Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Samaa tienpätkää on jouduttu paikkaamaan 29 kertaa kahden vuoden aikana – Heikkokuntoisia teitä on Pirkanmaalla jo yli 500 kilometriä

Ruovedellä asuva Hanna-Leena Simonen lähestyi Aamulehteä seuraavalla saatetekstillä: ”Tervetuloa tutustumaan Pirkanmaan huonokuntoisimpaan öljysoratienpätkään 3441, joka kulkee Väärinmajasta Korkeakoskelle. Tiehen syntyy syviä reikiä, ja etenkin vesisateet syövät niitä syvemmiksi. Kuvat ovat mäen alta, vaarallisesta paikasta. Mäkeä laskiessa on montut kiertääkseen mentävä vastaantulevan kaistalle...jos pääsee.” Mukana Simosen viestissä on muutama kuva isoista rei'istä tiessä. Voi vain arvella, kuinka auto huutaa apua, jos reikiin erehtyy ajamaan. Kyseistä tietä päivittäin ajava Simonen kertoo heti puhelun aluksi ilouutisen. – Kuvien reikiin ja muutamaan muuhun paikkaan on nyt käyty heittämässä öljysoraa, kun soitin yhtenä aamuna Tienkäyttäjän linjaan. Kun illansuussa tulin kotiin, niin niihin oli jo laitettu tavaraa. Simonen kertoo, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ruoveden Väärinmajan päästä alkava 7 kilometrin mittainen päällystetty pätkä on huonossa hapessa. – Tämä on ollut ongelmapätkä jo vuosia. Viime vuonnakin soitimme puolison kanssa 3–4 kertaa Tienkäyttäjän linjaan, ennen kuin sille tehtiin jotakin. Sieltä tullaan korjaamaan osa rei’istä korjaamaan ja osa jää, niin kuin nytkin jäi. Pienemmät reiät on jätetty paikkaamatta. Pahimmillaan tie on ollut Simosen mukaan todella huonossa kunnossa. – Välillä ei tiedä, mistä ajaisi. Reiät ovat tosi teräviä, ja sade pesee reikiä isommiksi. Nytkin kun tienpinta alkoi sulamaan, niin reikiä alkoi ilmaantua heti. Simosen mukaan tietä on yritetty paikkailla isommin muutaman vuoden välein. – Reikiä on käyty tukkimassa useampana kesänä sellaisella kärsäautolla päivän pari kerrallaan. Viime kesänä niitä ei tukittu. Nyt on selvitettävä, miksi kärsäautoa ei ole viime aikoina näkynyt. Kuka kärsää heiluttaa? Destia ei vastaa päällystepaikkauksista Tie 3441 on valtion tie, ja sen kunnossapito kuuluu Destian urakka-alueeseen. Soitto Destian työpäällikölle Annukka Hakalalle kertoo, että asia ei olekaan näin yksinkertainen. – Tie kuuluu meille, mutta Pirkanmaalla päällystepaikkaukset on poikkeuksellisesti erotettu hoitoalueurakoista omaksi urakakseen, jonka ely-keskus on kilpailuttanut. Muualla ne kuuluvat hoidon alueurakoihin. Kevät on Hakalan mukaan päällysteitä rasittavaa aikaa. Lämpötilan sahaaminen nollan molemmin puolin tekee hallaa päällysteelle. – Kun ne alkavat reikiintyä, niin reikiintyminen voimistuu tähän aikaan vuodesta. Korjaukset ovat lyhytaikaisia, paikkahan ei siellä kauaa pysy. Destia siis vastaa tien 3441 kunnossapidosta, mutta ei päällystetyn, ongelmallisen pohjoisosan paikkauksista. Alempi tieverkko rapautuu Pirkanmaan ely-keskuksen projektipäällikkö Tomi Keisala kertoo, että kyseistä tietä ei näy tulevien päällystysurakoiden joukossa. Urakat on jo kilpailutettu. – Tuota tietä ei tehdä, urakat keskittyvät lähinnä vilkkaammille teille. Ylemmälle verkolle on pakko tehdä toimenpiteitä. Keisalan mukaan päällystevauriot ovat pitkälti alemman tieverkon ongelma. – Päällysteet vanhenevat, eikä alemmalle verkolle saada tehtyä uutta pintaa, joten vaurioita tulee vuosi vuodelta kiihtyvään tahtiin. Tällä rahoitusmäärällä jokainen vuosi tulee olemaan entistä haastavampi. Pirkanmaan päällystepaikkaukset hoitaa ensi vuoden huhtikuuhun