Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pääministeri Marin: Hallituksen tavoite on, että epidemia ei leviä Suomessa – Mobiilisovellus tarvitaan avuksi altistuneiden jäljittämiseen, valmis arviolta kesällä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) piti aamupäivällä tilannekatsauksen, jossa avattiin hallituksen hybridistrategiaa ja koronavirustilanteen epidemiologista arviota. Tiedotustilaisuudessa kerrottiin myös mittareista ja ennusteista, joilla koronavirustilannetta arvioidaan. Näistä olivat kertomassa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen . Suora lähetys on päättynyt. Tekstiseuranta tilaisuudesta: Kello 10.47: Tilaisuus on päättynyt. Kello 10.46: Seuraava kysymys koskee hybridistrategian tavoitetta. Onko hallituksen tavoite se, ettei tulisi uusia tautitapauksia? Toinen kysymys liittyy hoivakodeissa oleviin vanhuksiin. Miten tilanteen tulisi muuttua, jotta hoivakodeissakin voitaisiin tehdä höllennyksiä? Marin vastaa. Kyse on siitä, että hallitus ei halua, että virus leviää. Viruksen leviämistä pyritään estämään. Sen vuoksi testaa, eristä, hoida -kokonaisuus halutaan toimivaksi niin, että rajoitustoimista voitaisiin päästä turvallisesti irti. Jos jokin tavoite asetettaisiin esimerkiksi R-luvulle, niin sen pitäisi olla se, että virusta ei ole, ei tautitapausta. "Ei urheilukisoissakaan aseteta tavoitteeksi sitä, että haluan olla kahdeksas tai yhdeksäs", Marin sanoo. Samalla pitää olla realisti. Kyse on globaalista pandemiasta, eikä vain Suomen toimenpiteillä pystytä siihen, ettei virusta enää ilmaantuisi. Hallitus pyrkii tasapainoilemaan ja löytämään kultaisen keskitien niin, ettei virus leviä mutta rajoitustoimista päästäisiin vähitellen eroon. Toivon mukaan syksyllä olisimme varautuneet mahdolliseen toiseen aaltoon niin, ettei rajoituksia joutuisi ottamaan uudestaan käyttöön. Hoivakotikysymys on Marinin mukaan erittäin tärkeä, koska kontaktien rajoittamisella on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Sen vuoksi etsitään turvallisia tapoja siihen, että sosiaalisia kontakteja voidaan lisätä. Mielekkäänä ei pidetä esimerkiksi sitä, että hoivakotien vierailukieltoa jatkettaisiin pitkään varmuuden vuoksi. Kello 10.41: Seuraavaksi kysyttiin jäljityssovelluksen teknisestä puolesta. Marinin mukaan hallitus on asettanut sovellukselle tiettyjä reunaehtoja: käytön pitää olla vapaaehtoista, ja sen pitää suojata ihmisten yksityisyyttä. Voipio-Pulkki jatkaa. Tarkoituksena on seurata tartunnan saaneiden henkilöiden löytämistä. Puumalainen lisää, että sovelluksen avulla talteen voisi saada myös sellaiset kontaktit, joita ihminen ei välttämättä itsekään muista syntyneen. Marin: Mobiilisovellukseen liittyy monia lainsäädännöllisiä ja teknisiä haasteita. Kello 10.39: Maaseudun Tulevaisuus: Mikä R-luvun alueellisessa seuraamisessa on konkreettinen toimija? Jos R-luku saadaan joillain alueilla laskuun, voidaanko ohjeita muuttaa alueittain? Voipio-Pulkki: Tartuntaluku on suurimmaksi osaksi Uudenmaan maakunnasta. Eilen, kun asiasta keskusteltiin, muiltakin erityisvastuualueilta olisi mahdollista esittää lukuja. Tätä katsotaan parin viikon aikana. Marin jatkaa: On ymmärrettävää, että on tarve pohtia toimien alueellisuutta, mutta rajoitukset ovat monesti tarpeellisia ja tehtävä laajemmalla alueella. Esimerkiksi hygieniaohjeita ja etäisyyksiä