Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronatestaamisen ruuhkat räjähtivät viikossa Tampereella – Tamperelaisnainen joutui vaatimaan oireilevan lapsen pääsyä koronatestiin, tietoa voi joutua odottamaan jopa viikon

Pirkanmaan koronatesteihin joutuu jonottamaan tällä hetkellä kahdesta jopa neljään päivään. Kaikkiaan testituloksen saaminen on voinut kestää lähes viikon, kun testin analyysiaika lasketaan mukaan. Myös Tampereen yliopistollisen sairaalan koronaneuvontaan soitettujen puheluiden määrä on kasvanut voimakkaasti kahden viimeisen viikon aikana ja puhelinlinja on ajoittain ruuhkautunut. Viime viikolla koronatestien tulosten saamista hidastivat Fimlabin laboratorio-ongelmat. Testitulosten saaminen viivästyi, kun osa näytteistä jouduttiin ongelmien vuoksi analysoimaan uudestaan. Aamulehti on saanut useita vinkkejä koronatestauksen jonoista. Muun mussa tällä viikolla lomaltaan työhön palannut Tuula-Maria Mattila sai hengitystiesairauden oireita viikonvaihteessa ja soitti tiistaina Taysin päivystävään koronavirusneuvontaan. Neuvonnassa kerrottiin, että ensimmäinen aika on tarjolla vasta perjantai-iltapäivänä, sillä näytteidenotossa ja analysoinnissa on pitkä jono. Mattilan mukaan puhelinpäivystäjä puhui tuhannesta näytteestä. Näytteenoton jälkeen tuloksia joutuisi odottamaan päiviä. – Sanottiin vain, että useampi päivä, eli menisi pitkälle ensi viikolle. Näin minulle informoitiin, ja toki huolestuin työtilanteesta, kun töihin pitäisi mennä, Mattila sanoo. Mattila työskentelee tilapäisesti etänä, mutta monella muulla ei ole mahdollisuutta etätyöhön. Hän on huolissaan pitkistä testausajoista nyt, kun monilla alkavat työt ja koulut. Myös toimitukseen yhteyttä ottanut nainen kertoo jonottaneensa alkuviikosta lähes tunnin kaupungin terveysneuvonnan puhelimeen saadakseen flunssaiselle lapselleen ajan koronatesteihin. Aamulehti ei julkaise haastateltavan nimeä lapsen yksityisyyden vuoksi. Naisen mukaan puhelinneuvonnassa viimein vastannut hoitaja kertoi, että lasta ei tarvitsisi testata kurkkukivun, nuhan ja flunssan takia. Lapsi oli palannut kotimaanmatkalta, ja hänen äitinsä halusi saada lapsen testeihin. Hoitaja oli kertonut soittajalle pitkistä testausjonoista ja siitä, että lapsen oireet kuulostavat normaalilta flunssalta. Vaatimusten ja keskustelun jälkeen lapselle annettiin testausaika kolmen vuorokauden päähän. Testin luvattiin valmistuvan sen jälkeen neljässä vuorokaudessa. Analysoinnin ruuhka purettu, näytteenotto takkuaa Pirkanmaalla koronatesteistä vastaava Fimlab yrittää purkaa venyneitä jonoja palkkaamalla uusia testaajia Tampereelle. Palvelujohtaja Anu Mustila kertoo, että yhtiö yrittää lisätä jatkuvasti näytteenottokapasiteettia ja lyhentää odotusaikaa. – Tarve on viikon sisään tullut tosi isoksi, ja reagointiaika on ollut aika lyhyt. Koko ajan teemme lujasti töitä, että tilanne paranisi, Mustila sanoo. Tällä hetkellä Fimlabissa otetaan Mustilan mukaan 250 näytettä päivässä. Näytteitä otetaan myös Pirkanmaan kunnissa. Lisäksi Tampereelle analysoitavaksi tulee näytteitä ympäri Pirkanmaata, ja tutkittavana on lähes 1 000 näytettä päivässä. Mustila ei osaa sanoa, millä perusteella neuvontapuhelimeen soittaneelle on sanottu tuhannen näytteen jonosta. Laiterikon vuoksi analysoinnissa oli hitautta viikonlopun aikana, mutta nyt Mustilan mukaan suma on ohitettu ja vanha jono on saatu purettua. – Meidän tavoiteaikamme on, että vastaus toimitetaan viimeistään näytteenottoa seuraavan vuorokauden aikana, hän sanoo. Tavoitteisiin ei ole välttämättä päästy alkuviikon aikana, jolloin Mattila soitti neuvontapuhelimeen. Nykyinen ohjeistus on Mustilan mukaan se, että näytteenottoon pitää hakeutua kaikissa hengitystieoireissa, eikä kouluihin ja työpaikoille saa palata oireisena ennen negatiivista testitulosta. – Tällä hetkellä näytteenottoon tulijoita on tosi paljon, ja näytteitä analysoidaan laboratoriossa ennätyksellisiä määriä juuri siitä syystä. Päivystävä koronaneuvontapuhelin on varoittanut koronatesteihin hakeutuneita monien päivien analysointiviiveestä, vaikka Anu Mustilan mukaan analysoinnin tilanne palautui keskiviikkona normaaliin. Päivystävä koronaneuvontapuhelin saattaa varmuuden vuoksi lisätä varaa näytteiden analysoinnille, arvelee Taysin johtajaylilääkäri Juhani Sand . – Pyrimme pitämään vastaavat ihmiset ajan tasalla, mutta tietysti inhimilliseen