Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Yli 500-vuotias rauniokirkko on ollut taivasalla jo 200 vuotta Pälkäneellä, mutta muurit pysyvät yhä pystyssä – suojeluyhdistys haluaisi kirkolle katon, mutta rahoitus puuttuu

Pälkäneen Luopioisissa asuva muurari Olli Käenniemi on tämän kesän aikana säiden salliessa kunnostanut Pälkäneen rauniokirkon muureja. Vanhankirkon suojeluyhdistys kustantaa 22 000 euron kunnostustoimet puoliksi omilla ja puoliksi Pirkan Helmen Leader-rahoituksella. – Säiden armoilla olevat kirkkomuurit rapautuvat vuodesta toiseen, mutta yllättävän hyvin tämä on kestänyt, kun ottaa huomioon, että yli 500-vuotias kirkko on ollut taivasalla ainakin 200 vuotta. Kun rauniokirkkoon saataisiin katto päälle, se olisi ikuinen, sanoo Käenniemi. Rakenteisiin pääsevä vesi pahin tuhoaja Suurimmat tuhot kirkkomuureille aiheutuvat siitä, että vesi pääsee sisään rakenteisiin ja pullistaa jäätyessään kiviä. – Olemme korjanneet käsirappauslaastilla muuria, muun muassa yhden ikkunan, ettei vesi pääse rakenteisiin. Vuosisatojen aikana seiniin on käytetty hyvin monenlaista laastia. Kivien seassa on tiiliäkin, joka ei ole hyvä materiaali, koska se imee kosteutta ja murenee, sanoo muurari. Pälkäneellä toimiva Vanhankirkon suojeluyhdistys ei ole haudannut ajatusta rauniokirkon kirkkolaivan kattamisesta lasilla. Vuonna 2002 perustetun suojeluyhdistyksen tavoitteena on Pyhän Mikaelin kirkon raunioiden vaaliminen ja kunnioittaminen osana pälkäneläistä ja suomalaista kulttuuriperintöä. Pitkän aikavälin tavoitteena on myös vanhan kirkon saattaminen sellaiseen kuntoon, että sitä pystyttäisiin käyttämään ainakin kesäisin erilaisiin tapahtumiin. Museovirasto sallii – rahoitus puuttuu Vanhankirkon suojeluyhdistystä johtavan, pälkäneläisen arkkitehdin Carita Lindholmin mukaan kattaminen olisi nyt mahdollista, sillä Museovirasto antoi siihen luvan vuonna 2015. Vuonna 2016 yhdistys teetti esiselvityksen kirkon kattamisesta. Lasikate, lattia, sähkötyöt, valaistus, äänentoisto, portti ja mahdollinen alttaritaulu nostaisivat kustannukset yli miljoonaan euroon. Rahoitus puuttuu. – Museoviraston edustajat kävivät paikan päällä viimeksi keväällä. Aiomme viedä projektisuunnitelmaa eteenpäin yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Uudet jäsenet ja yhteistyökumppanit olisivat tervetulleita, sanoo Lindholm. ”Katto muurin päälle vai pilareiden varaan?” Selvitystyö jatkuu ja yhdistys aikoo päivittää alkuperäisiä suunnitelmia kattamisesta. – Mietinnän alla on muun muassa se, toteutettaisiinko lasikate suoraan muurin päältä vai kirkkolaivan sisäpuolelle rakennettavien pilareiden varaan. Yritämme päästä tämän kanssa mukaan myös Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 2026. Carita Lindholm uskoo, että katetusta rauniokirkosta tulisi merkittävä matkailukohde Lahdentien varteen, koska kohde herättää jo nykykunnossaankin kovasti kiinnostusta. Seurakunta vuokrannut yhdistykselle Pälkäneen seurakunnan johtavan papin (kirkkoherra) Jari Kemppaisen mukaan rauniokirkko on seurakunnan omistuksessa, mutta vuokrattuna tällä hetkellä suojeluyhdistykselle. – Vuokrasimme rauniokirkon yhdistykselle kymmeneksi vuodeksi, josta puolet on jäljellä. Vuokra on sata euroa vuodessa. Kemppaisen mukaan seurakunnan on otettava kantaa asiaan siinä vaiheessa, jos kattaminen tulee käytännössä ajankohtaiseksi. – Jos kirkko katetaan, siitä tulee omistajalle eli seurakunnalle uusia kustannuksia muun muassa huoltamisen takia. Koska kysymyksessä on muinaismuisto, Museovirastolla on vahva rooli asiassa. Aamulehti on päättänyt käyttää tasa-arvoisia ammattinimikkeitä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja. Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on keskiaikaisen harmaakivikirkon raunio Lahdentien varressa Pälkäneellä. Kirkko suunniteltiin ja rakennettiin todennäköisesti vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana. Isonvihan Kostianvirran taistelun aikaan vuonna 1713 kirkko ryöstettiin lähes kokonaan. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi. Lopulta kirkko hylättiin Pälkäneen uuden kirkon valmistuttua vuonna 1839. Kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä. Vanhankirkon suojeluyhdistys on vuodesta 2002 alkaen pitänyt yllä rauniokirkon kattamisajatusta.