Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Arkikuntoutus auttaisi ikääntyvää yhteiskuntaa

Anneli Taina vaatii ratkaisuja ikääntyneiden palveluihin ( Aamulehti 25.11.). Muissa pohjoismaissa on toteutettu jo vuosia erityistä kotikuntoutuksen muotoa, arkikuntoutusta. Suomessa kotikuntoutus on viime vuosina yleistynyt, mutta sen ajoituksessa, toteutuksessa ja resursseissa on huomattavaa vaihtelua. ”Arkikuntoutuksen avulla minulla on taas mahdollisuus harrastaa ja osallistua sosiaaliseen elämään.” Näin kommentoi iäkäs rouva arkikuntoutusta Norjassa. Arkikuntoutus lähtee asiakkaalle tärkeistä tavoitteista ja moniammatillinen arkikuntoutustiimi tukee asiakasta tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena voi olla vaikkapa voileivän tekeminen, portaissa liikkuminen tai harrastukseen meneminen. Arkikuntoutus on matalan kynnyksen palvelu, jota tulee tarjota ennen kuin asiakas on säännöllisen kotihoidon piirissä. Arkikuntoutustiimiin kuuluu toiminta- ja fysioterapeutti sekä kuntoutukseen perehtyneet lähihoitajat, usein myös sairaanhoitaja ja sosionomi. Sen vaikutus perustuu asiakkaan omaehtoiseen harjoitteluun, jonka vuoksi asiakkaan oma motivaatio ja sen tukeminen on keskeistä. Kuntoutusjakso kestää enintään 3 kuukautta. Seuranta-arviointi toteutetaan tyypillisesti 6 ja 12 kuukauden kuluttua. Asiakkaan luona käydään tarvittaessa jopa kolme kertaa päivässä ja kun asiakkaan toimintakyky kohenee, käyntimäärät vähenevät. Yksi arkikuntoutuskäynti kestää tunnista kolmeen tuntiin ja arkikuntoutustiimin työntekijän aikataulu on joustava. Tutkimusten mukaan arkikuntoutus on perinteistä kotihoitoa ja kuntoutusta tehokkaampaa. Asiakkaan toimintakyky ja elämänlaatu kohenevat enemmän kuin nykymallin mukaisesti toimien. Lisäksi arkikuntoutus on yhteiskunnalle jo puolen vuoden seuranta-ajalla edullisempaa tai korkeintaan saman hintaista kuin nykyisen kaltainen kotihoito ja kuntoutus, sillä arkikuntoutus vähentää ikääntyneiden kotipalvelujen tarvetta. Perinteisellä kotihoidolla tarkoitetaan tutkimuksissa lyhyitä kotihoidon käyntejä ja kuntoutuksella mahdollisesti viikoittain toteutuvia toiminta- tai fysioterapeutin kotikäyntejä. Kotihoidossa työntekijät uupuvat ja uusia työntekijöitä on vaikea saada. Arkikuntoutusta toteuttavien työntekijöiden työtyytyväisyys on todettu korkeammaksi kuin perinteisen kotihoidon työntekijöillä. Arkikuntoutusta toteuttavat työntekijät kertoivat kokevansa arkikuntoutuksen ”oikeaksi tavaksi työskennellä”. Arkikuntoutus on muissa pohjoismaissa testattu ja tutkittu osaratkaisu tähän yhteiskuntamme haasteeseen. Arkikuntoutuksen avulla ikääntyneet saavat laadukkaamman arjen, työntekijöiden työtyytyväisyys kohenee ja kunnan kustannukset eivät nouse vaan voivat jopa laskea. Nyt on viimeinen hetki kehittää Suomen ikääntyneiden palvelut muiden pohjoismaiden tasolle. Satu Niskanen on väitöskirjatutkija ja toimintaterapeutti Voimin oy:ssa, Jaakko Valvanne on geriatrian professori emeritus Tampereen yliopistosta.