Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ampumahiihdon lupaus ottaa kesäharjoittelussaan kaiken irti jopa paarmoista – Jaakko Rannan kalareissut papan kanssa ovat vaihtuneet hurjaan rääkkiin Sappeenvuorella: ”Onhan se brutaali rata”

Keuhkoihin pistää, reidet tuntuvat hyytelöltä ja kurkkua polttaa niin, että on pakko kääntää katse Sappeenvuoren huipulta avautuviin huikeisiin maisemiin. Onneksi Laipanmaan metsäaluetta riittää niin kauas kuin silmät kantavat, ja korkealta katsottuna loputon erämaa on rauhoittava näky. Ampumahiihtäjä Jaakko Ranta saa sillä välin kaikessa rauhassa tulla sauvajuoksua alhaalta ylös pitkin kivikkoista hissiuraa. Tai rauhassa ja rauhassa, sillä hissijuoksu on raakaa touhua. Pelkkä katsominen tekee pahaa. Ranta on ampumahiihtäjäksi harvinainen otus, sillä hän on syntynyt Tampereella ja asunut ensimmäiset elinvuotensa Pispalassa. Perhe tosin muutti äidin työn takia Tuusulaan, kun Ranta oli parivuotias. Siksi Ranta edustaa seuratasolla Tuusulan Voima-Veikkoja. Viime kaudella A-maajoukkueeseen noussut Ranta, 22, on kesän ajan rakentanut tulevan talven kuntoperustuksia Pälkäneen maastoissa. Sille on luonteva syynsä, sillä perheen kesämökki sijaitsee Pälkäneen Luopioisten Uritunsaaressa, on itse asiassa sijainnut jo neljän vuosikymmenen ajan. Ranta on viettänyt Uritunsaaressa pienestä pitäen klassista mökkielämää. – Hyviä muistoja on niin paljon, kuten kaikki ne kerrat, kun käytiin papan kanssa kalassa. Rannan pirkanmaalaisia juuria vain vahvistaa se, että hänen isoisänsä on syntynyt Sahalahdella. Ja Rannan perheen kesäpaikka on mökki, ei ”mökki”, jollaisia on televisiossa esitelty koko kesä ohjelmissa, kuten Suomen kaunein kesämökki ja Huvila ja huussi . – Kyllä siellä sähköt on, mutta juomavesi haetaan kylältä. Talvisin mökillä kyllä pääsee käymään, jos jäätie on aurattu. Kuin matkailumainos Pälkäne on tänä kesänä ollut Rannalle erityisen tärkeä paikka, koska koronapandemian takia ampumahiihtäjien leiritys ei ole ollut niin tiivistä kuin normaalisti. – Täällä pystyy välttämään ihmiskontakteja ja on mukavan väljää. Kyllä näissä oloissa kestävyysurheilija pystyy hyvin harjoittelemaan. Esimerkiksi melonta on todella hyvä vaihtoehto ylävartalotreenille. Ranta on melonut Kukkiajärvellä. Myös Laipanmaan jyhkeät vaellusmaastot ovat olleet kesän aikana ahkerassa käytössä. Kuten myös Luopioisten liikuntahalli ja -puisto. Harjoitusoloistaan kertoessaan Ranta kuulostaa välillä Pälkäneen kunnan luonto- ja liikuntamatkailumainokselta. Tosin Pälkäne-logoa ei urheilupaidan rintamuksessa näy, joten te siellä kunnantalolla: pistäkäähän toimeksi. Brutaali rata Palataan Sappeenvuoren laelle. Hissinousu tuntuu pahalta, vaikka tulisi ylös hitaasti kävellen ja puuskuttelisi kymmenen metrin välein. Mittaa sillä 500 metriä, nousua yhteensä 110 metriä ja nousukulma on 20 astetta. – Onhan se brutaali rata, kun pistää tehoja peliin. Silloin nouseminen on raakaa leikkiä, eikä ilmaisia sekunteja ole jaossa. Ranta on vetänyt nousuhurjimuksen parhaimmillaan 3,5 minuutissa. Brutaali tai ei, Ranta vakuuttaa, että suhde nousuun on asiallinen, ellei jopa lämmin. Hän tietää, että talven kisoissa paljon ratkaistaan juuri ylämäissä. Siksi hän ei nousun alkaessa kiroile lajivalintaansa tai manaile sitä, ettei puuhassa ole järjen hiventäkään. – Viimeisen nousun jälkeen jo hymyilyttää, eikä sitä aina tulla nilkka suorana. Taatusti Rantaakaan ei ole hymyilyttänyt niillä kerroilla, kun hän on osallistunut Sappeen ylämäkijuoksukisoihin. Pidemmällä eli noin 9,6 kilometrin matkalla hissinousu kivutaan neljä kertaa. Se on myös loppusuora, joten ensimmäisenä maaliin päässyt on todellakin voittonsa ansainnut. Viime vuonna Ranta juoksi 9,6 kilometrin matkan aikaan 40.19. Kisajärjestäjät ovat kirjanneet tuloksia vuodesta 2009 lähtien, ja Ranta sijoittuu kaikkien