Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Toivottavasti Suomi valitsi oikein

Suomalaiset ovat hyvin yksimielisesti hyväksyneet maan hallituksen ja terveysviranomaisten valitseman strategian taltuttaa koronakriisiä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät tai Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva eivät ole lähteneet kyseenalaistamaan valittua strategiaa, vaikka rajoitustoimet aiheuttavatkin valtavat vauriot taloudelle ja työllisyydelle. Ihmiselämän arvo ei ole rahalla mitattavissa, ja ajaa talouden edelle. Siksi Suomi on useimpien muiden valtioiden tapaan päättänyt, että riskiryhmiä suojellaan ja tehohoitokapasiteetin riittävyydestä huolehditaan tiukoin rajoituksin, maksoi mitä maksoi. Tilanne on ennen kokematon eikä voida tietää, mitkä keinot ovat parhaita. Silti rajoitukset vaurioittavat yrityksiä, työllisyyttä, taloutta ja hyvinvointia niin pahoin, että valitun linjan tehosta odottaisi edes keskusteltavan, sille kysyttävän tarkempia perusteluja ja vaihtoehtoisia lopputuloksia vertailtavan. Hallitus on perustellut rajoituksia ja niiden asteittaista purkamista tehohoidon riittävyyden turvaamisella ja riskiryhmien suojelemisella. Virus ei kuitenkaan hävinnyt sillä, että yhteiskunta lähes suljettiin ja ihmiset vetäytyivät kotiin. Väestöön ei ole syntynyt kattavaa vastustuskykyä. Hyvin pitkään kestäviä rajuja rajoituksia yhteiskunta ei kestä. Jotta Suomen nyt valitsema jäljitä ja testaa -linja on mahdollista toteuttaa ja toimii, rajoituksista ei edelleenkään voida täysin luopua ja antaa ihmisten liikkua vapaasti. Ellei siis lääke tai rokote tuo nopeasti ratkaisua, olemme rajo itusten purkamisen jälkeen saman vastuksen edessä kuin ennen rajoituksia, mutta nyt talous ja työllisyys ovat ottaneet pahasti osumaa. Kun tulemme taas esiin, virus leimahtaa uudelleen kuin huonosti sammutettu nuotio. Me vain hidastimme viruksen leviämistä, emme hävittäneet sitä. Ruotsin valitsema, lieviin rajoituksiin rakentuva strategia tuntuu sydämettömältä, mutta mitä jos se onkin lopputuloksen valossa toimivampi? Mitä jos Suomen ja Ruotsin uhrien määrä ei lopulta mainittavasti poikkeakaan toisistaan? Jos ero onkin vain tahdissa, jolla uhrit syntyvät: Ruotsissa nopeammin, Suomessa hitaammin? Lievempien rajoitustensa ansiosta Ruotsi päässee kriisistä ulos pikemmin ja vähemmin taloudellisin vaurioin. Vappuna Ruotsin tartuttavuusluku eli R0-luku laski jo alle yhden, mikä tarkoittaa epidemian huomattavaa hidastumista. Suomi taas jarruttaa rajuin rajoituksin viruksen leviämistä, mutta ei pääse siitä eroon. Olisipa onnetonta, jos Suomelle lopulta koituisi suhteessa yhtä paljon uhreja kuin Ruotsille, mutta maamme yritykset, talous ja työllisyys raunioituisivat. Vasta jälkikäteen tiedämme, mikä oli viisasta. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.