Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tampere sijoittaa 11 miljoonaa euroa päärataan, summa liki kolminkertaistui – Katso, mitä Pirkanmaan kunnat maksavat

Pääradan liikennöintiä parantavat linjausvaihtoehdot jakavat Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kuntia. Valtio ja kunnat pääsivät yhteisymmärrykseen hankeyhtiön perustamisesta ja eri osapuolten rahoitusosuuksista. Sopu syntyi väännön kautta. Erimielisyyttä on siitä, kehitetäänkö nykyistä päärataa vain rakennetaanko täysin uusi ratalinja Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentän kautta Helsinkiin. – Juuri se, että pystyttiin kuntia jakava asia siirtämään hankeyhtiön selvitettäväksi, oli avainasia, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.). Sopimuksessa on pykälä jonka mukaan Kanta-Hämeen kunnille on varattu mahdollisuus irtautua sopimuksesta siinä tapauksessa, että päädytään rakentamaan uusi ratalinja. – Tämä on järkeen käyvää. Hyöty kunnille jää tällöin toisenlaiseksi, Harakka sanoo. Jos Kanta-Hämeen kunnat lähtisivät hankeyhtiöstä, muut osakkaat kattaisivat pois jääneiden kuntien osuuden hankeyhtiön pääomasta. Harakka ei paljasta asettuuko hän nykyisen pääradan vai uuden ratalinjan puolelle. Pääradan jatkokehittämisessä olennainen seikka on Harakan mukaan kunnille koituvat kustannukset ja hyödyt. Harakka sanoo, että Suomi-radassa on kyse ainutlaatuisesta, suorastaan historiallisesta hankkeesta. – Halusimme, että kunnat ovat päättämässä kokonaisuudesta ja sopivat keskenään kustannusten jaosta, Harakka sanoo. Miljoonia kunnilta Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 154,7 miljoonaa euroa. Summasta valtion osuus on 78,9 miljoonaa euroa. Tampere pääomittaa hankeyhtiötä 11,1 miljoonalla eurolla, ja muut seitsemän kaupunkiseudun kuntaa yhteensä 2,82 miljoonalla eurolla. Alun perin Tampereen kohdalla puhuttiin neljän miljoonan euron satsauksesta. Summan liki kolminkertaistuminen johtuu pormestari Lauri Lylyn mukaan siitä, että alkujaan puhuttiin yleissuunnittelun kustannuksista, mutta nyt kyse on koko suunnitteluhankkeen pääomittamisesta. Mikäli Kanta-Häme lipeää ruodusta, nousee Tampereen maksuosuus 0,6 miljoonalla eurolla. Tukea haetaan Suomi-radalle haetaan EU-tukea helmikuun loppuun asti avoinna olevalla hakukierroksella. Suomi-rata-neuvotteluryhmän vetäjä, johtaja Sanna Ruuskanen liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että eduskunnan raha-asianvaliokunta käsittelee tukihakemuksen ensi torstaina. Sen jälkeen hakemus toimitetaan komissiolle. Komission tavoitteena on antaa päätös heinä-elokuussa. Tukimenettelyn ehtoihin kuuluu, että ennen kuin tuki myönnetään, pitää hankkeen olla käynnistynyt. – Väylävirasto aloittaa kilpailutusten valmistelut keväällä, sanoo Ruuskanen. Kilpailutukset koskevat Suomi-radan esiselvityksen tekemistä. Tampereen tavoitteet Suomi-radan suunnittelu koostuu osista, joita ovat Pasilan ja Keravan välinen lentorata ja jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai parantamalla nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä. Hankeyhtiö tekee molemmista vaihtoehdoista esiselvitykset. Harakka uskoo, että suunnittelussa menee 4–5 vuotta. Pelkästään linjauksen vaihtoehtojen selvittelyssä kuluu noin 1,5 vuotta. Lyly on avoin linjausratkaisuille. – Haluamme nopeutta ja kapasiteetin kasvua. Meille on sama mitä linjaa mennään, jos saavutetaan tunnin nopeus, Lyly sanoo. Tärkein asia on Lylyn mukaan saada kaksi raidetta lisää. Kustannusten ja hyödyn suhde ratkaisee, kannattaako lisäraiteet rakentaa nykyisen pääradan viereen vai tehdä uusi ratalinja. – Vaikka uusi rata menisi Hämeenlinnan ohi, niin liikenne nykyisellä pääradalla paranee, koska kapasiteettia vapautuu, Lyly toteaa. Harakka sanoo, että nykyisen pääradan liikennöinnistä pidetään huolta kaikissa olosuhteissa. Valtion osalta Suomi-rataa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kunnissa päätöksenteko tapahtuu helmi-huhtikuussa. Tampereen kaupunginhallituksessa Suomi-rata on esillä ensi