on noudatettava huolimatta siitä, missä asuu. Tämä pätee myös esimerkiksi ravintolatoiminnassa. Hallitus teki niitä suljettaessa arvion, että tilat, joissa vietetään paljon aikaa yhdessä, ovat riski taudin leviämiselle. Ei ole niin yksinkertaista, että jos jossakin tartuntoja on vähän, rajoituksia voisi säätää sen mukaan. Yksikin tautitapaus voi tartuttaa muita. Kello 10.36: Ilta-Sanomat: STM on antanut määräyksen, jossa sosiaalihuollon työntekijät velvoitetaan käyttämään maskia. Tämä on tyrmätty sillä, ettei suojaimia ole riittävästi. Miten tällainen määräys on voitu antaa ja miten maskien riittävyys varmistetaan? Voipio-Pulkki: Määräys tehtiin, koska suojautumista ei ollut kaikkialla riittävästi toteutettu. Nyt tiedämme, että niin sanottu kansanmaskikin on parempi kuin ei mitään. Kello 10.34: Seuraava kysymys. Hoitokodeista ja muualta tulee yhä viestiä, että kaikki halukkaat eivät pääse testeihin. Paljonko esimerkiksi oireettomia hoitajia testataan nyt? Marin vastaa. Hallituksessa on käyty kokonaisuutta läpi, ja näitä viestejä on tullut. Näin ei pitäisi olla: jos oireita tai epäilyksiä on, silloin pitää testeihin päästä. Kaikki, jotka tarvitsevat testin, tulisi se saada. Puumalainen lisää: THL:n ohjeiden mukaan jos esimerkiksi hoitokodeissa todetaan tartunta, tulisi testata kaikki oireista riippumatta ja selvittää, onko tartunta levinnyt. Tämä on vakiintunutta toimintaa. Kello 10.31: Helsingin Sanomat: Virkamiesnäkemyksen mukaan epidemia ei saa kiihtyä liikaa mutta sitä ei saa myöskään hidastaa liikaa. Onko hallituksen mielestä mahdollista, että epidemia hidastuu liikaa? Marin vastaa. Hallituksen mielestä epidemia ei saisi ollenkaan edetä. Vielä ei tiedetä, tuoko sairastaminen esimerkiksi mukanaan immuniteettia. Olisi erittäin vakavaa, jos hallitus päätyisi ratkaisuun, että haluttaisiin taudin leviävän. Hallituksen toimet perustuvat taudin estämiseen ja siihen, että ihmiset eivät sairastuisi. Hallitus ei tavoittele laumaimmuniteettia sairastamisen kautta. Toiveet laitetaan rokotuksen suojaan. Kello 10.30: Marin: Tietoa tuottavat STM ja THL. Hallitukselle tuodaan esityksiä, jos mittarit ovat menossa sellaiseen asentoon, että toimenpiteitä olisi kiristettävä. Jos ilmaantuvuus lähtisi esimerkiksi kasvamaan voimakkaasti tai sairaalahoidossa olevia alkaisi olla paljon enemmän, olisi aika reagoida. Taudissa on viivettä siihen, että oireet ilmestyvät. Kello 10.28: STT kysyy: On ymmärrettävää, että kokonaisuutta arvioidaan monen asian pohjalta. Olisi hyvä kuitenkin kuulla, mikä aiheuttaa hallituksessa huolta: milloin hallitus menee varpailleen? Kello 10.28: Marin: R-luku on yksi mittari muiden joukossa. Rajoitustoimenpiteillä on vaikutuksia talouteen, hyvinvointiin ja muuhun terveyteen. Kokonaisarviointia tehdään näistä kaikista seikoista, ja toimenpiteistä päätetään sitten. Kello 10.27: Voipio-Pulkki: Kerran viikossa keskiviikkoisin THL:n sivuilla kerrotaan hoidossa olevien määrä ja se, kuinka suurta osaa kapasiteetista käytetään. Tällä hetkellä yli puolet paikoista on Husissa, ja potilaita on kaiken kaikkiaan ollut 219. Määrät ovat laskussa. Marin jatkaa R-luvusta: Ymmärtää kaipuun yhteen tarkkarajaiseen lukuun, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Mittareita seurataan ja epidemian kehitystä, mutta merkitystä on myös sillä, millä vauhdilla muutokset tapahtuvat. Esimerkiksi jos arvioidaan, että terveydenhuollon kantokyvyn rajan ylittäminen olisi riskinä, ei voisi odottaa sinne asti ja toimia vasta silloin. Kello 10.25: Seuraavaksi median kysymyksiin. Ensimmäisenä MTV Uutiset: Mikä on tehohoitopaikkojen tarkka määrä koko maassa? Montako on määrätty nimenomaan koronatapauksiin? Mikä on tarkka raja siitä, kun tilanne on kriittinen? Kello 10.24: Nyt puhuu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Myös alueellisesti pyritään arvioimaan R-arvoa. Se ei täysin luotettavasti vielä kaikkialla onnistu, mutta toiveena on, että arvioita voidaan tuoda esille. Kello 10.23: Jäljityksen tehostaminen on meneillään muun muassa koulutuksen ja mobiilisovelluksen avulla. Jäljitysketjun tehostamista pohditaan ja samoin sitä, voisiko osaa tehtävistä tehdä muutkin kuin lääkärit ja hygieniahoitajat. Joukko olisi silloin selvästi nykyistä suurempi. Kello 10.22: Tapauksia kertyy enemmän suhteessa väkilukuun myös Länsi-Pohjan alueella. Testaus- ja jäljityskapasiteetti on kasvanut ja kasvaa edelleen. Viikko sitten päivittäin oli käytössä noin 6000 testiä, tällä viikolla lukema on 8000. Ennuste on, että 10 000 menee rikki ennen kesää. Testimäärät ovat pienempiä kuin kapasiteetti: koronaan sopivia oireita on vähän, joten testaustarve ei ole yhtä suuri kuin kapasiteetti. Lieväoireisia on kuitenkin kannustettu testeihin, eikä testeihin pääsyn pitäisi olla ongelma. Kello 10.20: Toiminnallisia mittareita ovat testien määrä ja positiivisten osuus kaikista testiin hakeutuneista. Trendi on, että testausmäärät nousevat ja positiivisia tapauksia löydetään suhteessa vähemmän. Tautia siis liikkuu vähemmän. Noin kolmasosa sairaanhoitopiireistä on tilanteessa, jossa viikon aikana koronatartuntoja ei ole juuri todettu. Kello 10.19: Sairaalahoidon taakasta noin kaksi kolmasosaa on Uudenmaan alueella. Kello 10.18: Seuraavaksi Puumalainen puhuu mittareista. Kun verrataan kahden peräkkäisen viikon ilmaantuvuuskeskiarvoja, on huomattavissa, että suunta on alaspäin. Epidemia jatkaa hidastumistaan. Akuuttisairaanhoidossa olevien potilaiden määrää mitataan, ja myönteistä kehitystä on havaittavissa. Kello 10.16: Tällä hetkellä huippukohta näyttää olevan ohi, ja sairaalahoidon kuormitus on selvässä laskusuunnassa. Suomen kokonaiskuolleisuudessa ei nähdä muutosta. Moniin infektiotauteihin sairastutaan tällä hetkellä vähemmän kuin muina vuosina, eli esimerkiksi hygienian parantaminen vaikuttaa myös muiden tautien määrään ja pienentää kuolleisuutta. Ruotsissa on selkeä piikki ylöspäin kokonaiskuolleisuudessa. Kello 10.15: Noin kuukauden ajan tapauksissa on menty jo alaspäin. Päiväkohtaista vaihtelua on kuitenkin huomattavan paljon. Kello 10.13: Puumalainen: Kumulatiivinen sairastuneiden määrä ei oikeastaan tällä hetkellä kerro erityisen hyvin siitä, miten epidemia etenee. Tärkeää on huomata, että parantuneiden määrä on noin 5 000 ja kasvaa selvästi nopeammin kuin uusien tautitapausten määrä. Epidemia on voimakkaasti hidastunut. Se mahdollistaa sen, että yhteiskunnan rajoituksia voidaan purkaa samalla kun varmistetaan, että tauti ei lähde voimakkaasti etenemään. Kello 10.11: THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen muistuttaa, että THL seuraa epidemiaa hyvin laajalla skaalalla erilaisia mittareita. Puumalaisen mukaan näyttää siltä, että Suomen