toimintaan liittyy virhemahdollisuuksia, Sand sanoo. ”Tilanne on järkyttävä” Testiaikojen vähyyden huomasi myös Maritta Hiltunen , jonka mies sairastui alkuviikosta flunssaan. Koronatestiä Hiltusen mies joutuu odottamaan karanteenissa peräti neljä päivää, sillä ensimmäinen vapaa aika oli vasta sunnuntaille. Maritta Hiltunen kertoo olleensa todella yllättänyt pitkästä odotusajasta. – Jos noudatamme karanteenisäännöksiä, niin menee pelkästään viikko siihen, että tiedämme, onko miehelläni koronaa vai ei. Tilanne on järkyttävä. Hiltuset päätyivät lopulta ottamaan koronatestin yksityisen sairaanhoidon kautta. Hintaa testille tulee noin kaksisataa euroa. – Lapsenlapset ovat tulossa ja haluamme tietää nopeasti tuloksen. Kyllä se toki vähän kirpaisee, että rahalla saa testin näin nopeasti. Huhtikuusta lähtien yksityisestä koronavirustestistä on voinut saada Kela-korvauksen, joka on 56 euroa. Korvaus edellyttää lääkärin määräystä. Myös Helsingin Sanomien mukaan Helsingin koronaneuvontapuhelin on ruuhkautunut ja testijonot ovat venyneet parin päivän mittaiseksi. Toiseen aaltoon on varauduttu Fimlabin Anu Mustila vakuuttaa, että syksyn toiseen aaltoon on laboratoriossa varauduttu. Testauskapasiteetti on keväästä moninkertaistunut ja näytteenottoprosessit ovat hioutuneet, Mustila sanoo. Nopeasti kasvaneeseen valtavaan testaustarpeeseen olisi kuitenkin voitu Sandin mukaan varautua myös paremmin. – On rehellistä todeta, että kun tarve on lisääntynyt todella paljon loppuviikon ja viikonlopun kuluessa, siihen ei ollut ihan kaikilta osin vastauksia valmiina ja varautuminen kunnossa, Sand sanoo. Lomakauden päättyminen ja opiskeluiden alkaminen tuo vaihtuvuutta koronatestaajiin. Osa näytteenottajista palaa takaisin opiskeluiden pariin pian. Mustila on luottavainen siitä, että uutta työvoimaa saadaan syksyä varten. – Nykyinen henkilökuntamme on venynyt ja tehnyt ylitöitä. Yritämme rekrytoida lisää näytteenottajia, jotta muut pääsisivät takaisin omiin töihinsä. Uudet näytteenottajat voivat olla koulutustaustaltaan bioanalyytikoita, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, lähihoitajia tai alan opiskelijoita. Tehyn Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osakeyhtiöiden ammattiosaston puheenjohtaja Heli Ronko kertoo näytteenottohenkilöstön joustaneen kevään ja kesän aikana todella paljon. Moni on päätynyt täysin uusiin työtehtäviin. – Koronadiagnostiikan sekä näytteenoton sujuminen on vaatinut henkilöstöltä jatkuvaa joustamista, työpisteiden vaihtamista ja myös ylitöiden tekoa. Ronko kertoo, että näytteenotossa olisi tarvetta lisäresursseille, jos koronatilanne jatkuu tai tulee taudin toinen aalto. Pirkanmaan testimäärät kohtuullisen korkeita Tampereella otetaan tällä hetkellä enemmän koronanäytteitä kuin varsinaisen epidemian aikaan keväällä. Heinäkuussa näytteitä otettiin päivittäin noin 250 ja sitä ennen noin 70 per päivä. Yksi syy testimäärien kasvuun on Pirkanmaalla riehuva flunssa-aalto. Parhaimmillaan heinäkuun lopussa on tutkittu viisisataa pirkanmaalaisten koronanäytettä päivässä. Väkilukuun suhteutettuna Pirkanmaalla on otettu koronatestejä melko paljon. Tähän mennessä maakunnassa on tehty reilu 32 000 koronatestiä. Sataatuhatta asukasta kohden testejä on tehty koko vuoden aikana reilu 6 200. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sama luku on noin 5 300 ja Pohjois-Pohjanmaalla 5 627. Edellisen seurantaviikon aikana testimäärät ovat kuitenkin THL:n mukaan hieman Varsinais-Suomen vastaavia pienemmät ja reilusti Satakuntaa pienemmät. Pirkanmaa 433 testiä / 100 000 asukasta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 620 / 100 000 asukasta Kanta-Häme 235 / 100 000 asukasta Päijät-Häme 262 / 100 000 asukasta Kymenlaakso 388 / 100 000 asukasta Etelä-Karjala 306 / 100 000 asukasta Etelä-Savo 255 / 100 000 asukasta Itä-Savo 407 / 100 000 asukasta Keski-Suomi 403 / 100 000 asukasta Etelä-Pohjanmaa 493 / 100 000 asukasta Vaasa 243 / 100 000 asukasta Keski-Pohjanmaa 585 / 100 000 asukasta Pohjois-Savo 152 / 100 000 asukasta Pohjois-Karjala 410 / 100 000 asukasta Kainuu 712 / 100 000 asukasta Pohjois-Pohjanmaa 491 / 100 000 asukasta Länsi-Pohja 893 / 100 000 asukasta Lappi 803 / 100 000 asukasta Varsinais-Suomi 467 / 100 000 asukasta Satakunta 767 / 100 000 asukasta Ahvenanmaa 718 / 100 000 asukasta Lähde: THL. Tilanneraportti 29.7.2020.