Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tamperelainen Heidi Koponen on yksi harvoista: erikoisammattitutkinnon suorittaneita klinikkaeläinhoitajia ei ole vielä montaa – tästä siinä on kyse

Eläinsairaala Veterissä Tampereen Tammelassa työskentelevä Heidi Koponen on yksi Suomen ensimmäisistä klinikkaeläinhoitajista, jotka ovat suorittaneet eläintenhoidon erikoisammattitutkinnon. Akuutti- ja tehohoitoon erikoistunut Koponen aloitti opintonsa 24 hengen pilottiryhmässä keväällä 2019 ja valmistui tänä vuonna alkukesästä. Toistaiseksi tutkinnon voi suorittaa ainoastaan Taitotalossa Helsingissä. – Pilottiryhmässä oli mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi koulutus muovautuu jatkossa. Se oli yksi syy siihen, miksi halusin heti ensimmäisten joukossa mukaan, Koponen sanoo. Klinikkaeläinhoitajat voivat työskennellä esimerkiksi eläinklinikoilla tai eläinsairaaloissa. Erikoisammattitutkinto antaa valmiudet muun muassa suunnitella tehopotilaiden hoitotyötä, työskennellä itsenäisesti eläinlääkärin laatiman hoitosuunnitelman pohjalta, toimia osana asiantuntijatiimiä eri toimenpiteissä sekä ohjata ja perehdyttää muita työntekijöitä. Lääkäri vastuussa kaikesta Koposen mukaan ihmisten terveydenhuollossa on säädelty tarkkaan, kuka saa esimerkiksi käsitellä lääkkeitä, lääkitä tai laittaa potilaalle kanyylin. Eläinpuolella vastaavaa ei ole. Kaikki vastuu on yksinomaan eläinlääkärillä, vaikka hoitajan koulutus- ja kokemustaso mahdollistaisivat vastuun osittaisen jakamisen. – Laki määrittelee sen niin, että eläinlääkäri on aina vastuussa kaikesta, mitä potilaalle tehdään, eli hoitotoimenpiteistä, lääkityksistä ja muusta mahdollisesta. Lääkäri sitten siirtää vastuuta hoitajalle, jos hän luottaa siihen, että hoitajalla on riittävä osaaminen. Uuden erikoisammattitutkinnon tavoitteena on lisätä klinikkaeläinhoitajien tietotaitoja, jotta he voisivat ammattitaidollaan helpottaa eläinlääkärien kuormitusta. – Olen ollut noin 10 vuotta alalla, ja silloin, kun itse aloin opiskella, todella monella hoitajan töitä tekevällä ei ollut mitään tutkintoa pohjalla, Koponen sanoo. Vähitellen eläinhoitajien ammattitaito on lisääntynyt. Alalla on myös entisiä sairaanhoitajia, jotka ovat kouluttautuneet muuntokoulutuksella eläinlääkintäpuolelle. – Edelleen kuitenkin on niin, että kuka tahansa ihminen riippumatta siitä, onko hänellä tutkintoa, saa tehdä samoja töitä kuin minä, jos eläinlääkäri luottaa häneen. Oppia omistajien tukemiseen Koposen mukaan erikoisammattitutkinto muun muassa lisäsi varmuutta kriittisesti sairaiden potilaiden käsittelyyn ja ymmärrystä siitä, mitä niiden hoidossa, liikuttelussa ja tarkkailussa tulee huomioida. Lisäksi koulutus antoi valmiuksia ennakoida mahdollisia ongelmia. – Kaikki tämä vaikuttaa merkittävästi potilaan hyvinvointiin hoidon aikana, koska hoitoprosessit ovat varmasti usein aika raskaita eläimille. Omistajien tukemiseen ja huomioimiseen hoidon aikana on saanut myös vahvistusta opiskellessa. Omistajien kohtaamisen opettelulle on tarvetta, sillä teho-osastolla hoidetaan kaikkein kriittisimpiä tapauksia. Tunteet voivat olla asiakkailla herkästi pinnassa. Koponen kertoo, että hänen uransa henkisesti vaikeimmat tapaukset ovat osuneet tälle vuodelle. Eläinsairaalaan on viime kuukausien aikana tuotu eläinpotilaita, jotka olisi todennäköisesti pystytty hoitamaan kuntoon, mutta se olisi vaatinut tehohoitoa useiden vuorokausien ajan. – Omistajat ovat sanoneet, ettei koskaan aiemmin ole tarvinnut edes miettiä, hoidetaanko lemmikki kuntoon. Nyt siihen ei kuitenkaan yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta, koska he olivat joutuneet lomautetuiksi koronan takia. Tällaiset tapaukset tuntuvat niin epäreiluilta. Niitä olen jäänyt miettimään eniten. Evidensia-eläinsairaaloissa pelkkä tehohoitomaksu on vuorokaudessa noin 200–350 euroa. Kun ensihoidolliset toimenpiteet, lääkkeet ja mahdolliset röntgen- tai ultraäänitutkimukset lasketaan mukaan, ensimmäiselle tehohoitovuorokaudelle kertyy tyypillisesti hintaa noin 800–1000 euroa. Kolme vuorokautta jatkuva tehohoito maksaa yhteensä noin 2000–2500 euroa. Tehohoidolle tarvetta Eläinsairaala Veterissä tehohoitopaikkoja on kaikkiaan kahdeksalle koiralle ja neljälle kissalle. Sairaala avasi ovensa mittavan remontin jälkeen viime syksynä. Koposen mukaan vuoden aikana ei ole kertaakaan ollut vielä niin täyttä, että tehohoitopaikat olisivat loppuneet kesken, mutta harvassa ovat päivät, jolloin tehohoidossa ei ole ainuttakaan potilasta. Kesällä tehohoitoon joutuneita on usein purrut kyy. Myös myrkytykset ovat tavallisia. Koirilla esimerkiksi pienikin määrä ksylitolia voi aiheuttaa verensokerin romahtamisen, joka voi pahimmillaan johtaa maksavaurioon ja jopa kuolemaan. – Aika tyypillisiä ovat myös potilaat, joilla on ruoansulatuskanavaoireita, veriripuleita ja akuuttia mahakipua. Kissoilla taas on paljon esimerkiksi virtsaamisvaikeuksia, Koponen sanoo. Joskus taas eläimellä on diagnosoimaton sairaus, kuten diabetes, joka on äkisti kriisiytynyt ja vienyt lemmikin heikkoon kuntoon. Koponen yrittää työnsä ohessa ehtiä viettämään aikaa potilaiden kanssa, jotta ne saisivat myös muuta huomiota hoitojen lisäksi. Pitkään sairaalahoidossa olevien potilaiden kanssa vietetty aika ja saavutettu luottamus ovat Koposen mukaan työn suola. – Työnkuva teho-osastolla on niin erilaista, koko työpäivän saa olla potilaiden kanssa ja hoitaa juuri niitä tiettyjä, eikä vain käydä kerran vilkaisemassa potilasta ja siirtyä sitten seuraavaan.