Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pitäisikö kunnan johdon asua kotikaupungissaan? Yhdessä Pirkanmaan kunnassa epätavallinen tilanne – Kävimme läpi Tampereen ympäryskuntia

Vesilahdella eletään erikoisessa tilanteessa: kunnanjohtaja asuu Tampereella, samoin hallintojohtaja. Sivistysjohtaja asuu Pirkkalassa, kunnaninsinööri Pälkäneellä ja talouspäällikkö Kangasalla. Kunnan johtoryhmän kuudesta jäsenestä ainoastaan kehitysjohtaja asuu Vesilahdella ja hänkin on muuttanut sinne vasta äskettäin. Tamperetta ja Lempäälää lukuun ottamatta seudun kuntien johtavista viranhaltijoista vain vähemmistö asuu kunnassa, jonka johtotehtävissä toimii. Mieluiten virkajohto näyttää asuvan Tampereella. Asukkaat tulivat tutuiksi – liikaakin Epätavallinen tilanne on herättänyt keskustelua varsinkin Vesilahdella, sillä kuntalaiset ovat tottuneet siihen, että johtavista viranhaltijoista ainakin kunnanjohtaja asuu johtamassaan kunnassa. Tampereella asuva Vesilahden kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen ei halua kommentoida asiaa Aamulehdelle . Vesilahden edellinen, viime vuonna eläköitynyt kunnanjohtaja Erkki Paloniem i asui Vesilahdella työuransa ajan, ja asuu edelleen. Muutto Vesilahdelle, ensin kunnansihteeriksi, oli hänelle aikoinaan selvä. – Näen siinä enemmän etuja kuin haittoja. Paikkakunnalla asumisen ansiosta tunnen ihmiset. Lasteni harrastusten ja vaimoni yrittäjyyden välityksellä sain syvällistä tietämystä kuntaan. Viimeisinä työvuosinaan Paloniemi huomasi asiassa myös haittoja. – Ihmiset tulivat liian tutuiksi. Olisi ollut helpompi tehdä joitakin ratkaisuja, jos olisin asunut muualla. Kenen etu ohjaa? Erkki Paloniemi kertoo saaneensa Vesilahden nykytilanteesta kysymyksiä kuntalaisilta. Hän kertoo joidenkin kokevan, että kunnan johto ei ole läsnä eikä tunne heitä, koska ei asu paikkakunnalla. – On tietenkin yksilön asia päättää missä asuu, mutta näkisin eduksi, jos ainakin pääosa johtoryhmän jäsenistä asuisi kunnassa ja olisi mukana sen päivittäisessä elämässä. Paloniemen mielestä kuntajohtaja myös markkinoi kuntaa perustellummin, jos itsekin asuu siellä. – On helpompi sanoa, että tervetuloa asumaan meille. Lain kanta asiaan on yksiselitteinen: kunta ei voi määrätä viranhaltijan asuinpaikkaa, vaan hänellä on oikeus valita se vapaasti. Vesilahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumia (kok.) toteaa, että silti varmaan kaikissa kunnissa toivotaan, että kunnan johtoryhmästä edes osa asuisi kunnassa. Vesilahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Uusi-Erkkilä (kesk.) ei näe asiassa isoa ongelmaa, mutta arvelee, että paikkakunnalla asuva johtava viranhaltija voi olla sitoutuneempi kuntaan. – Seudullisessa päätöksenteossa on joskus käynyt mielessä, miettiikö kunnan edustaja asioita oman asuinkuntansa vai työssään edustamansa kunnan kannalta. ”Työ kunnassa muuttuu” Vesilahden nykytilanteen taustalla on se, että kunnan johtoryhmän kuudesta jäsenestä viisi on vaihtunut vuoden kuluessa ja samalla johtoryhmä on nuorentunut. Valtuuston puheenjohtaja Mervi Lumia näkeekin tilanteen kytkeytyvän käynnissä olevaan murrokseen: kunta koetaan yhä enemmän työpaikaksi siinä kuin muutkin ja kunnankin johtotehtävissä työpaikkaa vaihdetaan aiempaa herkemmin, kun halutaan edetä uralla ja hakea uusia haasteita. Lumia arvioi, että kunnan johtoryhmän jäsen pääsee nopeammin sisään työhönsä, jos myös asuu kunnassa. – Ei silti ole este tehdä työtään hyvin, vaikka asuu muualla. Paikkakuntatuntemuksen