asti ely-keskuksen kilpailutuksen voittanut Asfalttikallio oy. Aamulehti uutisoi 30. maaliskuuta, että tienpidossa on tänä vuonna Pirkanmaalla paha rahapula. Viime vuonna rahaa oli käytössä 17,3 miljoonaa euroa, tänä vuonna vain 9,3 miljoonaa. Välttämättömiin reikäpaikkauksiin kuluu rahasta 3 miljoonaa euroa ja tiemerkintöihin 1,7 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävällä raha riittää 130 kilometrin päällystekorjauksiin. Viime vuonna päällysteitä uusittiin yli kaksinkertaisella matkalla, 280 kilometrillä. 29 paikkausta kahden vuoden aikana Tomi Keisalalla on heti vahva arvaus, millä kärsällä tien 3441 reikiä on käyty paikkailemassa. – Työmenetelmä voi olla puhallus-sip, eli puhallusrotepintaus, jossa reikään puhalletaan paikkaus tällä kärsällä. Työmenetelmänä se soveltuu hyvin alemmalle verkolle ja sop-teille. Keisala kertoo, että öljysoraa ei enää nykyään käytetä päällysteenä, vaan se on korvattu pehmeillä asfalttibetoneilla. Tiellä 3441 on eteläosan sorapinnan lisäksi pehmeää asfalttibetonia ja sop-pintausta. Sop-pintaus tehdään liimaamalla sideaineella kiviaineskerros, joka tiivistetään. Se ei ole Keisalan mukaan varsinaista päällystettä. – Näitä soppeja on tehty aikoinaan vähäliikenteisille teille, mutta nykyään niistä on luovuttu. Tien 3441 huono kunto näkyy myös paikkaustilastoissa. Viimeisen kahden vuoden aikana tietä on paikattu sen päällystetyllä osuudella 29 kertaa. Keisalan mukaan paikkauksiin on mennyt muutamia tuhansia euroja. Paikkausten yksikköhinnat eivät ole julkista tietoa. Keisala arvioi, että kyseisellä 7 kilometrin pätkällä pelkän päällysteen hinnaksi voisi muodostua 200 000–300 000 euroa. Päällysteen hinnan lisäksi saattaisi tulla muita kuluja, jos tarvittaisiin esimerkiksi rakenteen parantamista tai kuivatuksen parantamistoimenpiteitä. – Kustannukset uudelleenpäällystyksestä ovat siis huomattavan isoja siihen nähden, mitä paikkaukset kustantavat, ja että tien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on alle 50 ajoneuvoa. Elyn tämänhetkinen rahoitustaso ei mahdollista juurikaan toimenpiteitä tämän tasoiselle tielle. Pirkanmaalla 517 kilometriä heikkokuntoisia teitä Heikkokuntoisia teitä on ely-keskuksen viimeisen tiedon mukaan Pirkanmaan alueella 517 kilometriä. Uudelleenpäällystys- ja paikkaustarve kiihtyy nykyisellä rahoitustasolla. Paikkaustarve kohdistuu enenevässä määrin alemmalle tieverkolle, jota ei ole enää varaa korjata, koska vilkas päätieverkko syö suuren osan vähästä rahasta. Päällystämättä jää Keisalan mukaan vuosittain huomattava määrä päällystystarpeessa olevia teitä. Teiden elinkaarta jatketaan paikkaustoimenpiteillä. – Monin paikoin päällyste saattaa valitettavasti olla jo siinä pisteessä, että kun reikä saadaan paikattua, syntyy viereen toinen reikä. Varsinkin näin keväällä, kun päivät ovat plussan puolella, pääsee rakenteeseen vettä, joka jäätyy yöpakkasen vaikutuksesta ja saattaa aiheuttaa hyvin äkillisiä vaurioita. Paikkaamisen kannalta haastavia teitä ovat Keisalan mukaan esimerkiksi Parkanossa Yliskyläntie ja Alkiantie, Ikaalisissa Riitialantie, Virroilla Monoskyläntie ja Ylä-Kolkintie, Ylöjärvellä Komitie (2773), Rautajärvellä maantie 3200, Urjalassa Välkkiläntie ja Uudensalmentie sekä Pälkäneellä Onkkaalantie. – Näistäkin moni on osittain vastaavaa sop-pintaa. Monella tiellä on rakenteellisia ongelmia, jotka vaatisivat huomattavasti uudelleenpäällystystä kalliimpia rakenteenparantamistoimenpiteitä.