Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Suuren ruokayhtiön toimitusjohtaja Esa Mäki tietää, millainen on täydellinen herne ja sillä on suuri merkitys – yötön yö ja maailman puhtain maaperä ovat Suomen valtteja ruokamarkkinoilla

Pikkupoikana Esa Mäki popsi herneitä. Säkylän Pyhäjoella sijaitseva Mäen perheen kotitila oli yksi silloisen Lännen tehtaiden sopimusviljelytiloista. Tuohon aikaan tehtaalta haettiin ”omasta pellosta” puituja herneitä ämpärillinen tai kaksi kotona pakastettavaksi. Säkylässä maalla kasvanut Mäki on nähnyt läheltä suomalaisen maatalouden murroksen. Kotitilalla viljeltiin herneen lisäksi pensaspapua, sokerijuurikasta ja jossain vaiheessa porkkanaakin. – Kiviä olen kerännyt ja sokerijuurikasta perannut, sanotaan, ihan riittävästi. Nyt Mäki on Apetitin, entisen Lännen tehtaiden, uusi toimitusjohtaja. Herneillä on erityinen paikka uudessa työpaikassa. Yritys on mukana kasvin koko tuotantoketjussa viljelytyksestä prosessointiin. Tällä kasvukaudella testattiin lähes 40 hernelajiketta. Prosessia leimaa hienovaraisuus. Herneet pitää puida oikeaan aikaan: puhutaan ennemmin tunneista kuin päivistä. Pellolta poimimisen jälkeen herneet ovat pakkasessa alle kahdessa tunnissa. Hernettä on viety jo 70-luvun puolivälistä, lähinnä Italiaan. Nyt Mäki aikoo kasvattaa yrityksen kansainvälistä vientiä. Oikeita päätöksiä Mäki aloitti toimitusjohtajana syyskuun alussa. Samalla ympyrä tietyllä tapaa sulkeutuu, sillä Mäen ensimmäinen kodin ulkopuolinen työpaikka oli Lännen tehtailla. – Olin kesäharjoittelijana auttamassa. Tukitoimintoihin liittyviä tehtäviä, kunnossapitoa, kiinteistön ylläpitoa. Hyvin laaja-alaisesti. Työt toimitusjohtajana ovat lähteneet käyntiin vauhdikkaasti tapaamalla mahdollisimman paljon ihmisiä ja perehtymällä liiketoimintaan. Tausta elintarviketeollisuudessa helpottaa Mäen mukaan aika paljon. Hänestä Apetitin pohja on hyvällä mallilla, ja trenditkin ovat yhtiön puolella. Kasvisten ja kasviproteiinien kysyntä on kasvamassa. Pakasteliiketoiminta on kolmen viime vuoden ajan ollut vahvalla kasvu-uralla, ja niiden kannattavuus on ollut kohtuullista. Tuloksessa se ei kuitenkaan näy. Viime vuonna Apetit teki tappiota 6,9 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa oli 283 miljoonaa. Vaikeudet löytyvät viljakaupasta. Ongelmia on aiheuttanut se, että kysynnässä ja tarjonnassa on ollut epäsuhtaa, laadussa vaikeuksia, eikä kotimaista viljaa ole riittänyt vientiin. Hinnat nousivat rajusti. – Viime satokausi oli poikkeuksellinen. Kun katsoo historiaa pidemmältä ajalta, siellä on ollut kannattavaa liiketoimintaa. En näe syytä siihen, etteikö paluuta hyvälle uralle olisi saavutettavissa. Viime vuonna viljakaupan liikevaihto romahti yli 25 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Yhtiön kolmanneksi suurin omistaja Esko Eela asetteli Esa Mäen ja vuorineuvos Simo Palokankaan harteille pelastajan viittaa aiemmin. Säkyläläinen Palokangas nimitettiin Apetitin hallituksen puheenjohtajaksi keväällä. Mäki ei pelastajuudesta perusta. – Tämä on työtä, oikeiden päätösten tekemistä ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista, hän sanoo. Syyskuun lopulla kilpailuviranomaiselta tuli vahvistus tuoreliiketoiminnan myynnistä. Se oli tappiollista liiketoimintaa. Viime vuosina Apetit on luopunut myös palvelutoreista ja kalaliiketoiminnasta. Ruokaliiketoiminnasta on jäljellä enää pakasteet. Mäki arvelee, että nyt aletaankin olla Apetitin ytimessä: pakasteiden lisäksi viljakaupassa ja rypsin ja rapsin puristamisessa. Ruoka ohjaa kaikkea Lokakuinen ilma on kolea, kun Mäki seisoo Apetitin tehtaiden mailla. Ympärillä on jättimäisiä punajuurikasoja, jotka odottavat pesua. Traktorin kauha lappaa linjastolle suuria kuormia porkkanoita, jotka pääsevät jo pesuun. 