voi hankkia muillakin tavoin, sanoo itsekin rehtorina Urjalassa työskentelevä Lumia. ”En voi mennä Heidinä kauppaan” Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö on työskennellyt aiemmin kunnanjohtajana Hattulassa ja Punkalaitumella. Hattulaan hän muutti asumaan, Punkalaidunta johtaessaan hän asui vapaa-ajan asunnossaan naapurikunnassa Urjalassa. Hän painottaa, että on viranhaltijan perusoikeus päättää, missä asuu. Hänen mielestään asuinpaikka ei vaikuta ammattitaitoon. – Silti tätä kiellettyä kysymystä usein kysytään työhaastattelussa. Se tuntuu olevan tärkeä asia poliittisille päättäjille, ei kuntalaisille niinkään. Rämö sanoo ymmärtävänsä johtavien viranhaltijoiden erilaiset ratkaisut asuinpaikastaan, mutta haluaa itse asua kunnassa, jota johtaa. – Se on käytännön näkökulmasta helpompaa ja saan ensi käden tietoa palveluista, kun itse käytän niitä. Saan tietää, kauanko minä tai perheenjäseneni joutuu jonottamaan esimerkiksi hammaslääkäriin. Rämö sanoo, ettei muutto ole viranhaltijoiden perheiden ja puolisoiden työn kannalta aina helppo ratkaisu. – Moni kokee myös työstä irrottautumisen tärkeäksi syyksi asua muualla. Varsinkin lastensuojelussa tämä korostuu. Kunnanjohtajallakin työ on koko ajan läsnä: en voi mennä Heidinä kauppaan, vaan olen aina kunnanjohtaja. ”Harvoin toimitusjohtajakaan muuttaa” Pirkkalan pormestari Marko Jarva asuu Pirkkalassa, sillä se on edellytys pormestarin luottamustehtävässä, mutta kunnan johtoryhmän kahdeksasta viranhaltijasta vain kolme asuu Pirkkalassa. Esimerkiksi viranhaltijoiden ykköshenkilö, kansliapäällikkö Jaakko Joensuu asuu Tampereella. Hän perustelee ratkaisua perhetilanteella: hän muutti Oulusta Tampereelle jo ennen kuin tuli töihin Pirkkalaan. Lasten koulut ovat Tampereella. – Etu asuinpaikassani on, että pystyn katsomaan Pirkkalan palveluja ulkopuolisen näkökulmasta. Haitta taas on, etten ole itse palveluiden aktiivinen käyttäjä ja veroni menevät Tampereelle. Joensuun mielestä kuntatyö on viime vuosina lähentynyt muuta työtä. – Harvoin yrityksen toimitusjohtaja muuttaa kuntaan, jossa yritys sijaitsee. Asuinpaikalla ei ole mitään merkitystä työhön sitoutumisen kannalta, hän sanoo, mutta kertoo, että muuttoaikeet ovat vuosien varrella nousseet esiin joissakin kunta-alan työhaastatteluissa. – On kysytty aikeista muuttaa, samoin kuin puoluekantaakin. ”Nokialaiset eivät ole häiriköineet” Kun Eero Väätäinen valittiin vuonna 2013 Nokian kaupunginjohtajaksi, hän muutti Oulusta Nokialle yksin. Vaimo jäi kuopuksen koulunkäynnin vuoksi pariksi vuodeksi Ouluun. – Näen luontevaksi, että kuntajohtaja asuu johtamassaan kunnassa. Kun palkkaamme henkilöstöä Nokian kaupungille, emme edellytä emmekä voikaan edellyttää muuttamaan kaupunkiin, mutta kuntajohtajan tapauksessa vähän vierastan muunlaista ratkaisua. Väätäinen sanoo toivovansa, että mahdollisimman moni muistakin Nokian kaupungin johtotason tehtävissä toimivista asuisi Nokialla, mutta ymmärtää, ettei se ole perhesyistä aina mahdollista. Väätäisen mielestä kuntajohtajan muutto paikkakunnalle osoittaa sitoutumista ja uskoa paikkakuntaan. Hän ei ole kokenut asumisesta työpaikkakunnalla koituvan mitään haittaa. – Tiedän, että vaikkapa lääkäri tai sosiaalityöntekijä voi kokea yksityisyytensä kärsivän, mutta minulla ei ole sitä kokemusta. Nokialaiset eivät ole häirinneet tai häiriköineet. Päinvastoin, joskus tuntuu, että ihmiset saisivat enemmänkin tulla juttusille. Kyläpäällikkö vai toimitusjohtaja? Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta näkee, että kuntatyössä on käynnissä muutos. Vielä parikymmentä vuotta sitten pidettiin selvänä, että kunnan ykkösjohtaja asui kunnassaan ja paheksuttiin, jos niin ei ollut. – Nyt odotukset ovat liudentuneet. On törmätty siihen tosiasiaan, että kunnanjohtajien työsuhteiden kesto on varsinkin pienissä kunnissa lyhentynyt eikä johtajia enää aina saada muuttamaan paikkakunnalle. Haveri huomauttaa, että kunnissa on kuitenkin yhä eroja. Myöskään kunnan muiden johtavien viranhaltijoiden asuinpaikkaan kuntalaiset eivät kohdista samanlaisia odotuksia kuin kunnanjohtajan. Haverin mukaan kunnanjohtajan työn luonne muuttuu. Se kulkee kohti toimitusjohtajamaisuutta. – Kunnanjohtaja hoitaa asiat, mutta ei välttämättä ole enää kyläpäällikkö, joka viettää aikaa kunnassaan ja vastaa kaikkiin kysymyksiin. Siitä, kumpaa roolia kunnanjohtaja tavoittelee, riippuu myös se, missä hänen on syytä asua. – Jos haluaa olla yhteisön johtaja ja läsnä sen arjessa, asuminen paikkakunnalla antaa uskottavuutta ja kuvan sitoutumisesta. Jos rooli taas on toimitusjohtamainen, ei ole suurta merkitystä, missä asuu. Haverin mukaan kysymys on myös työnjaosta johtavien luottamushenkilöiden kanssa. – Jos he ottavat vahvan roolin, kunnanjohtajan ei tarvitse olla läsnä kaikissa kissanristiäisissä. Kahden asunnon loukkuun Suomen Kuntajohtajien yhdistyksen puheenjohtajan, Joensuun kaupunginjohtajan Kari Karjalaisen mukaan kuntajohtajien asuinpaikkaan kohdistuvat odotukset eivät ole nousseet yhdistyksessä laajasti keskusteluun. Karjalainen tietää kuitenkin tapauksia, joissa hiljattain palkattu kunnanjohtaja on joutunut kahden asunnon loukkuun, kun on joutunut luottamuspulan vuoksi pian lähtemään työpaikastaan. – Myymättä on ollut edellisen ja uuden paikkakunnan asunto. Asunnot eivät kaikkialla mene helposti kaupaksi. Karjalainen on itse vaihtanut asuinkuntaa mennessään töihin Ylöjärvelle, Saloon, Raisioon ja Joensuuhun. – Usein olen hävinnyt asuntokaupoissa, koska olen vaihtanut asuntoa epäedullisten suhdanteiden aikaan. Karjalaisen mielestä kuntajohtajan olisi hyvä maksaa veronsa johtamaansa kuntaan. – Sillä on merkitystä esimerkin näyttäjänä. Esimerkiksi opettajista, joka on iso ammattikunta, monet asuvat maakuntakeskuksessa ja käyvät töissä reuna-alueen kunnassa. Näin työnantajakunta ei saa heidän verojaan. Totta kai kuntapäättäjät ja kuntalaiset miettivät tätä. Muun muassa Ylöjärven kaupunki seuraa tilastoissaan sitä, kuinka suuri osa sen työntekijöistä asuu muualla. Henkilöstöpäällikkö Minna Kekarainen kertoo, että nykyisin muualla asuu noin puolet. Joka seitsemäs asui muualla Kuntaliiton juristi Saija Haapalehto sanoo, ettei ole viranhaltijalain säännösten mukaista sisällyttää työpaikan kelpoisuusehtoihin ehtoa asumisesta paikkakunnalla. – On vaikea nähdä, miten asuinpaikka vaikuttaisi viranhoitoon. Ymmärrän, mitä toiveella haetaan, mutta alueen ja sen ihmisten tuntemuksen voi hankkia muillakin tavoin kuin asumalla siellä. Haapalehdon korviin ei ole kantautunut, että asumista olisi edellytetty kuntien virkoja hakeneilta. Kuntaliitto ei ole selvittänyt asiaa, mutta Savon Sanomat teki siitä selvityksen vuonna 2017. Kuntia oli tuolloin 311, ja lehti sai selville 289 kuntajohtajan asuinpaikan. Heistä 41 eli joka seitsemäs asui muualla kuin johtamassaan kunnassa. Juttua muokattu 9.8.2020 kello 14: Muutettu sanamuotoa selkeämmäksi. Artikkeli käsittelee osaa Tampereen seudun kuntia, ei koko Pirkanmaata.