Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Rajoitukset synnytysosastolla käyttöön nyt myös Tampereella – Tähän päätös perustuu, tämä on äitien uusi vaihtoehto

Maanantaista 6. huhtikuuta lähtien puoliso saa osallistua vain synnytykseen, mutta ei raskauden aikaiseen hoitoon tai synnytyksen jälkeiseen hoitoon sairaalassa. Sama päätös on tehty kaikissa viidessä Suomen yliopistosairaalassa ja rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi. Muutokset liittyvät Suomessa jylläävään koronavirukseen. Rajaus on herättänyt raskaana olevissa kysymyksiä ja aiheesta on keskusteltu paljon. Millaisia kommentteja olette saaneet, apulaisylilääkäri, synnytyslääkäri Outi Palomäki? – Suurin osa ajattelee, että harmillista, mutta täysin ymmärrettävää. Pieni osa on ottanut asian vastaan negatiivisesti. Luulen, että on ymmärretty väärin, että leikkauksella syntyvän vauvan toinen vanhempi ei näkisi lastaan ollenkaan. Mihin päätös perustuu? – Koronakriisin alkaessa perustimme viiden yliopistosairaalan synnytysosastojen avainhenkilöiden kanssa pandemiatyöryhmän. Tavoite on, että kaikki raskaana olevat ja synnyttäjät saisivat hoitoa samanlaisin linjauksin. Ryhmän yli kymmenestä jäsenestä yksi on mukana maailmanlaajuisessa vastaavassa foorumissa, jossa pahimpien koronaepidemiamaiden synnytyslääkärit antavat kollegoille ohjeita, miten tilanne olisi parhaiten hoidettavissa. – Koronakeskuksista on tullut vahva viesti, että rajatkaa kaikki mahdollinen liikenne sairaalassa, sillä kaikki liikenne lisää tarttumisriskiä. Joissakin koronaepidemia-alueiden sairaaloissa on pystytty testaamaan sekä äidit että isät, ja ja oireettomien kantajien osuus on ollut isissä jopa 25–30 prosenttia. Mikä kaikki lasketaan kuuluvaksi synnytykseen? – Kun äiti saapuu synnytysyksikköön, kumppani tulee mukana. Kumppani on paikalla koko synnytyksen ajan. Synnytys voi kestää muutaman tunnin tai koko vuorokauden. – Synnytyksistä 84 prosentissa vauva syntyy alateitse, ja silloin kumppani on mukana koko sen ajan, kun äitiä ja vauvaa seurataan synnytysyksikössä. Koska kumppanin pitää lähteä sairaalasta pois? – Kun äiti ja lapsi siirretään äiti ja lapsi -yksikköön eli osastolle 2AB tai Potilashotelliin Perheonni-yksikköön. Miten toimitaan sektioissa? – Sektiolla eli leikkauksella syntyy 16 prosenttia vauvoista. Näistä yli puolet on sellaisia, joissa leikkaus päädytään tekemään synnytyksen aikana. Tällöin kumppani on jo mukana synnytysyksikössä, mutta leikkaussaliin kumppani ei pääse missään tilanteessa. Näin suojaamme tärkeää hoitohenkilöstöä. – Jos sektioon on päädytty synnytyksen aikana, vauvan toinen huoltaja odottaa synnytysyksikössä leikkauksen ajan. Kun vauva on syntynyt, vauva tuodaan toiselle huoltajalle ja tämä saa ottaa vauvan ihokontaktiin. Tässä toteutuu myös toisen vanhemman ja vauvan kahdenkeskisen tutustumisen ja yhdessäolon hetki. – Alle puolet sektioista on suunniteltuja. Kun äiti menee suunnitellusti leikkaussaliin, kumppani siirtyy tarkkailuhuoneeseen. Sinne äiti ja vauvakin tuodaan leikkauksen jälkeen ja vauva pääsee toisen huoltajansa kanssa ihokontaktiin, jos vauva on hyväkuntoinen. Kun äidin heräämötarkkailuaika on ohi, ja äiti ja vauva siirretään äiti- ja lapsiyksikköön eli 2AB-osastolle tai Perheonneen, ja toinen vanhempi lähtee kotiin. Onko käytössä nyt vain osasto 2A? – Kyllä. Valmistaudumme siihen, että teemme osastosta 2B koronaosaston, kun koronaa sairastavia synnyttäjiä alkaa tulla. Tays tarjoaa synnyttäjille uutta vaihtoehtoa, mahdollisuutta polikliiniseen eli lyhytjälkihoitoiseen synnytykseen. Mitä tämä tarkoittaa? – Jos synnytys on tapahtunut alateitse, ja äiti ja vauva täyttävät lyhytjälkihoitoisuuden kriteerit, heidän