aikojen tilastossa sijalle 23 miesten sarjassa. Maastojuoksuissa Rannan seura on Sahalahden Yleisurheilu-Team. Itsensä kiduttamisesta innostuneille tiedoksi, että Sappee Uphill Run järjestetään välivuoden jälkeen toukokuussa 2021. Sitten rullasuksille Nyt on kuitenkin aika vaihtaa paikkaa, sillä Ranta ei tahkoa vain hissinousua. Toinen raastava nousu löytyy kivenheiton päästä eli huipulle johtava Sappeenvuorentie. Sitä Ranta on noussut kesän aikana lukemattomia kertoja rullasuksilla. Kirjaa nousukerroista hän ei ole pitänyt. – En tosiaan ole laskenut ja olisin kuitenkin mennyt laskuissa sekaisin, jos olisin yrittänyt, tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannassa opiskeleva ampumahiihtäjä sanoo. Laskutaitojen puutteeseen kirjanpito ei siis ainakaan olisi tyssännyt. Rannan perusveto on mitaltaan 1,3 kilometriä, ja nousua matkan aikana kertyy yhteensä 80 metriä. – Sappeenvuorentie ylös 6–10 kertaa on sellainen mukava perustreeni, Ranta hymyilee. Ja jottei homma menisi leikittelyksi, Rannan laajennettu versio noususta lähtee hieman kauempaa maantieltä: matkaa kaksi kilometriä ja nousua yhteensä sata metriä. Sparrausta paarmoilta Ranta tiedetään hyväksi ampujaksi, ja sitä puolta lajista hän on kesän aikana hionut Aitoon ampumaradalla. Puiden ympäröimä ammuntapaikka näyttää ainakin ulkopuolisen silmiin lievästi hylätyltä, ja osa tauluista on rehottavan kasvillisuuden peitossa. Ranta ei kuitenkaan valita, vaan vakuuttaa, että rata palvelee perusammuntaa oikein hyvin. Oman mausteensa tuovat hyttyset, paarmat ja ties mitkä lentävät hyönteiset, joita pörrää ajoittain varsin sakeasti. – Niiltä saa hyvää sparrausta, jos pystyy ampuessa olemaan välittämättä. Ei sitten maailmancupissa hetkauta, kun on paljon ihmisiä ympärillä, Ranta vakuuttaa. Mitähän tästä tuumisivat Norjan tai Ranskan ampumahiihtohuiput? Eivät ainakaan uskoisi silmiään ja korviaan. Valvovat silmät Ranta täyttää elokuun alussa 23 vuotta. Häntä on pidetty yhtenä suomalaisen ampumahiihdon lupauksista. Ansioluettelossa ovat muun muassa nuorten MM-kisojen pikamatkan kuudes sija (2019) ja nuorten EM-kisojen takaa-ajon neljäs sija (2019). Viime kausi oli Rannalle ensimmäinen miesten maajoukkueessa, mutta tulokas ei päässyt maailmancupin pisteiden makuun. Nyt tavoitteet ovat selvät: pisteitä pitäisi saada ja menestyä sen verran hyvin, että myös yhteislähdöt olisivat kauden aikana totisinta totta. Niihin pääsee 30 urheilijaa: maailmancupin 25 parasta ja viisi kisaviikonlopun aikana hyvin menestynyttä. Eli tavoitteet ovat kovat, kun ajatellaan suomalaisen ampumahiihdon menestystä Kaisa Mäkäräisen takana. Ranta vakuuttaa olevansa selvästi paremmassa iskussa kuin vaikkapa vuosi sitten. Hän löytää koronapandemiastakin hyviä puolia, vaikka leirejä peruuntuikin. – Olen päässyt harjoittelemaan omien valmentajieni valvovien silmien alla. Kuinka monet olympialaiset? Pälkäneellä hikoillut tunnit palvelevat yhtä isoa tavoitetta eli Pekingin talviolympialaisia vuonna 2022. Siellä Ranta aikoo menestyä, ja hänelle menestyminen arvokisoissa tarkoittaa kipuamista palkintopallille. Vuoden 2026 talviolympialaiset järjestetään Italiassa, ja Ranta on kisojen aikaan 28-vuotias eli varsin oivassa iässä. Esimerkiksi keväällä uransa päättänyt lajilegenda Martin Fourcade oli lopettaessaan 31-vuotias. Entä miltä vuosi 2030 kuulostaa? – Ihan sinne asti en todellakaan ole miettinyt. No hyvä, mennään kaukaisen tulevaisuuden sijaan Pispalaan, missä Ranta vietti ensimmäiset elinvuotensa. – Ikävä kyllä Pispalasta minulla ei ole tarkkoja muistoja, hän harmittelee. Eikä Ranta halua laskea prosenttiosuuksia sille, kuinka iso osa hänessä on tuusulalaista, tamperelaista ja pälkäneläistä. – Kyllä ainakin Pyynikillä on pakko vierailla joka kerta, kun käyn Tampereella, hän muotoilee. Tyydymme siis diplomaattiseen vastaukseen.