Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen on uusittava kymmeniätuhansia liikennemerkkejä uuden lain mukaisiksi: ”Jokainen maksaa noin satasen” – Miljoonien eurojen jättiurakkaan liittyy vielä yksi iso kysymys

Kunnilla on lähivuosina edessä jättimäinen ja kalliskin urakka, kun käytössä olevat liikennemerkit, lisäkyltit ja opasteet on vaihdettava uuden tieliikennelain mukaisiksi merkinnöiksi. Laki päivitti liikennemerkit 2020-luvulle. Suurimmat muutokset olivat henkilökuvien muuttuminen sukupuolineutraaleiksi sekä kolmisenkymmentä kokonaan uutta merkkiä ja lisäkilpeä. Monissa merkeissä vain reunaviivat levenivät muutamalla millillä. Osa merkeistä oli pakko vaihtaa jo kesäkuussa, koska niiden merkitys muuttui. Tällaisia olivat esimerkiksi mopoilun ja mopoautoilun kieltomerkit. Urakalle on annettu aikaa kymmenen vuotta. Joillakin merkeistä siirtymäaika on vain 2–7 vuotta. – Iso kysymys on, ovatko vanhat merkit lainvoimaisia vielä kymmenen vuoden siirtymäajan päätyttyäkin. Tämän hetken käsityksen mukaan ovat, Tampereen kaupungin liikenneinsinööri Timo Seimelä sanoo. Satasen kappalehinta Pakollisten vaihtojen lisäksi Tampereella on otettu käyttöön uusia merkkejä erityisesti pyöräilyreiteillä. Turvallisuuden kannalta tärkeimpiä ovat sinivalkoiset kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilvet. Voimakadun ja Ratinankadun sekä Koulukadun ja Eteläpuiston risteykset on varustettu uusilla Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkeillä. Kolmas vastaava risteys on rakenteilla Muotialantiellä osana Hervannan Baanan jatkoa. – Systemaattista merkkien uusimissuunnitelmaa ei ole, eikä siihen ole nyt taloudellisia mahdollisuuksiakaan. Jokainen uusi merkki maksaa noin satasen kappale, Seimelä huomauttaa. – Tiehankkeiden myötä tulee uusia merkkejä. Kun jokin risteys rakennetaan, myös siihen liittyvien rinnakkaisten väylien lähimmät merkit vaihdetaan uuden lain mukaisiksi. Merkit tietokantaan Tampereen kaupungin alueella on vähintään 50 000, ehkä jopa 70 000 liikennemerkkiä, kilpeä ja kylttiä. Tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, ja siihen halutaan muutos. – Haemme parhaillaan tietojärjestelmää, joka tunnistaisi jokaisen merkin ja sen paikan maastossa. Merkkien rekisteröiminen on välttämätöntä automatisoidun liikenteen kehittämiseksi. Yhteinen tietokanta helpottaa myös merkkien kunnossapitoa ja vaihtotarpeen arviointia. Uusia Tampereelle sopivia merkkivaihtoehtoja olisivat muun muassa keskustaan opastava, pyöreä ja mustavalkoinen ”tikkataulumerkki” (F49) sekä nastarenkailla ajamisen kieltomerkki (C48). – Keskustamerkkejä ei olla lisäämässä Tampereella. Nastakieltoalueita ei ole harkittu ainakaan vielä. Helsinki ei pikaraiteella Satasen kappalehinnalla pelkästään Tampereen alueen merkkirumba maksaisi 5–7 miljoonaa euroa. Nyt liikennemerkkipäätöksiin on varattu vuositasolla noin 200 000 euroa. Helsinki kohahdutti viime viikolla, kun otsikot kertoivat kaupungin uusivan kaikki 100 000 merkkiään pikatahdilla. Tieto oli ennenaikainen. – Kyse ei ole yhden tai kahden vuoden ohjelmasta. Siihen ei riitä työvoimakaan, Helsingin kaupungin kunnossapidon tuotantopäällikkö Mika Honkasalo kertoo Aamulehdelle . – Kun vaihdamme merkkejä uusiin vaikkapa korotetulla liikenteenjakajalla, vaihtuvat samalla kaikki tähän kohtaan liittyvät muutkin merkit. Niistä osa voidaan joutua uusimaan elinkaareensa nähden etuajassa. Emme halua jättää sekaisin uusia ja vanhoja merkkejä. Siirtymäaika hiertää Kunnat ovat kritisoineet liikennemerkkien kymmenen vuoden siirtymäaikaa. Merkki voi näet kestää käyttöä 30 ja vähintäänkin 15–20 vuotta. – 15 vuotta menee kyllä, joskus enemmänkin. Pidempi siirtymäaika ei olisi tuonut kunnille lisäkustannuksia, mutta toisaalta merkintöjen sekavuus olisi jatkunut pidempään, tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta huomauttaa. Hänen mukaansa yleisten teiden merkeissä ja merkinnöissäkin on yhä toivomisen varaa. Väylävirasto haluaa merkitä lisäkilvillä kaikki hallinnoimansa kaksisuuntaiset pyörätiet viimeistään ensi vuoden aikana. Kunnat joutuvat jatkossa raportoimaan myös niiden suostumuksella yksityisteille pystytetyistä liikennemerkeistä. Tämäkin vaatimus juontuu liikenteen automatisoinnista. Liikennemerkit Ukko-Pekka se vain jaksaa puksuttaa Vaikka lähes kaikki liikennemerkit ajanmukaistuivat kesäkuussa edes hieman, yksi säilyi ennallaan. Rautatien vartioimattomasta tasoristeyksestä varoitetaan yhä, sähköjunaliikenteen aikakaudellakin, kolmiomerkillä ja höyryveturin kuvalla. Höyryveturin kuva löytyy yhtä lailla rautatieaseman ja sen liityntäpysäköintipaikan opastemerkeistä ja -viitoista. Ukko-Pekka-nostalgia ei kuitenkaan ole vain suomalainen ilmiö. Muilla on samoja ongelmia. –  Toistaiseksi ei ole kansainvälisesti päästy sopimukseen siitä, miltä moderni juna näyttää ja miten se pitäisi merkissä kuvata, tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta selittää. Sitä odotellessa eräät maat ovat päättyneet omiin ratkaisuihinsa. Saksassa tasoristeysmerkissä porhaltaa sähköjuna. –  Mutta sekin on tulossa kohti risteyksen ylittäjää. Minusta ratkaisu ei ole erityisen hyvä. Östermanin mukaan Suomikin olisi halutessaan voinut muotoilla oman tasoristeysmerkin. Näin ei haluttu tehdä. Hyvä puoli asiassa on se, että höyryveturi on helposti tunnistettava junaliikenteen symboli vielä tänäänkin. Moderneille raitiovaunuille sentään on oma varoitusmerkkinsä. Niitä tullaan näkemään jatkossa myös Tampereella.