Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Näin Pirkanmaan suurissa peruskouluissa porrastetaan koronan vuoksi ruokailua ja ulkoilua – Rehtori: ”lapsen kissan sairastuminen voi vaikuttaa koko luokan aikatauluun”

Sääksjärven koulun ruokalaan valuu uusia ekaluokkalaisena kahden luokallisen verran torstaina kello 10.15. Luokkien opettajat antavat jonossa seisoville oppilaille käsidesiä, ja sitten oppilaat siirtyvät ruokalinjastolle. – Tämäpä yllätys. Tähän aikaan ruokailemaan piti tulla kolme kolmosluokkaa, sanoo koulun rehtori Jussi Karjalainen ja kirjaa tiedon ruutuvihkoon. Karjalaisella on kädessään myös monimutkainen kaavio, johon on kirjattu aikataulusuunnitelma, jonka mukaisesti koulun 42 luokan tulisi ruokailla. Hän toteaa, ettei sillä oikeastaan ole väliä, mikä luokka saapuu ruokailemaan ensimmäisenä, vaan pääasia on, että suunniteltua aikataulua noudatettaisiin. Luokissa tulee kuitenkin aina erilaisia tilanteita, jotka vaikuttavat siihen, pystytäänkö aikatauluja noudattamaan. – Joskus vaikka yhden lapsen kissan sairastuminen voi vaikuttaa koko luokan aikatauluun, Karjalainen kertoo. Pieni ruokala haasteena Syksy aloitettiin Pirkanmaan peruskouluissa mahdollisimman tavalliseen tapaan lähiopetuksessa. Koronatilanteen vuoksi Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa ovat ohjeistaneet kouluja, että kouluruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Koulujen vastuulle jäi, kuinka päivät toteutetaan ohjeistuksen mukaisesti mahdollisimman turvallisesti. Karjalainen seurasi torstaina Aamulehden toimittajan ja kuvaajan kanssa, kuinka sadat koulun oppilaat kulkivat 200-paikkaisen ruokalan läpi noin parissa tunnissa. Yhteensä koulussa on noin 840 oppilasta. Opetusta on viidessä eri koulutalossa. – Tämän koulun haaste on juuri se, että meillä on näin pieni ruokasali, Karjalainen sanoo. Ruokasali on suunniteltu alun perin Karjalaisen mukaan noin 600 oppilaalle. – Porrastus onnistuu alaluokkien osalta ihan hyvin, mutta yläluokilla on haasteita, koska oppilasmäärä yläluokkien ruokailussa on huomattavasti suurempi. – Nostan käden pystyyn, että emme onnistu (porrastamisessa) täydellisesti, Karjalainen myöntää. Tiukka aikataulu Pirkanmaalla suurissa kouluissa ruokailun ajallinen porrastaminen on ollut monessa paikassa aiemminkin käytössä. Myös Sääksjärven koulussa ruokailu on normaalioloissakin porrastettu. Nyt ruokailuun on lisätty myös noin 20 minuuttia lisäaikaa. Alakoululaiset myös syövät opettajan johdolla oman ryhmän kesken. Karjalaisen mukaan koulun pedagogiikkaan on aiemminkin kuulunut suositus, että alaluokkien opettajat ruokailisivat oppilaiden kanssa. Koronasyksynä suositus on muutettu velvoittavaksi. Uusia opetusryhmien on tarkoitus saapua 10–15 minuutin välein ruokalaan. Koska kerralla alakoulun ruokailuun tulee yleensä kolme luokkaa, muodostuu välillä hetkellisiä jonoja ruokalinjastojen päähän. Ruokala täyttyy pikkuhiljaa. Kello 10.45 saapuvat ensimmäiset yläkoululaiset, ja tässä vaiheessa alakoululaisten olisi hyvä olla jo luokissa. Todellisuudessa näin ei vielä ole, vaan moni viimeistelee vielä lounastaan. Ruokala alkaa olla melko täysi. Yläkoululaisille ei ole osoitettu omia paikkoja, vaan he täyttävät tyhjät paikat sieltä, missä niitä sattuu olemaan. – Ikävää, että joutuu hoputtamaan ruokailussa, Karjalainen harmittelee. Astioiden palautus pullonkaulana Yhdentoista aikaan ruokala hiljenee hetkeksi. Ruokalinjastoja täytetään. Sitten ruokalaan saapuu taas uusi aalto koululaisia. Yksi luokka tulee ruokailemaan yli puoli tuntia suunniteltua myöhemmin. Jonossa saapuu seuraavaksi pieniä esikoululaisia, joille opettaja antaa käsidesiä. – Pesittekö kädet ennen ruokalaan saapumista, Karjalainen kyselee jonossa seisovilta eskarilaisilta. Lapset nyökyttelevät innokkaasti. Karjalainen tekee merkintöjä muistivihkoonsa. Lapset huutelevat ja vilkuttelevat rehtorille. Yksi yrittää antaa käsiläpyn, jonka Karjalainen kuitenkin väistää. Melkein täydessä ruokasalissa desibelit nousevat jälleen korkealle puheensorinasta ja tuolien kirskumisesta. Astioita putoaa lattialle. Yksi käsidesiä aiemmin saaneista lapsista työntää sormet korviinsa. Kello 11.45 saapuu vielä noin yläkoulun 220 oppilasta. He ovat yläkoululaisia, joista osa todellisuudessa jättää ruokailun välistä. Rehtori Jussi Karjalainen toteaa, että pullonkaulapaikkoja ja ongelmia aikataulutuksessa on vielä joitain. Käsidesiä pitäisi hänen mielestään saada useampaan paikkaan