Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tänään televisiossa nähdään, miten Utøylta selviytyneistä neljä elää uudelleen kohtalokkaat tapahtumat – saarella kuoli 69 nuorta

Reconstructing Utøya ☆☆☆☆ Ihannemaailmassa nuorisopolitiikka on – kaiken muun politiikan ohella – turvallista. Se on päällimmäinen ajatukseni pysäyttävän Reconstructing Utøya -dokumentin jälkeen. Ruotsalaisen Guldbagge-palkinnon pokanneessa elokuvassa neljä vuoden 2011 Norjan terrori-iskusta selvinnyttä nuorta aikuista avaa omia kauhunhetkiään. Koruttomassa studiossa 12 nuorta näyttelijää rekonstruoi eli luo uudelleen kohtalokkaat tapahtumat kokemusasiantuntijoiden live-ohjauksen avulla. Ja siinä kaikki. Lyhyitä leirinuotiopätkiä lukuun ottamatta katsoja viettää puolitoista tuntia tyhjässä studiossa. Keino on tehokas, sillä kaikki muut ärsykkeet suljetaan ulos. On vain musta huone ja valkoiset, rakennusten ja luonnonmuotojen rajoja esittävät teippiviivat. Terroristille ei anneta aikaa Kylmäävät tarinat ensi kertaa kuuleva näyttelijäporukka nyyhkii, mutta selviytyjien on pakko kohdata kuuden vuoden takaiset traumansa jälleen uudella tavalla. Lopuksi katsoja ymmärtää ihmisluonnosta ja Utøyan verilöylystä hiukan enemmän. Äärioikeistolaisen terroristin nimi kyllä mainitaan ohimennen, mutta hänen ajatuksilleen ei anneta tilaa sekuntiakaan. Se on hyvä, sillä tässä dokumentissa on kyse selviytyneistä. Vaikkadokumentin teho perustuu tositarinoiden lisäksi vahvasti toteutustapaan, on juuri se elokuvan suurin kompastuskivi. Se ei ole iso, mutta suurin se on. Mielenkiinto kyllä säilyy koko ajan ihan hyvin, mutta lopuksi huomaa, ettei mitään teatteritreenejä suurellisempaa tapahtunut. Elokuva alkaa ja loppuu studiolla. Toisaalta alkutekstit sen jo kertovat: Elokuva on taltiointi Utøyan rekonstruoinnista. Selviytyjät tekevät sen meitä varten, mutta myös itseään varten. Yle Teema & Fem maanantai 22.7. klo 22.50