Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Parempia keinoja huumehaittojen ehkäisyyn

Kannabiksen käytön ja pienimuotoisen hallussapidon sallimista vaativa kansalaisaloite saavutti vaaditut 50 000 allekirjoittajaa ja tulee eduskunnan käsittelyyn. Kyseessä on tervetullut avaus ja se osoittaa sen, että päihteistä on mahdollista keskustella Suomessa myös muuhun kuin moralisoivaan sävyyn. Keskustelu kuitenkin vaatii laajemman perspektiivin, joka kattaa kaikki nyt laittomat päihteet. Viidesosa suomalaisista on joskus elämässään kokeillut jotain laitonta päihdettä, ja heistä valtaosa kannabista. Kasvava joukko asiantuntijoita on esittänyt huolensa siitä, että käyttöön kohdistuvista rangaistuksista huolimatta huumeiden käyttö lisääntyy edelleen, mutta rangaistukset lisäävät ongelmia. Tutkimusnäyttö kertoo, että kovien rangaistusten maissa hoitoon on tarpeen tullen korkeampi kynnys hakeutua. Terveydenhuoltoa sitoo vaitiolovelvollisuus, mutta kun huumeiden käyttöön suhtaudutaan ensisijaisesti rikoksena, käyttö ja siitä mahdollisesti seuraavat ongelmat nähdään yksilön vastuun piiriin kuuluvina ja häpeäleima hankaloittaa hoidon piiriin pyrkimistä. Rangaistuksien aiheuttama epäoikeudenmukaisuuden kokemus osaltaan voi ruokkia rikollisuutta. Tunne siitä, että yhteiskunta ei ole samalla puolella voi työntää huumeiden käyttäjiä entistä vahvemmin yhteiskunnan laitamille ja herättää tuntemuksen siitä, että yhteiskunnan osana toimiminen ei ole enää mielekästä, kun leima on jo annettu. Tämä voi hillitä halua hakeutua hoitoon ja syrjäyttää entisestään. Nykyinen kriminaalipoliittinen linja haittaa vakavien rikosten selvittämistä. Esimerkiksi huumevelkojen väkivaltainen periminen harvoin tulee viranomaisten tietoon. Huumeita käyttävillä naisilla on muita korkeampi riski joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi, eikä näitäkään rikoksia aina uskalleta itselle koituvien rangaistusten pelossa tuoda viranomaisten tietoon. Samalla nykyinen lainsäädäntö haittaa uusien haittoja vähentävien käytäntöjen käyttöönottoa, kuten ainetunnistuspalveluiden ja käyttöhuoneiden perustamista. Molemmilla keinoilla voitaisiin tutkimusnäyttöön perustuen menestyksekkäästi hillitä yliannostustapauksia ja muita käyttöön liittyviä terveysongelmia. Nyt on siirryttävä moralisoivasta kriminaalipolitiikasta kansanterveyttä edistävään ja haittoja vähentävään huumausainepolitiikkaan. Panostukset ylisukupolvisen pahoinvoinnin torjumiseen, päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn, laadukkaaseen päihdehoitoon ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ovat toimivampia keinoja huumeiden käytön ja siitä koituvien haittojen vähentämiseen kuin nykyinen kieltopolitiikka. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden opiskelija ja vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu.