Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ensimmäiset valkoposkihanhet ovat jo löytäneet Tampereen – Santalahdessa on voinut nähdä poikasia tänä kesänä: ”Varmaan on syytä alkaa kysellä muista kaupungeista kokemuksia”

Hanhet ovat pikkuhiljaa löytäneet Tampereen. Pieniä kanadanhanhi- ja valkoposkihanhiparvia on voinut nähdä kaupungin rannoilla kesällä. Molempia lintuja käyskentelee ja uiskentelee ainakin Näsijärven rannassa Santalahdessa, ja kanadanhanhia on kuvattu Arboretumin edustalla. Isoja lintuja on helppo bongata, sillä ne eivät ole erityisen arkoja ja laiduntavat lyhyeksi leikatuilla nurmikoilla. Molempia lajeja on yleensä tavattu Suomessa merenrannoilla. Lajit ovat kuitenkin yleistyneet ja levittäytyvät uusille elinalueille. Pirkanmaalla kanadanhanhi on jo tavanomainen näky, sanoo Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Helin . Ne ovat pesineet maakunnassa jo vuosia, ja niitä voi nähdä isoinakin parvina. Valkoposkihanhi sen sijaan on uudempi tulokas. Helinin mukaan niitä on ilmaantunut tänne noin viimeisen viiden vuoden aikana, ja nyt niitä pesii yhteensä noin 30–40 paria. Kyse on siis edelleen varsin pienistä määristä. Tampereen alueella hanhia on vielä vähemmän. Pesiviä valkoposkipareja on korkeintaan muutamia. – Pirkkalan ja Aitoniemen suunnilla on havaittu muutamia pesintöjä. Santalahdessa ruokailevia lintuja on näkynyt muutaman viikon ajan noin kymmenkunta, Helin sanoo. Kanadanhanhiakin on vain joitakin kymmeniä. – Voivathan ne kierrellä muuallakin, mutta pääsääntöisesti niitä on näkynyt Arboretumin ja Santalahden edustalla. Ei juuri toimenpiteitä Erityisesti valkoposkihanhet herättävät tunteita. Lintu on levittäytynyt tundralta Suomeen parin viime vuosikymmenten aikana, ja hanhiparvet ovat yleinen näky Helsingin puistoissa. Niiden jätökset laikuttavat nurmikoita, ja linnuilla on vihamiehiä. Tampereella Tahmelan ja Pyynikin uimarannalta siivotaan lintujen jätöksiä päivittäin, kertoo uimarannoista vastaava kausityönjohtaja Päivi Mäenpää . Varsinaisia linjauksia hanhien suhteen ei ole tehty. Muualla niiden poissa pitämiseksi on kokeiltu ja ehdotettu erilaisia keinoja, kuten nurmikon pidentämistä tai aitaamista. Kangasalla ja Valkeakoskella hanhien pelotteeksi on laitettu muovijoutsenia, kertoo kaupungin ympäristöinsinööri Paula Saxholm . Toistaiseksi lintumäärät ovat olleet pieniä. Niiden lisääntymiseen pitänee silti alkaa varautua, pohtii kaupungin rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski . – Varmaan on syytä alkaa kysellä muista kaupungeista kokemuksia ja sitä, kuinka siellä on toimittu. Saxholmin mukaan lintujen ulosteissa on aina suolistoperäisiä bakteereja. Jos niitä on runsaasti, se voi heikentää veden laatua. Vesilintujen aiheuttamat uimaveden saastumiset ovat kuitenkin yleensä hyvin paikallisia ja lyhytkestoisia. Esimerkiksi salmonellaa hanhilla ei myöskään ole juuri havaittu. Lintutieteellisen yhdistyksen Jukka Helin kritisoi kärjistynyttä keskustelua ja sitä, että usein pientenkin parvien sanotaan ”valtaavan” alueita. Hän harmittelee sitä, että pääkaupunkiseudulla lintuja on karkotettu omin luvin niin, että niitä on haavoittunut. Hänen mukaansa kanadan- ja valkoposkihanhiin tulisi suhtautua normaalisti. – Jos parvi on edessä, onko suuri haitta kiertää se? Lähtökohtaisesti niitä tulisi kohdella luonnonvaraisina eläiminä. Ei niitä kannata alkaa myöskään ruokkimaan tai kesyttämään entisestään, hän sanoo. Uusi koti sisämaassa Valkoposkihanhet eivät ole ainoita rannikon lintuja, jotka ovat löytämässä kodin sisämaan vesiltä. Esimerkiksi merikotka ja merihanhi ovat alkaneet pesiä Pirkanmaalla ja merimetso on yrittänyt pesiä Valkeakosken suunnilla, Helin sanoo. – Ja meriharakka on pesinyt monta vuotta Tammelan stadionin lähettyvillä. Yksittäistä syytä levinneisyysalueiden muuttumiseen ei välttämättä ole. Jos alkuperäisellä paikalla on rauhatonta, eläimet saattavat lähteä rauhallisemmille kulmille. Yleisesti kuitenkin riittää, että kanta kasvaa ja osa löytää hyviä pesimispaikkoja. Siten valkoposkihanhi on alun perinkin asettunut Suomeen, Helin muistuttaa. – Ennen niitä vain muutti Suomen yli tundralle. Jostain syystä ne älysivät, että lähempänäkin on hyviä paikkoja. Moron viikon kysymyksessä kysytään tällä viikolla hanhista. Mielipiteesi voit kertoa klikkaamalla tätä linkkiä . Vieraslaji eli ihmisen tuoma. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Istutettu Ruotsiin 1930-luvulla ja Suomeen 1960- ja 70-luvuilla. Riistalintu , jota metsästetään syksyisin. Vuonna 2011 Suomessa arvioitiin pesivän noin 7 000–8 000 paria. Kanta kasvaa, ja lintu levittäytyy Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolta pohjoiseen ja sisämaahan päin. Valkoposkihanhea suurempi. Ruskeaselkäinen.