.): Härmälään ja Linnainmaan Koilliskeskukseen. Samanaikaisesti on rakennettava lähijunapysäkit ainakin Lakalaivaan, Amuriin, Tesomalle, Tampellaan, Kalkkuun, Rantaperkiöön, Messukylään, Vuohenojalle ja Hankkioon. Ilkka Porttikivi (sd.): Härmälän suuntaan. Inna Rokosa (sd.): Toivottavasti myös taloustilanne sallii sen. Ratikka olisi hienoa saada kulkemaan vielä sekä Koilliskeskuksen että Härmälän suuntaan. Ilkka Sasi (kok.): Kakkosvaiheen jälkeen seuraaviksi askeleiksi voisi sopia Hatanpää–Koilliskeskus, Lielahti–Teivo ja Hervanta–Vuores. Tampereen taloustilanne ja valtion rahoitusosuuden suuruus vaikuttavat kaupungin kykyyn tehdä merkittäviä investointipäätöksiä. Ilpo Sirniö (sd.): Jatkosta täytyy olla selvitykset tehtynä. Arvioidaan niiden jälkeen tilanne. Jaakko Stenhäll (vihr.): Todennäköisin seuraava vaihe on Pirkkalan suunta, jossa bussit jo nyt kulkevat tuulilasikuormassa. Juhana Suoniemi (vihr.): Tämän hetken tiedon valossa näyttää siltä, että raitiotietä kannattaisi jatkaa jo lähiaikoina kohti Pirkkalaa. Oras Tynkkynen (vihr.): Pitkällä aikavälillä ratikkaverkkoa kannattaa laajentaa naapurikuntiin, joita ei tavoita lähijunilla. Alkuun laajennussuunnista kannattavin on Pirkkala. Veikko Vallin (ps.): Raitiotietä ei pitäisi rakentaa mihinkään suuntaan lisää ennen kuin ykkösosaa on käytetty esimerkiksi viisi vuotta ja saatu kokemuksia todellisista kustannuksista ja käyttäjämääristä.