Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Palstaviljelyyn innostavat oman käden jälki, kaverit, herkullinen itse tuotettu ruoka ja kuntoilu: ”Kannoin viime vuonna Iidesjärvestä kasteluvettä 3 000 litraa”

Neljä rusakkoa puun alla! Kuusi rusakkoa ajotiellä! Aavistavatko ne, että kohta Tampereen Järvensivun viljelypalstoilla on popsittavaa? Kaverit Saila Huuskonen ja Kirsi Huhtala aikovat peittää viljelyksensä harsolla, jotta heillekin jäisi jotain syötävää. Aiempina vuosina rusakot ovat syöneet juurikkaiden varsia. – Harso kannattaa laittaa aika tiiviisti, etteivät pikkulinnut jää sen alle jumiin, Huhtala vinkkaa. Kaksikko vertailee joka vuosi palstanaapureiden kanssa, keiden porkkanat ovat näyttävimpiä. – Palstaviljely on mukava harrastus. Saa olla luonnossa, näkee käden jäljen ja hyvä kaveri on mukana, perustelee Huuskonen. He ovat viljelleet Tampereen kaupungin omistamilla pikkupalstoilla yhdessä jo 20 vuotta. Aluksi viljelymaa oli heidän mukaansa vielä ”hirveää savea”. Tampereen kaupungin viljelypalstojen vuokrausta ja hallinnointia hoitaa Tampereen 4H-yhdistys. Miten viljelypalstojen suosio on kehittynyt, Tampereen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Tukiainen? – Palstat ovat joka vuosi suosittuja, niin yksivuotiset kuin monivuotisetkin. Kuinka monta viljelijää palstoilla on? – 500–600. Minkä ikäisiä palstaviljelijät tyypillisimmin ovat? – 30-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin. Mitä palstoilla yleensä viljellään? – Yleisimmin perunaa, porkkanaa, kaaleja, salaatteja, yrttejä, kesäkurpitsaa, härkäpapua ja kehäkukkia. Monivuotisilla palstoilla viljellään näiden lisäksi mansikkaa, marjoja ja raparperia. Tiistaina jaetuilla Järvensivun viljelypalstoilla oli toistasataa hakijaa. Saija Huuskonen ja Kirsi Huhtala kylvävät tänä vuonna palstalleen keltaista, oranssia ja violettia porkkanaa, punajuurta, raitapunajuurta ja keltajuurta, hernettä, keltaista ja vihreää papua, palsternakkaa ja uudenseelanninpinaattia. Myöhemmin myös kesäkurpitsaa. – Onhan se hienoa, kun saa uunijuurekset maasta, ja kun ne kaikki kauniinväriset juurekset ovat siinä tarjolla vierekkäin, Huuskonen sanoo. Papu on menestynyt heidän maallaan parhaiten. Sen sijaan kyssäkaali, härkäpapu, lanttu ja nauris eivät pärjänneet. Kaksikko on edistänyt kasvien kasvua hevosenlannalla, kalkilla, mullalla ja turpeella. Heidän viljelypalstansa on 50-neliöinen. Huhtala nauraa, että hän asuu pienemmässä tilassa, 44-neliöisessä kaksiossa. Pispalasta Järvensivulle polkenut Saku Hongisto on kylvänyt useita rivejä härkäpapua, punasipulia, porkkanaa ja perunaa. Hän näyttää sangen onnelliselta maata muokatessaan. – Palstaviljelyssä saa olla ulkona, tehdä käsillään ja onhan se ihmeellistä nähdä, että kun maahan laittaa siemeniä, niin sieltä nousee jotakin. Tämä on yllätyksellistä ja epävarmaa. Suorittamista tämä ei ainakaan ole. Tämä vastaa kalassa olemista, Hongisto miettii. – Tämä toimii hyvänä peruskuntoharjoitteluna ja lämmittelynä ennen jalkapallon pelaamista. Täällä saa myös olla itsekseen, ja aivoja auttaa, kun tekee käsillään. Hongiston viljelyhistoria alkoi kolmannella luokalla, kun hänen vanhempansa pakottivat hänet veljensä kanssa kasvitarhalle viljelemään kymmenneliöistä palstaa. Tämän viljelykokeilun jälkeen Hongistolle tulikin maanviljelyksestä 40 vuoden tauko, ja nyt on menossa kolmas vuosi Järvensivun ”tilalla”. Viime vuonna palstalla menestyivät etenkin tilli, retiisi ja porkkana. – Viljelen tätä kaverin kanssa. Sillä tavalla tämä on paljon mielekkäämpää kuin yksin. – Hei, toi yks mato on mun kaivelukohdalla, huudahtaa maata muokkaava Iiris Vainionpää , 6. Mato pelastetaan turmiolta ja pienen viljelijän puuha saa jatkua äidin ja mummon kanssa. Kolmikko laittaa 25-neliöiselle palstalleen perunaa, herneitä ja maissia. Lajikkeet valitsi Iiris-tytär. – Maissi ei kyllä välttämättä ehdi tulla, äiti Anna Claydon sanoo. Maalta, Kellokoskelta, kotoisin oleva mummo Arja Claydon on tyytyväinen, että lapsenlapsi näkee, mistä ruoka tulee. He viljelevät Järvensivun palstalla toista vuotta. Viime vuosi oli satorikas, vaikka maa oli silloin kuivaa kuin betoni. Porkkanoista tuli lyhyitä, kun ne eivät jaksaneet kasvaa kovan maan läpi. Tänä vuonna 4H-yhdistys käänsi maan, joten se on nyt hieman pehmeämpi viljeltäväksi. Viime vuonna kolmikon kylvämät perunat, herneet ja avomaankurkut kasvoivat hyvin. He kylvivät myös yrttejä: tilliä, persiljaa, minttua, sitruunamelissaa ja salaatteja. Kuivan kesän vuoksi osa yrteistä ehti kuivahtaa, mutta salaatti oli kuin pensas. – Sai ehkä liikaa kanankakkaa, tuumaa Arja Claydon. Hän kummastelee myös, miksi heidän antinsa eivät viime vuonna maistuneet cityrusakoille. – Ehkä ympärillä oli parempaa tarjolla, hän tuumaa. Tampereen 4H-yhdistys jakoi yksivuotisia viljelypalstoja toukokuun kahdella viimeisellä viikolla. Saadakseen palstan hakijan piti olla paikalla jakotilaisuudessa. Tampereen kaupungin omistamia, Tampereen 4H-yhdistyksen vuokraamia ja hallinnoimia yksivuotisia palstoja on Koivistonkylässä, Irjalassa, Takahuhdissa, Ruskossa, Järvensivulla, Hikivuoressa ja Tohlopissa. Yksivuotisen 50 neliön palstan vuokra on 23 euroa ja 25-neliöisen 19 euroa. Suurimmat vuokrattavat palstat ovat 400-neliöisiä. Tampereen monivuotiset palstat ovat täynnä, mutta palstajonoon voi ilmoittautua Tampereen 4H-yhdistyksen sivulta löytyvällä lomakkeella.