ennen linjastoja. – Myös astioiden palautus muodostuu nyt pullonkaulaksi, Karjalainen toteaa. Palautuksessa jono mutkittelee parhaimmillaan melkein ruokalan ovelle saakka. Tämä saa Karjalaisen pohdiskelemaan erillisen palautuskärryn hankkimista. Ulkoilut eri pihoilla Iltapäivällä kello yksi koulun kello soi ylä- ja alakoululaisten ulkoiluajan merkiksi. OKM:n ja THL:n ohjeistuksen mukaan ulkoilua tulisi mahdollisuuksien mukaan porrastaa ja ryhmien yhdistymistä myös ulkoilutilanteissa tulee välttää. Karjalaisen mukaan koulu noudattaa Lempäälän kunnan linjausta, että eri kouluasteiden tulisi ulkoilla eri pihoilla. Ajallinen porrastaminen on suositusluonteinen. – Se olisi edellyttänyt meillä koko lukujärjestysjärjestelmän tekemistä uusiksi tässä koulun alkaessa, ja siihen meillä ei yksinkertaisesti aika riitä, Karjalainen sanoo. Sääksjärven koulussa näkymätön raja erottaa ala- ja yläkoululaisten pihat toisistaan, ja esikoululaiset ulkoilevat eri aikaan kuin muut. Opettajien kautta oppilaille on välitetty ohjeistus, että koko koulupäivän ajan pitäisi toimia oman ryhmän parissa ja turvavälejä pitäisi yrittää muistaa noudattaa. Karjalaisen mukaan kontakteja yritetään minimoida. Kieltoja ei voi kuitenkaan asettaa, sillä niitä pitäisi myös pystyä valvomaan. Yläkoululaisten pihalla oleva parkourkenttä toimi torstaina mittelyiden areenana, kun yläkoululaiset ottivat välitunnilla toisistaan mittaa eräänlaista pystypainia harjoittaen. Porrastaminen isoissa kouluissa hankalaa Aamulehden soittokierroksen perusteella vaikuttaa, että nykyistä tehokkaampi porrastaminen tai porrastaminen ylipäätään ei ole yksinkertaista isoissa kouluissa. – Jos rupeaisimme porrastamaan ruokailua, kuten keväällä lähiopetukseen palatessa, söisimme käytännössä koko päivän, ja lukujärjestys ei onnistuisi. Tämä on samaa tuskaa, mitä muutkin rehtorit valtakunnan verkossa ovat jakaneet, Hatanpään koulun rehtori Mikko Hepo-oja sanoo. Hän haluaa kuitenkin korostaa, että kokemus on hänen omansa, eikä hän voi puhua muiden koulujen rehtoreiden puolesta. Sääksjärven koulun rehtori Jussi Karjalainen allekirjoittaa Hepo-ojan näkemyksen porrastamisen hankaluudesta. Tampereella Hatanpään koulutalossa alakoululaiset syövät samoissa tiloissa, joita lukiolaiset käyttävät, minkä takia aikatauluissa ei ole juuri jouston varaa. Tilannetta on ratkaistu avaamalla yksi ylimääräinen koululuokka ruokailutilaksi. "Ei tuota tällä hetkellä hankaluuksia” Ylöjärvellä Metsäkylän yhtenäiskoulun rehtori Ari Anttilan mukaan porrastaminen ei tuota koulussa tällä hetkellä hankaluuksia. Yhtenäiskoulussa on 780 oppilasta, jotka lounastavat 280 paikkaisessa ruokalassa. Ruokailuaikaa on pidennetty syksystä alkaen noin puolella tunnilla. Muutos aiempaan on, että nyt yläkoululaistenkin ruokailua on alettu porrastaa. Aiemmin kaikki yläkoulun vuosiluokat ovat menneet syömään yhtä aikaa, ja vain alakoululaisten ruokailua on porrastettu. Samalla yläkoululaisten siirtymistä ulkoiluun on pystytty jonkin verran porrastamaan. Koululaiset siirtyvät ulos eri uloskäynneistä, mutta ulkoilevat kaikki samalla pihalla. Anttilan mielestä koulun porrastustoimet ovat tällä hetkellä Pirkanmaan tartuntatilanteen huomioiden riittävät. Tilannetta pitää tarkastella uudestaan, jos maakunnan tartuntatilanne muuttuu. – Me yritämme tehdä parhaamme näissä hygienia-, käsienpesu- ja yskimisasioissa. Huolehdimme lasten turvallisuudessa, niin kuin näissä olosuhteissa pystymme, Anttila sanoo. – Se on eri asia, jos koronatilanne nousee, ja ruvetaan hybridimallia tekemään, niin että osa oppilaista on vaikka kotona, niin sittenhän meillä täällä väljentyy huomattavasti, Anttila huomauttaa. Liikuntasalit halutaan pitää urheilukäytössä Keväällä oppilaat palasivat etäopetuksesta kahdeksi viikoksi kouluun ennen kesälomaa. Tuolloin ruokailuja järjestettiin omissa luokissa ja liikuntasaleissa, jotta oppilaat eivät olleet tekemisissä muiden luokkien oppilaiden kanssa. Nyt syksyllä koulua pyritään järjestämään mahdollisimman tavalliseen tapaan lukujärjestyksen mukaan ja lähiopetuksessa, eikä liikuntatiloja haluta uhrata enää ruokailulle yhdessäkään Aamulehden tarkastelemassa koulussa. – Ruokalassa väljyyttä voisi olla enemmän, mutta sitten me menetettäisiin salitila. Se sitoisi koulunkäynnin ohjaajia ruuan jakamiseen, jos me tehtäisiin tämä porrastaminen jotenkin väljemmin. Kuitenkin pitäisi pitää kiinni tuntijaosta ja pitää normaalia koulua, Ari Anttila kuvailee tilannetta.