Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Linnan juhlat Näköislehti Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Moro Mielipiteet Tähtijutut

Moron Liikennetohtori on löytänyt selityksen kysymykseen, miksi kuljettajien pää on painuneena Vaitinarossa

Pitkä jono kokeneita kuljettajia on jälleen kerran ruuhka-aikaan liikenteessä. Autot lähestyvät Rantaväylän tunnelia ja kiireisimmät ovat jo valmiina hyökkäysasemissa vasemmalla kaistalla. Yhdellä kädellä rattia puristava kuljettaja ei ehdi huomata oikeanpuoleisella kaistalla nopeusrajoitusta noudattavaa kuljettajaa, joka kauhunsekaisin ilmein tajuaa, että ketjukolari on juuri sillä hetkellä vain ajan kysymys. Ja sitten alkaa tapahtumaan. Lehtitietojen mukaan yksitoista autoa oli osallisena ketjukolareissa. Tunnelista selvinneet pysähtyvät Vaitinaron liikennevaloihin odottelemaan vihreän valon syttymistä ja monen kuljettajan pää on alaspäin painuneena. Minkä ihmeen takia? Turvalliseksi kuljettajaksi useimmat pyrkivät, mutta mikä siinä on niin vaikeata? Harhaluulo syntyy helposti , jos kuvitellaan, että pelkästään hyvä ajoneuvon käsittelytaito riittää turvalliseen liikenteessä selviytymiseen. Tietenkin se on yksi asia sujuvaan ja muut huomioonottavaan ajamiseen. Liikennesääntöjen hyväksyminen ja niiden noudattaminen ja etenkin vallitsevaan vuodenaikaan sopiva tilannenopeus sekä jalankulkijan ja pyöräilijän pimeässä huomioiminen ovat nyt ajankohtaisia asioita. Voisiko joku perustella, miksi liian monelta jalankulkijalta puuttuu heijastin ja pyöräilijältä valo? Olen myös ihmetellyt sitä, että miksi kaikki eivät noudata nopeusrajoituksia? Nopeusrajoituksen ylittäminen on tullut pahaksi tavaksi ja kiinnijäämisriskikin on nykyisin olematon. Kameratolppien sijainti on helppo muistaa. Ison ison selfietolpan jälkeen taas kiihdytetään vauhti mieleiseksi. Itserakkaimmat hymyilevät tyytyväisenä kun selvisivät ilman salaman välähdystä. Jonain päivänä yllätys on aito, kun välähdys tuleekin tutulla reitillä valkoisen pakettiauton takaikkunasta. Psykologiliiton työryhmä otti kantaa nuorten aivojen kehittymiseen, kun arvioidaan 15-vuotiaiden soveltuvuutta ajamaan ensimmäisen ajokorttinsa. Nuorten aivot kehittyvät noin kaksikymmentävuotiaiksi asti ja riskien ja vaaran arviointi kehittyy paremmin iän karttuessa. Jo ero 17- ja 18-vuotiaiden välillä on suuri ja 17-vuotiaiden kuljettajien riski kuolla liikenteessä on kaksinkertainen vuotta vanhempiin. Paineensietokyvyn ja kuljettajan oman kontrollikyvyn omaksuminen on ajokouluttajan suurin haaste autokoulun ajotunneilla. Monipuolisilla ajoreiteillä on onnistunut uuden kuljettajan kanssa, kun huomaan, että etäisyys edellä olevaan pysyy turvallisena, vaikka joku kiilaa harmittavasti eteen. Ja tietenkin ilman vilkkua... Hetkellinen kaasun kevennys on hyvä ratkaisu ja jos huomaa, että ajo-oppilas ei suutahtanut, niin silloin on positiivisen palautteen aika. Ei se niin vaikeata olekaan. Ai niin, miksi ne päät olivat alaspäin painuneena? Se on se älypuhelin. Jotenkin väärä nimitys. Kirjoittaja on Moron liikennetohtori.