ei ole tarvitse jäädä sairaalaan pidemmäksi ajaksi. Äitiä ja vauvaa seurataan synnytyksen jälkeen kuusi–kahdeksan tuntia, ja sen jälkeen he voivat kotiutua. Kannustamme synnyttäjiä tähän, sillä silloin mahdolliset korona-altistukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Tässä tapauksessa toinen vanhempi on myös paikalla, koska ollaan samassa suljetussa huoneessa koko ajan. Miksi rajaukset on tehtävä? – Kuvitellaan, että äiti ja lapsi -yksikössä olisi 20 äitiä ja 20 vauvaa. Jokaisessa vuorossa olisi neljä kätilöä eli vuorokaudessa kaikkiaan 12. – Päivällä yksikössä olisi myös gynekologi, synnytyslääkäri ja lastenlääkäri ja päivystysaikana toinen gynekologi sekä lastenlääkäri, sihteeri, sosiaalityöntekijä ja kolme sairaalahuoltajaa. Tämä tarkoittaa kaikkiaan 21:tä sairaalan työntekijää yhtenä päivänä. Jos isätkin pääsisivät äiti ja lapsi -yksikköön, sekä äidit, vauvat että sairaalahenkilökunta altistuisivat 20:lle ylimääräiselle potentiaaliselle koronavirustartuttajalle, jotka voivat olla oireettomia. Yksiköstä gynekologi saattaa seuraavaksi siirtyä hoitamaan syöpäpotilaita, ja lastenlääkäri pieniä keskosia tai lapsisyöpäpotilaita. – Muutaman viikon päästä voitaisiin olla siinä tilanteessa, että synnyttämään tulevilla ei olisi henkilökuntaa, joka heitä hoitaa. Ja tätä ennen tartuntaketju olisi voinut jo tartuttaa seuraavia, kriittisen sairaita potilasryhmiä. Miten henkilökunta riittää auttamaan äitejä? – Henkilöstön riittävyys on kiinni siitä, mitä teemme nyt. Nämä päätökset auttavat, jotta meillä olisi hoitajia vielä yhden ja kahden kuukauden päästä. Pääseekö doula sairaalaan? – Tukihenkilöä kohdellaan kuin toista vanhempaa. Onko sääntöön poikkeuksia? – On, alle 18-vuotiaita synnyttäjiä kohdellaan lastentautien vastuuyksikön ohjeiden mukaan eli heillä saa olla koko ajan mukanaan yksi täysi-ikäinen aikuinen. Ainoastaan leikkaussaliin ei alaikäisenkään tukihenkilö pääse mukaan. Millainen tilanne on maailmalla pahimmillaan? – Joillakin synnytysosastoilla jopa 25 prosenttia henkilöstöstä on sairastunut koronaan. Yleisesti sairastuneista joka neljäs joutuu sairaalahoitoon, joista joka viides tehohoitoon, ja osa heistä kuolee. Me suojelemme teitä, niin suojelkaa te meitä. Mitä haluaisit sanoa raskaana oleville, joilla on komplikaatioita ja jotka eivät uskalla koronan pelossa hakeutua hoitoon? – Joissakin koronakriisimaissa ihmiset pelkäävät niin paljon tartuntaa, että he jättävät hakeutumatta hoitoon kiireellisissä asioissa. Edelleen: jos on toisen tai kolmannen raskauskolmanneksen aikaista verenvuotoa tai korkea verenpaine tai muita akuutteja ongelmia, pitää edelleen soittaa päivystyksen takaisinsoittonumeroon 03 311 65942. Viestin kuultuasi valitse 1. Perhe Vielä yhdessä osastolle Tamperelaispariskunta kiittää hyvästä hoidosta Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilökuntaa. Tamperelaiset Jarkko ja Henna Lintusaari pääsivät vielä sunnuntaina siirtymään äiti–lapsi-osastolle vauvansa kanssa. – Suurin etu on ollut siitä, että Jarkko on täällä vahtinut vauvaa ja keskustellut vauvan testeistä hoitajien kanssa, ja minä olen saanut nukkua, Henna Lintusaari kertoo. Jos tuoreen äidin synnytys olisi käynnistetty vasta maanantaina, isä ei olisi saanut olla enää mukana. – Jarkon tuki oli korvaamaton. Hän auttoi kivunlievityksessä; piti lämpöpussia, hieroi ja auttoi selkään laitettavan tens-laitteen kanssa. Kun supistus tulee, äiti ei välttämättä kykene kommunikoimaan. Kun hoitaja tuli, Jarkko pystyi kertomaan, miksi hoitaja oli pyydetty. Enää isä ei saa tulla osastolle. – Tulisin tänne uudelleenkin, vaikka rajoituksiakin olisi. Meillä oli huippukätilöt. Heistä olen kiitollinen, Henna Lintusaari sanoo.