Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Ilmastonmuutos tuli tutuksi myös keskiajalla

Aamulehdessä 14.11.2019 kirjoitettiin tämän päivän ilmastokriisistä. Onko ilmastokriisi sittenkään mikään uusi asia? Maamiehen Ystävä -nimisessä sanomalehdessä kerrottiin 7.8.1852 maassamme ilmestyneessä maapallon säässä tapahtuneista muutoksista. Merkillisistä sääilmiöistä kerrottiin seuraavasti: vuonna 1000 Saksanmaalla olivat kaikki paikat kuivuneet totaalisesti ja samalla taudit olivat levinneet kalojen kuollessa vesistöihin. Kaksi vuotta myöhemmin oli ollut samanlainen helleaalto, jolloin oli kuollut paljon ihmisiä. Kolmenkymmenen vuoden päästä sama kuumuus oli aiheuttanut paljon tuhoa. Vuonna 1152 helteiden takia maa oli ollut niin kuuma, että siinä saattoi artikkelin mukaan keittää munia. Vuoden 1160 helle oli surmannut paljon sotilaita. Vuosina 1276 ja 1277 niityt kuivuivat totaalisesti ja eläimet eivät olleet saaneet ruokaa. Vuosina 1303 ja 1304 Saksassa ja Ranskassa joet olivat taas kuivuneet ja vuosina 1393 ja 1394 kuumuus ja kuivuus olivat yhdessä tappaneet paljon eläimiä. Vuosien 1538–1541 välisenä aikoina Euroopassa oli vallinnut hellejakso ja kuivuus, samoin kuin vuonna 1556. Vuosina 1615–1616 koko Etelä-Eurooppa oli jälleen valtavien helteiden kourissa ja vuonna 1646 Euroopassa oli ollut yhteensä 58 päivää peräkkäistä kovaa hellettä. Vuonna 1718 ei ollut satanut lainkaan huhtikuun alusta lokakuun loppuun välisenä aikana. Vuosi 1746 oli ollut täysin sateeton. Vuosien 1818 ja 1850 välisenä aikana oli lämpötila noussut useina kesinä 34–45 asteen välille. Liittyikö kenties keskiajan Euroopassa levinnyt paiseruttokin ilmastonmuutokseen? Paiserutto oli saapunut Pohjolaan 670 vuotta sitten ja Norjan väestöstä siihen oletetaan kuolleen noin puolet ja myös Ruotsissa autioituneen kolmannes taloista. Pahimmillaan rutto oli Suomessa vuosina 1349–1351. Rutto oli lähtöisin Kiinasta, josta se levisi kauppiaitten mukana Eurooppaan. Outoa oli myös se, että ennen kuin rutto oli saapunut kunnolla Eurooppaan, oli eri maissa koettu maanjäristyksiä ja valtaisia tulvia. Samalla ilmasto oli lämmennyt ja heinäsirkat aiheuttivat pelloilla tuhoa ja kaikkialla vallitsi autius. Mustan surman taudinkuvaan liittyi ensin kova kuume, jonka jälkeen tartunnan saaneessa alkoi lisääntyä tuskainen olo. Ihoon muodostui sekä mustia täpliä että kipeitä paiseita. Rinnassa alkoi tuntua pistoksia ja hengitys muuttui haisevaksi. Kieli mustui ja taudin saanut alkoi saada ankaria verensyöksyjä. Kuolema seurasi yleensä kolmessa päivässä, usein jo aikaisemmin. Euroopan väkiluku väheni ruton ollessa pahimmillaan jopa 25 miljoonalla eli noin neljänneksen senaikaisesta Euroopan väestöstä. Suomessa rutto vieraili uudelleen vielä niinkin myöhään kuin vuosina 1709–1711. Millaisia seurauksia sitten nykyinen ilmastokriisi tuokaan mukanaan? Toivottavasti ne voidaan estää ihmisen järkevällä toiminnalla katastrofien estämiseksi. Kirjoittaja on FM ja historioitsija.