70-luvun alkupuolella Mäen perheen autona oli Fiat 600, kansanomaisemmin pompannappi. Alle kouluikäinen Esa oli apuna keräämässä pensaspapuja käsin säkkeihin. Säkit vietiin autoon, joka oli niin täynnä, että säkkejä oli auton ulkopuolellakin. Isä vei ne eteenpäin tehtaille. Kotona kannustettiin opiskelemaan, ja Mäki päättikin lähteä lukion jälkeen opiskelemaan maatalous- ja metsätieteitä Viikkiin. Muitakin vaihtoehtoja oli: vahvat matemaattiset taidot saivat harkitsemaan diplomi-insinööriopintoja ja kauppakorkeakoulua. Matematiikkaa Mäki pääsi opiskelemaan Turun yliopistoon pelkillä papereilla. Työ- ja opiskelupaikkavalintojen taustalla on ollut kiinnostus ruokaan. – Se kuuluu jokapäiväiseen elämään. Ei tarvitse pohtia, miksi tätä työtä tehdään. Valmistumisensa jälkeen Mäen ensimmäinen työpaikka oli Atrialla viennin tukitehtävissä. Opiskeluaikoina hän vietti yhden loppuvuoden Lännen tehtailla tekemässä hilloja. Sittemmin ansioluetteloon on kertynyt merkintöjä isommista saappaista. Vastuullisuus kasvaa Toimitusjohtajana Mäki on työskennellyt useissa yrityksissä, muun muassa Biolanissa ja Broilertalossa. Lihafirmoista hän sai hyvää kokemusta ulkomaisesta viennistä, ja sitä kokemusta käytetään nyt Apetitiin ja pakasteisiin. – Meillä on merkittäviä sopimuksia Ruotsin ja Englannin suuntaan, tosin sinne liittyy brexit-riski. Englannissa kiinnostusta herättää erityisesti kukkakaaliwingsit. Myös Venäjän-markkinoita tutkitaan. Kansainvälistyminen on yksi keinoista, joilla Mäki aikoo kääntää yrityksen suunnan. Muita ovat esimerkiksi tuoterepertuaarin laajentaminen. Sitä varten Säkylään on tehty lähes 10 miljoonan euron investointi uuteen pihvi- ja pyörykkälinjastoon. Linjasto yli kaksinkertaistaa pihvien ja pyöryköiden tuottamiseen tarvittavan kapasiteetin. – Ollaan vähän tuskailtu sen kanssa, että me tarvitaan lisää kapasiteettia. Ylösajovaiheessa oleva linjasto on tuottanut kasvis- ja kalapyöryköitä ja -pullia jo elokuusta. Yksi tuote, jota linjastolla tehdään, on järvikalapuikot. Ne valmistetaan Pyhäjärven särjistä. Mäki arvelee vastuullisuuden olevan tulevaisuudessa entistä merkittävämmässä roolissa. – Apetitilla on jo nyt toteutettu vastuullisuutta luontaisesti hyvin. Rypsin ja rapsin puristamisessa halutaan puolestaan satsata siihen, että Suomessa öljykasvien viljely on mahdollista. Pyöryköiden lisäksi odotukset ovat suuret oman uuden kasviproteiinin kehittämiseen rypsiproteiinista. – Se on erittäin mielenkiintoinen mahdollisuus. Tuotetta voisi käyttää vaikkapa patukoissa ja muroissa. Rypsiproteiinille on jo saatu patentti Suomessa, ja lupahakemus uuselintarvikkeesta jätettiin EU:lle viime vuoden lopulla. – Toivotaan, että se tulisi ennen kesää. Pohjoisin maa Vaikeuksia riittänee tulevaisuudessakin. Mäen mukaan ruoantuotanto on tällä hetkellä isossa murroksessa. – Sanomattakin selvää, että ilmastonmuutoksen tuomat haasteet globaalisti saattavat aiheuttaa hyvinkin isoja muutostilanteita. Niitä voivat olla esimerkiksi viljelysmaan pieneneminen maailmalla ja kuivuuskauden ja aavikoitumisen lisääntyminen. Siitä Mäellä on omakohtaista kokemustakin. Vuonna 1988 hän teki opintoihin kuuluvan maatalousharjoittelun Kanadassa, Winnipegin lähellä. Kesä oli äärimmäisen kuiva ja sato jäi kolmasosaan normaalista. Satokauden aikana viljan hinta kolminkertaistui Pohjois-Amerikassa. Suomen olosuhteetkaan eivät ole helpoimmasta päästä. Kyseessä on maailman pohjoisin, ammattimaista maataloutta harjoittava maa. – Toisaalta tutkitusti tiedetään, että meillä on maailman puhtain vesi, ilma ja maaperä. Intensiivinen kasvukausi ja yötön yö tuovat oman vivahteensa tuotteiden makuun, esimerkiksi niihin herneisiin, joiden maku erottuu keskieurooppalaisista Suomen eduksi. Erittäin hyvä herne Maaliskuussa Mäki aloitti HKScanilla lihataseen ja tilaustoimitusketjun vastaavana johtajana. Siinä pestissä hän ehti toimia vain puoli vuotta. – Ei minulla ollut mitään tarvetta sinänsä HK:lta lähteä, kun olin juuri mennyt sinne. Kun mahdollisuus Apetitin toimitusjohtajaksi tarjoutui, oli siihen kuitenkin helppo tarttua. – Sydän sanoi aika vahvasti, että pitää vastata kyllä. Mäki ei koe, että säkyläläisyydestä on sinällään hyötyä uudessa työssä. Toki alueen tuntemisesta ei ole haittaa. Vahvuudet ja heikkoudet ovat tiedossa. – Minusta tällä seutukunnalla on Suomen parhaat viljelyalueet erikoiskasvien tuotantoon. Tämän vuoden sato on 98-prosenttisesti korjattu. Viljasato on ollut kokonaisuutena kohtuullinen, yksittäisistä lajeista jopa erittäin hyvä. – Ollaan ihan eri tilanteessa kuin oltiin viime tai edellisenä vuonna. Hyvälaatuista vientihernettä tästä sadosta tuli erittäin hyvä osuus. Vientiasiakkailla on kullakin omat vaateensa siitä, millaisia herneitä he haluavat. Herneen tulee olla oikean kokoinen ja värinen, maasta riippuen pehmeä tai kova. Herne on monimutkaisempi ja hienosyisempi asia, kuin Suomessa ajatellaankaan. Mutta millainen on toimitusjohtajasta täydellinen herne? – Makea, koostumukseltaan sopiva. Väriltään ja tuoksultaan raikas.