Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Miten Boris Johnson irrottaa Britannian EU:sta? Tältä näyttää kohtalokas brexit-viikko

Britannian päättymättömältä näyttävässä brexit-taipaleessa saavutaan tällä viikolla eräänlaiseen risteykseen. Valittavana ei ole enää kovin monenlaisia polkuja vaan Britannia joutuu päättämään, lähteekö se Euroopan unionista suunnitellusti lokakuun 31. päivä, pyytääkö se EU-erolle lykkäystä vai järjestääkö uudet vaalit. Tilanne on vaikea, sillä hallitus ja parlamentti ovat täysin eri mieltä brexitistä. Pääministeri Boris Johnsonin tilanne käy päivä päivältä tukalammaksi, kun hänen rinnaltaan katoaa tukijoita tämän tästä. Viimeisin hallituksen jättänyt on työ- ja eläkeministeri Amber Rudd , joka erosi tehtävästään sunnuntaina. Mitä vaihtoehtoja Johnsonilla vielä on? Lykkäys Viime viikolla Britannian EU-erossa otettiin eräänlainen askel taaksepäin, kun brittiparlamentti äänestä laista, joka estää sopimuksettoman EU-eron. Laki vaatii vielä kuningatar Elisabetin muodollisen hyväksynnän, jonka hallitsija antaa tänään. Kun laki on hyväksytty, Boris Johnson joutuu pyytämään EU:lta lisäaikaa brexitille. Tätä Johnson ei missään nimessä halua. Pääministeri ei halua lykätä brexitiä vaan haluaa sen toteutuvan tämänhetkisen suunnitelman mukaan 31. lokakuuta. Suunnitelman mukainen ero on yksi Johnsonin lupauksista, joten hän vetäisi maton omien jalkojensa alta pyytämällä EU:lta lykkäystä. Pääosin Johnson on puhunut sopimuksettoman eron puolesta, mutta hän on väläyttänyt myös neuvotelleensa Euroopan unionin kanssa toisenlaista sopimusta. Tämän sopimuksen yksityiskohdat ovat jääneet pimentoon. Maanantaina Johnson sanoi, ettei aio huudella yksityiskohdista julkisesti. Jotta Johnsonin johtama hallitus voisi pitää lupauksen lokakuussa tapahtuvasta brexitistä, on heidän kehiteltävä keino rikkoa tai väistää lakia. Jos keinoa ei löydy, Johnson joutuu rikkomaan lupauksensa ja pyytämään EU:lta brexit-lykkäystä. Jos Johnson kuitenkin kieltäytyy lykkäyksen pyytämisestä, hän rikkoo lakia ja joutuu pahimmassa tapauksessa vankilaan. Lykkäystä on mahdollista saada tammikuun loppuun saakka, mutta siinäkin on ehtonsa. Euroopan unioni voi estää Britanniaa saamasta lykkäystä. Lykkäyksen hyväksyminen vaatii kaikkien EU:n jäsenmaiden hyväksynnän. EU on viime aikoina pysynyt poikkeuksellisen vaiti, joten EU-maiden kanta Britannian tilanteeseen on epäselvä. Uudet vaalit Lykkäysrumba tai sopimukseton ero lokakuussa voidaan periaatteessa estää järjestämällä uudet vaalit lokakuussa. Vaalit tulisi järjestää viimeistään lokakuun puolessavälissä, reilun kuukauden päästä. Johnson haluaa vaalit, parlamentti ei. Aiemmin oppositiojohtaja, työväenpuolueen Jeremy Corbyn sanoi, että parlamentti puoltaa uusia vaaleja vain, jos laki sopimuksettomasta brexitin hylkäämisestä hyväksytään. Nyt, kun laki on kuningattaren sinettiä vaille valmis, vaalit voisivat olla vaihtoehto. Parlamentti äänestää vaaleista maanantaina. On silti hyvin epätodennäköistä, että parlamentti asettuisi yhtäkkiä Johnsonin tueksi. Hallitus ja oppositio ovat viime viikkojen aikana käyneet yhä riitaisimmiksi. Hallitus tarvitsee taakseen kahden kolmasosan parlamentista saadakseen uudet vaalit. Johnson odottaa vaalien tuloksesta itselleen suotuisaa, jotta hänellä on nykyistä isompi mandaatti viedä brexit maaliinsa. Jos taas vaalien tulos on suotuisa Corbynille, hän voi haluta brexitistä uuden kansanäänestyksen. Tämä voisi tarkoittaa brexitin peruuntumista. Jotta brexit ei kävisi liian helpoksi, Johnson päätti toissa viikolla jäädyttää parlamentin työn viiden viikon ajaksi. Jäädytys alkaa tämänhetkisten tietojen mukaan tiistain ja torstain välillä ja päättyy 14. lokakuuta. Päätökselleen Johnson sai kuningattaren hyväksynnän. Jäädytys tarkoittaa sitä, että parlamentti ei järjestä istuntoja lainkaan 9. päivä lokakuuta lähtien. Kun istuntoja ei ole, ei ole myöskään mahdollisuutta breixitin puimiseen. Johnson kuitenkin voisi jäädytyksen aikana tuuppia Britanniaa kohti EU-eroa. Backstop Tällä hetkellä Johnson häärää Irlannissa. Spekulaatioiden mukaan Johnson neuvottelee naapurimaassa ”backstopista” eli suunnitelmasta välttää kovan rajan syntyminen Britannian ja Pohjois-Irlannin välille. Suunnitelmassa Pohjois-Irlannnilla olisi erityisasema eikä kovaa rajaa syntyisi, vaikka Britannia eroaisi EU:sta. Koska backstop-suunnitelma voidaan nähdä entisen brexit-neuvottelijan ja edellisen pääministerin Theresa Mayn suunnitelmana, Johnson on uhonnut neuvottelevansa Irlannin kanssa paremman sopimuksen. Tällaista sopimusta Johnson saattaa puuhata Irlannissa parhaillaan. Johnson on kutsunut backstop-suunnitelmaa ”epädemokraattiseksi”. Neuvottelut Irlannin kanssa päättyivät kuitenkin maanantaina tuloksettomina. Läpimurtoa tai ehdotuksia ei tullut. Euroopan unionista sen sijaan kajahti, kun Hollanti sanoi kärsivällisyyden olevan koetuksella. Hollanti ilmoitti äänestävänsä mahdollisesti brexitin lykkäystä vastaan. – Tarvitsemme hyvän syyn lykkäyksen puoltamiseksi. Vaikea sanoa, mikä tällainen syy voisi olla. Tähän mennessä Britannia ei ole esittänyt mitään vaihtoehtoista suunnitelmaa nykyiselle brexit-suunnitelmalle, maan ulkomaankauppaministeri Sigrid Kaag totesi maanantaina.