Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Moron kolumnisti Olli Helen: ”Kahdeksanlapsinen työläisperheemme kuului sossun kanta-asiakkaisiin”

Aamulehti pyysi muutama viikko sitten lukijoiltaan muistoja Kauppakatu 10:stä. Rakennus tunnetaan Tampereen ylioppilastalona, vaikkei se enää vuosiin olekaan ollut opiskelijoiden hallussa. Muistoja tuli ihan kiitettävästi, mutta aika yksipuolisia: pelkkää rokkia ja biletystä. Bailaajat ovat unohtaneet, että talolla on ollut meille tamperelaisille huomattavasti pelkkää riemuliiteriä syvempi merkitys. Imin itsekin 1970-luvun taitteessa jonkun kerran keskikaljaa Yo-talossa, mutta syvemmän jäljen sieluuni kaiversivat vierailuni rakennuksessa 1950-luvulla. Kauppakatu 10:ssä piti silloin majaa kaupungin sosiaalilautakunnan huolto-osasto eli sossu. Kahdeksanlapsinen työläisperheemme kuului kanta-asiakkaisiin, joten Yo-talon toisen kerroksen arvokas, pimeä ja pelottava käytävä on tärkeä osa varhaisinta sielunmaisemaani. Odottelimme äidin kanssa käytävän epämukavalla penkillä pääsyä sosiaalitarkkaaja Linnavuoren puheille. Neiti Linnavuori oli hyvä ihminen, joten yleensä saimme ruokalapun eli maksusitoumuksen. Joskus kävi niin, että edellisestä lapusta oli liian vähän aikaa, ja neiti Linnavuoren piti käydä naapurihuoneessa kysymässä lupa sossun johtajalta Valfrid Ahdilta . Valfrid Ahti oli kummajainen demarien ja kokoomuksen aseveliakselin johtaman Tampereen organisaatiossa, sillä hän oli kommunisti. Työtapaturma tapahtui 1953, kun kokoomuksen läänityksenä pidetylle huolto-osastolle haettiin uutta johtajaa. Asevelijuntta päätti valita tehtävään keskuudestaan pesunkestävän porvarin Yrjö Silon . Pahaksi onneksi Silo ei ollut siihen aikaan kokoomuksen, vaan kansanpuolueen eli liberaalien jäsen. Aseveljien ehdokas ei yllättäen käynytkään kokoomuksen valtuustoryhmälle, joka ryhtyi lyömään päätään seinään. Aseveljien ykkönen, silloinen sosiaalinen apulaiskaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindfors veti herneen syvälle sieraimeensa ja plarasi hakupaperinipun uudelleen läpi. Napoleonin silmät ankkuroituivat turkulaiseen Ahtiin, joka vaikutti kommunistilta. Tampereen Skdl:n ykkösmies Leo Suonpää pantiin selvittämään, että Ahti varmasti oli heikäläisiä. Suonpää nosti peukalon pystyyn ja Ahti valittiin demarien ja kommunistien äänin. Valfrid Ahti oli kaukana perinteisestä känsäkourakommunistista. Hän oli aika herraskainen eikä kovin köyhäkään. Lisäksi hänen vaimollaan oli Kauppakadulla naisten vaatetusliike nimeltään Hienohelma. Ahdin Folke -poika oli 1960-luvun alussa Tampereen kovimpia rautalankarumpaleita. Hän paukutteli ainakin The Jessersissä ja The Shakersissa. Sossun ruokalapuilla voi asioida vain demarijohtoisessa Voimassa. En pitänyt Voiman makkarasta. Kun sattui olemaan oikeata rahaa ostimme Rantaniemen K-kaupasta suomilenkkiä ja italiansalaattia. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Aamulehden toimittaja.