Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vanha flunssa voi antaa suojaa uutta koronavirusta vastaan – ristisuoja voi selittää, miksi lapsilla ja nuorilla tauti on yleensä lievä

Lieväoireinen koronavirustartunta voi johtua siitä, että on sairastanut aikaisemmin jonkin tavallisen koronavirusinfektion. Tavallisia jokavuotisia flunssia aiheuttaa neljä erilaista koronavirusta, jotka ovat etäistä sukua covid-19-tautia aiheuttavalle koronavirukselle. Aiemmin podetusta koronavirusflunssasta jää elimistöön vasta-aineita, jotka saattavat torjua myös covid-19-tautia aiheuttavaa virusta. Tätä on arveltu aiemminkin, mutta nyt uusissa tutkimuksissa on saatu olettamukselle vahvistusta. –Ainakin joillain henkilöillä on olemassa olevaa immuniteettia, joka johtuu kausikoronavirusinfektioista. Se ei sulje pois sitä, etteikö ristikkäissuojaa syntyisi muistakin virusinfektioista”, sanoo immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta. Muiden virustautien mahdollisesti antamaan ristisuojaan viittaavat Cambridgen yliopiston tutkijoiden alustavat havainnot siitä, että sikotautia, vihurirokkoa ja tuhkarokkoa aiheuttavat virukset muistuttavat tietyiltä osin uutta koronavirusta. Tämä voisi selittää, miksi näitä kolmea tautia vastaan annettu mpr-rokote näyttäisi suojaavan vaikealta covid-19-taudilta. Immuunipuolustus sekä oppii että toimii nopeasti Elimistön immuunipuolustus jakaantuu kahteen pääosaan. Ensimmäinen, synnynnäinen osa puolustusjärjestelmää, torjuu nopeasti ja erottelematta kaikenlaisia taudinaiheuttajia, jotka tunkeutuvat ihmisen elimistöön. Toisen, oppivan immuunipuolustuksen joukot taas käyttävät täsmäaseita juuri tietynlaisia taudinaiheuttajia vastaan. Se valmistaa aseistuksensa vasta sen jälkeen, kun taudinaiheuttaja – esimerkiksi virus – on jo ehtinyt jonkin aikaa myllätä elimistössä. Oppiva tai hankittu immuunipuolustus painaa muistiin viruksen rakennepiirteitä. Kun virus seuraavan kerran ilmaantuu kehoon, puolustus tunnistaa sen rakenteet ja käy sen kimppuun täsmäaseillaan. Tähän oppivaan immuniteettiin perustuvat myös rokotteet. Niillä opetetaan elimistö tunnistamaan taudinaiheuttaja ja virittämään puolustussolut ja vasta-aineet valmiiksi sitä vastaan. Uudet tutkimukset osoittavat, että elimistö näyttää siis oppivan torjumaan uutta koronavirusta myös muista koronaviruksista. Tällaisia tavallista flunssaa aiheuttavia koronaviruksia kiertää Suomessakin paljon etenkin syksyllä ja talvella. On arvioitu, että joka viides tavallinen flunssa olisi jonkin neljän yleisen koronaviruksen aiheuttama ja että aikuiset potisivat tällaisen koronavirusflunssan keskimäärin kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa. Todennäköistä siis on, että monella ihmisellä on näiden flunssien jäljiltä immuunisuojaa niitä vastaan. Tyypillisesti immuniteetti kestää muutaman vuoden. Uuden viruksen tartunta synnyttää vankan puolustusreaktion Kaliforniassa sijaitsevan La Jollan immunologian tutkimuslaitoksen tutkija Shane Crotty ja kollegat selvittivät, millaisen immuunireaktion uusi koronavirus saa aikaan. Samalla ryhmä analysoi verinäytteitä pandemiaa edeltäneeltä ajalta eli sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät olleet voineet kohdata nyt maailmaa kiertävää virusta. Ryhmä kertoo Cell-tiedelehdessä , että tavanomainen uuden koronaviruksen tartunta kehittää vankan puolustusreaktion. Yllättäen myös osin samoja puolustussoluja löytyi puolesta niiden ihmisten näytteistä, joilla ei tartuntaa ollut. Infektoitumattomien immuunivaste ei ollut yhtä vahva kuin tartunnasta saatu, mutta riittävä neutraloimaan covid-19:ää aiheuttavaa virusta. Testeissä heidän verensä seerumi esti viruksen lisääntymistä. Suoja ei ole Meren mukaan täydellinen. –Ihminen voi olla osittain immuuni uudelle sars-2-virukselle. Todennäköisempi seuraus on, että hän sairastaa infektion vain lievempänä, Meri sanoo. Ristisuojan merkitys ei ole vielä selvä Osittainen suoja voi professorin mukaan tarkoittaa sitä, että uusi koronavirus tartuttaa soluja ja tuottaa niiden avulla kopioita itsestään, mutta sitten infektion eteneminen pysähtyy. Kausikoronaviruksen synnyttämät vasta-aineet neutraloivat virusjälkeläisiä, jolloin virusmäärä ei pääse kasvamaan suureksi ja vaikeampi tauti estyy. Vastaavanlaisia tuloksia ovat saaneet Berliinin Charité-sairaalan immunologi Andreas Thiel ja hänen työtoverinsa, kun he tutkivat näytteitä 68 ihmiseltä, joilla ei ole ollut tartuntaa. Uutta koronavirusta vastaan kamppailevia puolustussoluja löytyi 34 prosentilta. Tutkijat toteavat, että muista koronaviruksista kehittyneen ristisuojan merkitys ei ole vielä selvää. He kuitenkin arvelevat, että tämä puolustusapu saattaa selittää, miksi lapsilla ja nuorilla tartunta jää valtaosin oireiltaan lieväksi. Lapsilla ja nuorilla voi olla enemmän tavallisia koronavirustartuntoja, koska heidän keskuudessaan nämä virukset pääsevät ehkä leviämään helpommin suurten kontaktimäärien takia. Tämän ansiosta heille heltiäisi suojaa uuden virustaudin vakavalta muodolta. Voi vaikuttaa pandemian kulkuun Immunologian tutkija Crotty arvioi La Jolla -tutkimuslaitoksen tiedotteessa , että vähäinenkin ristisuoja voi vaikuttaa merkittävästi pandemian kulkuun. –Se on myös tärkeä, epidemiologeille huomionarvoinen seikka, kun he hahmottelevat sitä, miten vakavasti covid-19 vaikuttaa yhteisöihin tulevina kuukausina, Crotty sanoo. Uuden koronavirusepidemian mallintajat ovat Science-tiedelehdessä ottaneet mahdollisen risti-immuniteetin huomioon ennusteissaan. Jos tavallisista kausikoronavirusinfektioista saatu risti-immuniteetti on niin vahva, että se estäisi tartuntoja, epidemia osaltaan hidastuisi sen ansiosta. Näin epidemian hiipumiseen johtava laumasuoja tulisi nopeammin vastaan. Seppo Meri muistuttaa, että osittainen ristisuoja voi joissain tapauksissa tehostaa viruksen leviämistä. –Kun jotkut sairastavat virusinfektion lievempänä eivätkä edes huomaa sitä, he voivat levittää virusta tietämättään. Supertartuttamistilanteisiin altistaakin se, että ihmiset eivät tiedä olevansa viruksen kantajia. Immuniteetti kestää todennäköisesti vuosia Uusissa tutkimuksissa keskimääräinen, ei sairaalahoitoa vaativa covid-19-tauti nostatti vahvan immuunivasteen, jossa oli mukana auttajasoluja, tappajasoluja ja vasta-aineita. Myös eläinkokeissa on osoitettu, että covid-19-taudin sairastaneille reesusmakakeille ei kehittynyt uudestaan tautia, vaikka niitä altistettiin virukselle. Silti aiemmin on myös huomattu, että vasta-aineita ei välttämättä aina muodostu kovin paljon. Kiinalaistutkimuksessa vasta-aineita analysoitiin 175 lieväoireisesta tapauksesta. Huomattiin, että 70 prosenttia kehitti voimakkaan vasteen, 25 prosenttia vähäisen ja viisi prosenttia peräti olemattoman. Tuolloin tutkijat pohtivat mahdollisuutta, että vasta-aineitta jääneet voisivat olla alttiita uudelle tartunnalle. Joitain uusiksi tartunnoiksi epäiltyjä tapauksia onkin aika ajoin tullut esiin. Asiantuntijat ovat yleisesti olleet sitä mitä, että kyse ei ole ollut oikeasti uusista tartunnoista vaan virheellisistä testituloksista . Immuniteetti näyttäisi joka tapauksessa useimmissa tapauksissa syntyvän, kun on potenut uuden koronaviruksen aiheuttaman infektion. Immuniteetin kestosta eivät uudetkaan tutkimukset kerro. –Todennäköisesti se kestää vuosia, kuten yleensäkin virusinfektioissa, Meri sanoo. Sukulaistaudissa sarsissa immuniteetti kesti pari kolme vuotta. Hyötyä rokotehankkeelle Tieto immuunivasteen yksityiskohdista on tärkeä myös rokotekehittäjille. He pyrkivät jäljittelemään sitä suojaa, jonka elimistön puolustusjärjestelmä muodostaa luonnostaan virusta vastaan. –Kun tiedetään, mitä rakenteita kohtaan immuunijärjestelmä kehittää infektiolta suojaavia vasta-aineita ja soluvälitteistä immuniteettia, niitä on luontevaa käyttää rokotteessa, Meri sanoo. Monien rokotehankkeiden tähtäimessä on viruksen pinnasta sojottavan piikin niin sanottu s-proteiini. Se on kuin avain, jonka avulla virus tunkeutuu sisään ihmisen soluihin. Rokotteiden tekijät yrittävät rokotteellaan nostattaa vasta-aineita, jotka kiinnittyvät s-proteiiniin ja estävät viruksen pääsyn solun sisään. He ovat oikeilla jäljillä, vahvistavat selvitykset immuunivasteesta. Juuri s-proteiini on yksi tärkeä viruksen kohta, jota vastaan luonnostaankin kehittyy vasta-aineita. Tutkimuksissa tuli esiin myös muita viruksen osia, joita vastaan puolustus herää. Niitäkin rokotekehittäjät voivat Meren mukaan käyttää hyväkseen, jotta tehokas suoja koronavirustautia vastaan syntyisi.