Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Perheet tarvitsevat pientä ja konkreettista apua, mutta aina sitä ei löydy – näissä tilanteissa kannattaa avata suu

Äiti ei jaksa, mutta äiti yrittää silti. Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijat tietävät, että lapsiperheissä uuvutaan helposti, sillä avun pyytämiseen ja tarjoamiseen on liian korkea kynnys. Näissä tilanteissa kannattaa pitää suu ja korvat auki. 1. Naapuri postilaatikolla tai pihatöissä. Kysy, mitä kuuluu ja jää aidosti kuuntelemaan. Samalla tavalla ole rohkea ja kysy, mikäli naapurista löytyisi lastenhoitoapua. Moni saattaa haluta hoitaa vauvaa tai leikkiä, mutta ei uskalla tarjoutua avuksi. 2. Vanhempainillat. Kysy lapsesi päiväkoti- tai koulukavereilta reilusti, olisiko mahdollista perustaa vapaaehtoinen lastenhoitorinki. Usein vanhemmat tarttuvat hoitorinki- tai leikkiseuratarjoukseen mielellään, sillä kun lapsilla on seuraa toisistaan, aikuinen saa hetken huiliaikaa. 3. Futiskentän reunat. Harrastuspaikat tanssistudioiden aulasta lätkäkaukaloiden reunoihin ovat oiva tapa tutustua muihin vanhempiin. Ehkä järjestyisi yhteiskuljetuksia? 4. Neuvolan rutiinikäynnit. Neuvolassa edetään usein rutiinilla, mihin vanhemman saattaa olla vaikea vastata kertomalla omista tuntemuksistaan. Tavoite on, että perhe kohdataan perheen lähtökohdista. Kerro, että tarvitsisitte omaa aikaa, apua vaikka siivoamiseen tai kyllä, välillä väsyttää. 5. Lounastauko kollegoiden kanssa. Yksi odottaa lapsenlapsia ja potee tyhjää syliä. Toisella on pienet lapset, mutta ei aikaa hengähtää aikuisten kesken. Kolmannella on teini vailla kevyttä työtä. Kerro kollegalle kuulumisia vaikka lounaalla, saatat yllättäen löytää apua arkeen. Lähteet/Asiantuntijat: järjestöpäällikkö Tia Valden, MLL Hämeen piiri, lapsiperhepalveluiden muutosagentti Titta Pelttari, Tampere. Pienet ongelmat jäävät piiloon – eriarvoistuminen syö lapsiperheiden apua Päihdeongelmat, talousvaikeudet, työttömyys, väkivalta, mielenterveysongelmat. Osalla lapsiperheitä avuntarve on suuri ja hälyttävä. Avun tarve myös tunnistetaan helposti. – Ongelmia on matalankynnyksen palvelujen saamisessa. Kun sitä apua voi tarvita itse kukin yllättäen ja tarve voi olla pieni, mutta merkittävä, MLL:n Hämeen piirin järjestöpäällikkö Tia Valden korostaa. Hän on yksi järjestöaktiiveista, jonka tavoitteena on rakentaa verkostoja lapsiperheiden tueksi ja olla eri tahojen kanssa kehittämässä erilaisia vaihtoehtoja avun saamiseksi. – Kunpa joku kävisi kaupassa, hoitaisi hetken kipeää lasta, siivoaisi tai hoitaisi lapsia vaikka sen aikaa, kun aikuiset käyvät elokuvissa. Tarpeet avulle ovat arkisia, mutta eivät niin näkyviä kuin isommat ongelmat, Valden listaa. Suku jäi, isovanhempia ei ole Valden kehottaa vanhempia rakentamaan rohkeasti verkostoja naapureiden, ystävien, lasten koulukavereiden vanhempien tai harrastuksissa tavattujen muiden vanhempien kanssa. Hän korostaa, että enää lapsia ei ole hoitamassa samalla tavalla sukua tai isovanhempia kuin ennen. Aina verkostoa ei ole. – Ystävät, muut aikuiset ja vaikkapa ne naapurit tulevat tulevaisuudessa olemaan entistä merkittävämpiä tukijoukkoja lapsiperheille, hän sanoo. – Eikä tämä ole mitään rakettitiedettä. Ei tähän tarvita suurta byrokratiaa. Pitää vain avata suunsa rohkeasti ja pyytää apua. Se ei ole häpeä. Eikä kerro siitä, että voi, nyt meillä menee perheessä huonosti. Parempi pyytää apua ennen, kuin uupuminen iskee.