Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Suomi aikoo kolmella loikalla irti pandemiasta

Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman ryhmän toisen vaiheen raportin otsikolla " Koronakriisin jälkihoito ja jälleenrakennus ". Eri ministeriöiden avainhenkilöiden lisäksi raportissa kuuluu tiedekentän, elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen, kuntien sekä kansalais- ja ympäristöjärjestöjen ääni. Ryhmä jakaa tarvittavat toimet talouden elvyttämiseksi kolmeen ajallisesti osin päällekkäiseen vaiheeseen. Hetemäen ryhmä kuvailee etenemistä ketteräksi kolmiloikaksi. Ensimmäinen vaihe on ylläpito, jonka aikana autetaan ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä epidemian akuutissa vaiheessa ja pyritään estämään pitkän aikavälin haittoja. Poliittisen päätöksenteon näkökulmasta ensimmäiseen vaiheeseen oli hyvin vähän valmistautumisaikaa. Jos mitataan pandemian levinneisyyttä, Suomen hallitus onnistui ylläpitovaiheessa kohtuullisen hyvin. Talouspolitiikalle on liian varhaista antaa arvosanaa. Tällä hetkellä eletään osin jo jälkihoitovaihetta, jossa rajoituksia on voitu purkaa. Hetemäen ryhmän mukaan jälkihoitoon kuuluu vahinkojen korjausta ja luottamuksen vahvistamista. Vaihe on vaativa, sillä nyt tehtävien päätösten vaikutukset tuntuvat pitkään, mutta toimenpiteitä tarvitaan edelleen pian. Monilla päätöksillä linjataan jo kolmatta vaihetta eli jälleenrakennusta. Hallituksen pitäisi nyt johdattaa Suomi epidemian akuutista vaiheesta kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa, mikä on Hetemäen ryhmän jälleenrakennusvaiheelle asettama tavoite. Kolmiloikassa tulos riippuu siitä, miten vauhti säilyy viimeiseen loikkaan. Raportti tarjoaa varsin mittavan työkalupakin eri vaiheiden toteuttamiseen onnistuneesti. Alkuvaiheessa korostuu esimerkiksi infrastruktuurin parantaminen valtiovetoisesti. Tätä työkalua on käytetty monesti ennenkin taantumien torjuntaan. Ryhmä mainitsee infrahankkeiden yhteydessä "vihreän elvytyksen", jotta rahoitetut hankkeet edistävät hiilineutraalin yhteiskunnan syntyä. Raportissa muistutetaan, että velkarahalla toteutettavan elvytyksen rinnalle kaivataan rakenteellisia uudistuksia. Pandemia pahentaa kestävyysvajetta, eikä työurien pidentäminen yksin riitä oikaisemaan tilannetta. Siksi Suomi kaipaa monia rakenteellisia uudistuksia entistäkin kipeämmin. Palataan siis pitkälti lähtöruutuun, aikaan ennen pandemiaa.