Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Nuoret tarvitsevat yhteiskunnan palveluilta monimutkaisuuden sijaan kohtaamista, kuuntelua ja kannustamista

Toukokuun alussa OECD:n julkaisemassa raportissa Suomelle suositellaan nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi muun muassa integroitujen palveluiden kehittämistä. Kehittämisessä tulee lähteä liikkeelle nuorten tarpeista. Jos tilannetta katsotaan nuorten näkökulmasta, toiveet palveluille ovat hyvin selkeitä ja helppoja. Ne liittyvät kohtaamiseen, kuunteluun ja kannustamiseen. Nuorten vaikeudet tiivistyvät talouden, tulevaisuuden, mielenterveyden, arjen jaksamisen ja itsetunnon ympärille. Valitettavasti tällaiseen pakettiin ei ole olemassa palvelua. Lisäksi järjestelmällämme on epärealistisia edellytyksiä ja kriteereitä palveluiden saannille. Toisin sanoen, heikoimmilla olevalta nuorelta vaaditaan jaksamista ja osaamista toimia kunkin palvelun vaatimalla tavalla. Olemmeko luoneet järjestelmän, joka hyvästä tarkoituksesta huolimatta syrjäyttää nuoren avun tarvitsijan? Koska palvelujärjestelmä on nuorille hankalasti käsitettävä ja vaikeasti saavutettava, on lähdetty rakentamaan Ohjaamoita ja muita matalan kynnyksen palveluita, joissa nuoresta otetaan koppi. Suomessa on myös lähdetty rakentamaan sektorien välissä toimivia nuorten palveluja. Tällöin eri toimija ottaa koppia nuoresta ja saattelee palveluihin. Nämä kohtaamiset on monin paikoin ulkoistettu kolmannelle sektorille. Suunta on oikea, mutta Ohjaamoiden kaltaiset palvelut eivät yksinään pysty vastaamaan hyvin heterogeenisen joukon tarpeisiin. Etenkään, jos muut palvelut toimivat edelleen muuttumattomina. Ratkaisumallit ja toimijoiden asenne ovat loistavia, mutta voiko toiminta olla kestävää, jos olemassa olevissa rakenteissa ei tapahdu muutosta? Ei voida puhua palveluintegraatiosta, jos yhden luukun periaate tarkoittaa sitä, että oven takaa löytyy eri sektoreiden ammattilaisia, joita kaikkia velvoittaa oman sektorin työtapa, suoritteet, rajoitteet ja budjetti. Edelleen terveyspalveluissa vähätellään, ei kohdata tai kuunnella. Te-palvelujen ja Kelan toiminta näyttäytyvät nuorelle sekavana ja byrokraattisena. Jokaisessa palvelussa on tapahduttava muutos. Todellinen palveluintegraatio tarkoittaa nuorilähtöistä palvelua, jossa sektorirajat on häivytetty. Se tarkoittaa, että palvelujärjestelmän on muututtava joustavammaksi, sallittava jalkautumiset ja kohtaamiset, joustettava suoritteista ja mahdollistettava matalan kynnyksen avun saanti. Se tarkoittaa myös sitä, että kaikki nuorten kanssa työtä tekevät ovat niitä, jotka kohtaavat ja luovat luottamusta. Olemme luoneet nuorten näkökulmasta monimutkaisen järjestelmän, mutta meillä on myös mahdollisuus muuttaa sitä. Yksi tapa aloittaa muutos on saavuttaa nuorten luottamus, joka toteutuu luottamuksen arvoisissa kohtaamisissa. Kirjoittajat työskentelevät Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Reija Paananen (FT) projektipäällikkönä Nuorten kevyet palvelupolut -hankkeessa ja Varpu Wiens (TtT) tutkijana Sokra-hankkeessa.