maanantain kokouksessa. Kaupunginvaltuustoon asia tulee maalis-huhtikuussa. Vaikutus lentoihin Uudella nopealla junayhteydellä olisi mahdollista sitoa Helsinki-Vantaan lentoasema nykyistä tiiviimmin osaksi rautatieverkkoa. Harakka ei ota kantaa Tampere-Pirkkalan kenttään, mutta toteaa yleisesti, että nopeat junayhteydet vähentävät lyhyitä kotimaanlentoja. – Yksi peruste on vähentää lyhyitä kotimaan lentoja, mutta ne kentät, joilla on merkittäviä ja perusteltavia ulkomaanlentoja ja rahtilentoja, ovat tärkeitä, Harakka sanoo. Pohjoinen suunta Viikolla Taloustutkimus julkaisi Hämeen liiton ja Riihimäen kaupungin tilaaman selvityksen pääradasta. Selvitys puolsi voimakkaasti Hämeenlinnan kautta kulkevaa rataa. Selvitystä on arvosteltu yksipuoliseksi. Siinä ei kiinnitetä huomiota Tampereen pohjoispuoliseen päärataan. Harakan mukaan Tampere–Oulu-väli on tärkeä, samoin itäinen suunta, ja sen takia Oulu ja Jyväskylä ovat mukana pääomittamassa hankeyhtiötä. – Tampereen ja Helsingin välisen yhteyden parantaminen vaikuttaa merkittävästi pohjoiseen päin, liikenne tehostuu ja matka-aika lyhenee, Harakka sanoo. Lyly toteaa, että selvitys oli suppea ja painottui paikallisliikenteeseen. Tutkimuksen mukaan 64 prosenttia Tampereen ja Helsingin välisistä matkoista päätyy Hämeenlinnaan tai Riihimäelle. Päästä päähän eli Helsingistä Tampereelle ulottuvien matkojen osuus on 36 prosenttia. Tutkimuksen mukaan uudesta suorasta ratayhteydestä hyötyisivät vain Tampere, Vantaa ja Helsinki. Väyläviraston tilaston mukaan vuonna 2018 Tampereen ja Parkanon välillä tehtiin 2,78 miljoonaa matkaa ja Parkanon ja Seinäjoen välillä 2,7 miljoonaa matkaa. Turun tunnin juna Valtio ja kunnat pääsivät sopimukseen myös Turun tunnin junayhteyden hankeyhtiöstä. Turun tunnin juna mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Suunnittelukustannukset ovat noin 75 miljoonaa euroa. Valtion osuus on 39,45 miljoonaa euroa ja esimerkiksi Turun osuus 10,25 miljoonaa euroa. Alustava arvio rakennuskustannuksiksi ovat noin 2,76 miljardia euroa. Aikautaulu Näin ratahanke etenee Milloin valmista? Liikenne- ja viestintäministeriön aineiston mukaan liikennöinti mahdollisella uudella lentoradalla voisi alkaa vuonna 2033 ja Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi liikenne voisi alkaa vuonna 2036. Miten nopeasti? Uusi ratalinjaus Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle lyhentäisi matka-ajan nopeimmillaan noin 60 minuuttiin. Lentorata ja nykyisen pääradan kehittäminen mahdollistavat matka-ajaksi noin 80 minuuttia. Tampereen ja lentoaseman välinen matka-aika laskisi uuden ratalinjauksen myötä alimmillaan 45 minuuttiin. Nykyistä päärataa kehitettäessä Tampereen ja lentoaseman välinen matka-aika olisi nopeimmillaan noin 65 minuuttia. Seinäjoen ja Helsingin välinen matka-aika voisi olla alustavien arvioiden nykyisen noin 2h 38 minuutin sijaan noin 1h 54 minuutin ja 2h 14 minuutin välillä, riippuen kehitettävästä ratalinjauksesta. Mitä maksaa? Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu nykyhinnoin noin 5,75 miljardia euroa, joka sisältää myös uuden Lentoradan rakentamiskustannukset sekä nopeamman yhteyden lentoasemalta Tampereelle Hyvin alustavan arvion mukaan kustannukset pääradan kehittämiselle yhdessä lentoradan kanssa olisivat noin 4,6 miljardia euroa. Hankeyhtiön suunnitteluvaiheen pääomistustarpeeksi on arvioitu 154,68 miljoonaa euroa. Yhtiössä on 22 osakasta. 1 Valtio 78,9 Me 2 Finavia 16 Me 3 Helsingin kaupunki 22,20 Me 4 Tampereen kaupunki 11,10 Me 5 Vantaan kaupunki 11,10 Me 6 Oulun kaupunki 0,90 Me 7 Jyväskylän kaupunki 1,98 Me 8 Lahden kaupunki 3,37 Me 9 Porin kaupunki 1,19 Me 10 Vaasan kaupunki 0,95 Me 11 Hämeenlinnan kaupunki 1,89 Me 12 Seinäjoen kaupunki 0,88 Me 13 Nokian kaupunki 0,47 Me 14 Ylöjärven kaupunki 0,46 Me 15 Kangasalan kaupunki 0,44 Me 16 Riihimäen kaupunki 0,81 Me 17 Lempäälän kunta 0,65 Me 18 Pirkkalan kunta 0,27 Me 19 Akaan kaupunki 0,47 Me 20 Janakkalan kunta 0,46 Me 21 Oriveden kaupunki 0,13 Me 22 Vesilahden kunta 0,06 Me