Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Juuri nyt talousennustajilla on vaikeaa – "On mahdoton ennustaa, milloin ja millä voimalla maailmantalouden hiipuminen iskee Suomeen”

Suhdanne-ennusteiden talouskasvua kuvaavista prosenttiluvuista tehdään pilkun jälkeisistä desimaaleistakin isoja johtopäätöksiä. Media näkee merkittävän muutoksen, kun talouden kasvuarviota on laskettu tai nostettu 0,2 prosenttiyksikköä. – Tärkeämpää kuin desimaalien tuijottaminen, on ymmärtää se tarina, miten lukuun on tultu, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander . Spolander tarkoittaa niiden talouden mekanismien tajuamista, joiden perusteella hänen johtamansa kansantalousosasto kulloinkin kertoo, laskeeko vai nouseeko Suomen bruttokansantuote (bkt). Ministeriö tekee neljä kertaa vuodessa talousennusteen, jonka tehtävänä on antaa hallitukselle kuva taloudesta ja sen näkymistä. Vaikka Spolanderin kansantalousosasto vastaa ennusteesta itsenäisesti, se hyödyntää työssään vero- ja budjettiosaston asiantuntemusta. Käytännössä talousennustetta on tekemässä runsaat kymmenen ministeriön virkamiestä, jotka 1–2 viikon aikana maalis-, kesä-, elo- ja joulukuussa tuottavat talousennusteen sisällön. Kevään ja syksyn ennusteet ovat laajoja ja ennustavat talouden tilaa kahta vuotta pidemmälle tulevaisuuteen. Kaksi muuta ennustetta kattavat kahden vuoden talouskuvan. Sama tilastoaineisto kaikilla ennustajilla, tulkinnat vaihtelevat Valtiovarainministeriö käyttää ennusteiden laatimisen pohjana samoja, lähinnä Tilastokeskuksen tuottamia taloustilastoja ja indikaattoreita kun muutkin talousennusteita tekevät tutkimuslaitokset. Ennusteiden erot tulevat toisistaan poikkeavista ennustemalleista. Tutkimuslaitoksilla on hieman toisistaan poikkeava käsitys siitä, miten taloudessa eri tekijät vaikuttavat toisiinsa. Vaikka malleihin syötetään samat luvut, johtopäätökset voivat olla erilaisia riippuen siitä, mitä tekijöitä kukin ennustelaitos painottaa. Myös pohja-aineiston keruun ajankohta vaikuttaa ennusteiden eroihin. Valtiovarainministeriön ennustemalli perustuu taloustieteelliseen ajatteluun, jota ministeriö kuvaa uuskeynesiläiseksi yleisen tasapainon malliksi. – Se on valtavirtataloustieteen käsitys talouden toiminnasta, Spolander sanoo. VM:n ennusteista useita ulkopuolisia arvioita Valtiovarainministeriön ennusteitaon välillä syytetty tilaustyöksi. Niitä kuitenkin arvioivat säännöllisesti sekä Talouspolitiikan arviointineuvosto että Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). VTV on arvioinut sekä ennusteiden menetelmiä että niiden luotettavuutta. Vuonna 2016 tekemässään tarkastuksessa VTV:n arvio oli, että ennusteiden dokumentaatiossa ja läpinäkyvyydessä on korjaamisen varaa. – Ulkopuoliset arviot ovat meille eduksi. Niiden perusteella olemme lisänneet muun muassa läpinäkyvyyttä niin, että julkistamme laskentamallien kuvaukset, sanoo Spolander. Kritiikkiä on tullut erityisesti VM:n tavasta laskea kestävyysvaje. Se on keskeinen poliitikkojenkin käyttämä käsite, kun arvioidaan, riittävätkö valtion tulot ikääntyvän väestön aiheuttamiin menoihin. Eräiden taloustutkijoiden mielestä VM:n käyttämät oletukset kestävyysvajeen laskennassa liioittelevat vajeen suuruutta. Spolander sanoo, että ministeriö on kritiikin seurauksena avannut lisää kestävyyslaskennan kuvausta ja malliin liittyviä oletuksia. – Kaikista Suomessa taloudellisia ennusteita tekevistä laitoksista VM:n ennusteita arvioidaan eniten, hän sanoo. Sudenkuoppia ovat suhdannekäänteiden ajankohtien ennustaminen Ennusteiden luotettavuudessa VM pärjää hyvin. VTV vertasi viime vuonna, miten hyvin se on onnistunut inflaation, työttömyysasteen ja bruttokansantuotteen ennustamisessa verrattuna neljään muuhun tutkimuslaitokseen: Etlaan, OECD:hen, PT:hen ja PTT:hen. Tulosten perusteella VM oli yhdessä Etlan kanssa joukon parhaimmistoa. – Tarkoitus on tietysti tehdä ennuste aina niin hyvin kuin mahdollista, mutta ei kannata kovin kauan rintaa röyhistellä sillä, että osuu oikeaan. Kaikki ennustajat tietävät sudenkuopat, sanoo Spolander. Sudenkuopat tulevat suhdannekäänteistä. Niitä on vaikea ajoittaa ja nähdä niiden mittaluokkaa. Toinen ennusteiden osuvuutta heiluttava asia ovat erilaiset yllätykset, jollainen oli esimerkiksi finanssikriisi vuosina 2007–2009. Juuri nyt ollaan suhdannekäänteen alla. Suomi on avoimena taloutena varsin riippuvainen maailmantaloudesta ja jo nyt tiedetään, että maailmantalouden kasvu on hiipumassa. – Milloin se Suomen talouteen iskee ja kuinka suuri vaikutus on, on mahdoton ennustaa. Mutta kun käänne on tapahtunut, sen eteneminen kyetään varsin hyvin ennustamaan, sanoo VM:n ylijohtaja Mikko Spolander. Kaikki ennustajat tietävät sudenkuopat. Ei kannata kovin kauan rintaa röyhistellä sillä, että osuu oikeaan. Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö on pärjännyt hyvin talousennusteita tekevien tutkimuslaitosten vertailussa, mutta aina ei ole mennyt putkeen. Vuoden 2017 budjetin pohjana olleessa ennusteessa VM arvioi vuoden 2017 bkt:n kasvuksi 0,9 prosenttia, kun toteutunut kasvu oli 2,7 prosenttia. Iso ennustevirhe johtui siitä, että VM ennusti selvästi alakanttiin viennin kasvun, yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien kasvun. Omia mokia arvioivassa ennustepoikkeamaraportissa todetaan, että pieleen menneessä ennusteessa arvioitiin väärin Suomen talouskasvun nopea vauhdittuminen, jonka taustalla oli ennusteita parempi kansainvälinen kehitys. Valtiontalouden tarkastusvirasto on yhdessä arviointiraportissaan verrannut VM:n ja Etlan, OECDn, PT:n ja PTT:n ennustamista 40 vuoden jaksolla 1976–2016. VM oli Etlan kanssa vertailun kärjessä.