torjuntatoimet ja -strategia ovat olleet muihin maihin verrattuna menestyksekkäitä. Kello 10.10: Hallitus ei ole asettanut tavoitetta tietystä tartuttavuusluvusta. Yksittäisen luvun asettaminen voisi johtaa oletukseen, että hallituksen toimet olisivat sidottuja tähän lukuun. Hallitus arvioi toimiensa vaikutuksia ja seurauksia kattavasti: esimerkiksi epidemiologisia ja talouteen liittyviä seurauksia. Linjaukset tehdään kokonaisharkinnan pohjalta. Kello 10.09: Koronavirukseen liittyen on suurta epävarmuutta, ja strategiaa päivitetään tarvittaessa. Viruksen käyttäytymistä, esimerkiksi kausivaihtelua, ei vielä tunneta. Esimerkiksi toiseen aaltoon on varauduttava. Suomen strategian vaikuttavuutta seurataan. Kello 10.08: Marin jatkaa, että erityishuoli on tautien leviäminen hoivayksiköissä. Hybridistrategian toimintamalli on osittain valmis. Testauskapasiteettia on nostettu ja nostetaan. Jäljittämisen resursseja on vahvistettu. Jotta altistuneet pystyttäisiin jäljittämään, tarvitaan avuksi mobiilisovellus. Valmistelu on käynnissä. Sovellus arvioidaan olevan valmis käyttöönottoon kesällä. Kello 10.07: Riskiryhmiin kuuluvia halutaan suojella, koska tauti voi johtaa kuolemaan. Kenenkään elämää ei haluta vaikeuttaa, mutta on velvollisuus pyrkiä ehkäisemään ylimääräisiä sairastumisia ja kuolemia. Siksi esimerkiksi kontaktirajoituksia on suositeltu. Kello 10.06: Oikea-aikaisilla toimilla epidemiaa on toistaiseksi hillitty, ja tautipiikki on pystytty välttämään. Jatkossakin jokaisen on huomioitava oma ja kanssaihmisten terveys. Kello 10.06: Tavoite viruksen leviämisen estämisestä tarkoittaa, ettei ihmisten haluta altistuvan virukselle ja taudille, joka on osalla sairastuneista erittäin vakava. Kello 10.05: Hallituksen tavoite on estää viruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella riskiryhmiin kuuluvia. Kello 10.04: Rajoitustoimilla on haitallisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Rajoitusten ylläpitäminen ei ole kestävää. Rajoituksia puretaan vähitellen ja epidemian kehittymistä seurataan. Tasapainoilemme tilanteessa, joka on vakava ja mahdollisesti pitkäaikainen. Kello 10.02: Pääministeri Sanna Marinin mukaan tilaisuus on järjestetty siitä syystä, että hallitus haluaa vastata kysymyksiin, joita tiedotusvälineissä on viime aikoina esitetty. Hallitus antoi yleisistunnossaan 6. toukokuuta periaatepäätöksen, jossa kuvataan hybridistrategiaa epidemian torjumiseksi. Hybridistrategian avulla pyritään siirtymään rajoitustoimenpiteistä kohti testaa, eristä ja hoida -mallia. Kello 10.00: Tilaisuus alkaa. Täsmällistä viestiä kaivattu Hallitukselta on kaivattu täsmällistä viestiä Suomen koronastrategiasta. Viimeksi eilen pääministeri kertasi kyselytunnilla eduskunnassa hallituksen tavoitteen, joka on estää viruksen leviäminen yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Silti on jäänyt epäselväksi, mitä linjaus käytännössä tarkoittaa. Tietoa on kaivattu esimerkiksi siitä, kuinka vakavaksi epidemiatilanne voi päästä ennen kuin nyt kevennettäviä rajoituksia otetaan uudelleen käyttöön. Hallituksen suunnitelmaa on tulkittu pohjapapereista ja muistioista, koska se ei ole kertonut tarkkoja raja-arvoja sille, koska tilanteeseen puututaan. Pitkin matkaa on myös pohdittu, olisiko järkevää, että suomalaisia sairastuisi enemmän, jotta maahan saataisiin immuniteettia.