Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Merkittävä osa lukiolaisista kärsii mielenterveyden häiriöistä – Nyt nuorille halutaan terapiatakuu

Liian moni lukiolainen kokee, että voimat ehtyvät ja mieli järkkyy. Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja Kia Katjos kertoo, että mielenterveyden häiriöt ovat lukiolaisten tavallisimpia terveysongelmia. Tutkimusten mukaan niitä on jopa joka neljännellä tai viidennellä nuorella. Lähes kolmasosa lukiolaisista kokee hukkuvansa koulutyöhön vähintään muutamana päivänä viikossa. Useampi kuin joka kolmas on ollut myös huolissaan omasta mielialastaan kuluvan vuoden aikana. – Pitkäkestoinen uupumus voi johtaa myös masennukseen, joten kyse on vakavasta asiasta. Kun mieli on rikki, myös avun on oltava lähellä, Katjos korostaa. Opiskelijoiden mielenterveys ja jaksaminen nousevat esiin myös Suomen lukiolaisten liiton tavoiteohjelmassa, jota työstettiin Tampereella viikonlopun aikana. Katjoksen mukaan on tosiasia, että nykypäivän lukio-opiskelu on varsin vaativaa. Ongelmia voidaan ennaltaehkäistä keventämällä opiskelukuormitusta ja kehittämällä lukion toimintakulttuuria. – Ilmapiirin pitää olla sellainen, että ongelmista uskalletaan puhua ja opiskelija voidaan ohjata avun piiriin. Palveluiden kynnyksen täytyy olla matala ja niitä tulee olla tarjolla riittävästi. Katjoksen mukaan tällä hetkellä vain terveydenhoitajia on riittävästi, sen sijaan esimerkiksi kuraattoreista ja lääkäripalveluista on pulaa. Myös alueelliset erot palveluiden saannissa ovat suuria. – Palveluverkkoa pitää kehittää, niin että se ottaa kopin jokaisesta, joka on huolissaan terveydestään. Mielen ensiapua on oltava tarjolla perustason palveluissa. Terapiatakuu varmistaisi pääsyn terapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Yksi uusi avaus on verkkokurssi, jonka lukiolaisten liitto käynnisti tänä syksynä. – Palkkasimme ulkopuolisen personal trainerin, joka antaa verkossa ohjausta stressiin, uneen ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Maksuttomuus tärkeää Antti Rinteen (sd.) hallituksen lupaama maksuton toinen aste on lukiolaisille yksi toiveiden täyttymys. – Se parantaa koulutuksen tasa-arvoa. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus osallistua lukiokoulutukseen riippumatta taustasta, asemasta ja paikkakunnasta. Suomen lukiolaisten liiton elokuussa tekemän selvityksen mukaan lukio-opintojen kustannukset nousevat jo 2 700 euroon. – Aidosti maksuton toinen aste pitää oppimateriaalien lisäksi sisällään myös ylioppilaskirjoitusten maksuttomuuden, Katjos huomauttaa. Maksuttomuus voisi samalla olla hyvä tilaisuus uudistaa myös oppimateriaalibisnestä. – Esimerkiksi digitaalinen oppimateriaalipankki ja oppikirjalainaamot olisivat tervetulleita. Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen ei lukiolaisten mielestä ole oikea ratkaisu, jos se tekee koulunkäynnistä pakollista. – Ennemmin toisimme maksuttoman toisen asteen rinnalle lisäpanostuksia koulujen viihtyvyyteen, opinto-ohjaukseen ja muihin tukitoimiin. Lukiolaisten toiveissa on myös opiskelijapalautejärjestelmä lukio-opetuksen laadun varmistamiseksi. – Palautetta voitaisiin kerätä vuosittain esimerkiksi kyselyn muodossa. Näin saataisiin tietoa koulutuksen tavoitteiden toteutumisesta opiskelijoiden näkökulmasta. Palautejärjestelmä on tällä hetkellä käytössä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella, mutta lukioista se toistaiseksi puuttuu. – Koulutuksen järjestäjälle se tarjoaa vertailukelpoista tietoa opiskelijoiden itsearvioinnista ja tyytyväisyydestä opetukseen, opiskelijat taas saavat mahdollisuuden osallistua koulutuksen sisällön suunnitteluun. Paluu mielessä Kia Katjos, 20, kirjoitti itse ylioppilaaksi Tampereen Tammerkosken lukiosta keväällä 2018. Nyt hän työskentelee kokopäiväisesti Helsingissä Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtajana. Lukiolaisten liiton toiminnassa hän on ollut mukana jo lukion ensimmäiseltä luokalta lähtien. Tulevaisuudessa hän haaveilee yhteiskuntatieteiden ja historian opinnoista Tampereen yliopistossa ja työstä lukion opettajana Tampereella. Katjoksen mielestä korkeakoulujen valintakoeuudistus on onnistunut. – Tuplapänttääminen vähenee, kun pelkällä ylioppilastodistuksella voi pyrkiä opiskelemaan. Valintakoe kuitenkin säilyy siinä rinnalla, mikä on myös hyvä asia. Myönteistä on Katjoksen mukaan myös se, että ylioppilaskokeiden arvosanoja saa nykyään käydä korottamassa ilman rajoituksia.