Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaalaiset järjestöt ajautuisivat vakaviin vaikeuksiin, jos veikkausvaroja ei korvattaisi: ”Ihmisiä jäisi ilman apua ja tukea” – odotettu vihreä valo otettiin ilolla vastaan

Nina Lindberg huokaa helpotuksesta. Hän on juuri kuullut, että hallitus näyttää budjettiriihessä pääsevän sopuun veikkausvoittorahojen 300 miljoonan euron vajauksen korvaamisesta yhdistyksille ja järjestöille. Lännen Media kertoi tiistaina, että hallitus on päätymässä ratkaisuun, jossa se korvaisi lähes täydellisesti Veikkauksen tulouttamien rahojen vähenemisen veikkausvarojen edunsaajille. – Jos näin on, järjestöjen työn arvo ja sen nauttima kansalaistuki on ymmärretty. Järjestöt ovat tehneet paljon työtä viime kuukausina, jotta niiden työn tarpeellisuus on saatu näkyviin, sanoo pirkanmaalaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyötä edistävän Artteli-kumppanuusyhdistyksen toiminnanjohtajana työskentelevä Lindberg tiistaina iltapäivällä. Sadan järjestön rahoitus uhattuna Pirkanmaalla sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen Stean valtionapua saa tänä vuonna sata sote-järjestöä. Veikkausvaroista jaettava summa on yhteensä 26,4 miljoonaa, mutta valtiovarainministeriön esitys veisi siitä kertarysäyksellä 33 prosenttia. Pirkanmaalaiset sote-järjestöt siis menettäisivät rahoituksestaan yhteensä 8,7 miljoonaa. – Se on niin suuri summa, että ihmisiä jäisi ilman apua ja tukea, ja julkisten palvelujen kuorma kasvaisi. Kunnat eivät pystyisi korvaamaan valtionavun menetystä eivätkä ottamaan hoidettavakseen sitä työtä, joka järjestöiltä jäisi rahoituksen pienenemisen vuoksi tekemättä, Lindberg sanoo. ”Ei monopolin purkua” Veikkausvoittovaroja on supistanut koronakriisi, sillä kun Veikkaus keväällä sulki pelikoneet, se on menettänyt kymmeniä miljoonia kuukaudessa. Lisäksi se on ilmoittanut karsivansa pelikoneiden määrää ongelmapelaamisen vuoksi. Näiden seurauksena veikkausvarat pienenevät 300 miljoonaa. Tuhansien yhdistysten ja järjestöjen toimintaa Suomessa rahoitetaan veikkausvaroin. Koko maassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksesta pyyhkiytyisi pois 127 miljoonaa, jos 33 prosentin leikkaus toteutuisi. Sote-järjestöt torjuvat työllään köyhyyttä, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, edistävät terveyttä ja työllistymistä sekä antavat vertaistukea, neuvoa, valistusta ja apua. Järjestöjen työ ulottuu lapsista vanhuksiin. – Työn arvoa ei välttämättä näe, jos se ei koske omaa elämää. Sen vaikutukset näkyisivät vasta, kun se loppuisi, Lindberg sanoo. Hän pelkää, että jos sote-järjestöjen valtionrahoitus vähenisi rajusti, se pakottaisi järjestöt yksityisten lahjoittajien avun varaan. – Millä silloin saataisiin avustusvaroja vaikkapa piikkihuumeiden käyttäjille? Rahat ohjautuisivat mediaseksikkäisiin kohteisiin, joiden tukeminen rakentaa yritysten myönteistä julkisuuskuvaa. Nina Lindberg tietää veikkausvarojen olevan järjestöille ongelmallinen tulonlähde siksi, että rahat tulevat osin ongelmapelaamisesta ja usein pienituloisilta. – Se ei ole mukavaa, että rahoitus tulee tätä reittiä. Veikkauksen toiminnan vastuullisuus on tärkeää, enkä siksi kannata sen monopolin purkua. Mitä hyvää se tuo, jos tilalle tulevat yksityiset pelifirmat, joita pelaajien kohtalo ei kiinnosta? ”Viisi työtöntä eikä yhtään hanketta” Pirkanmaan omaishoitajien yhdistyksen Pioni ry:n kehittämispäällikkö, Pirkkalan kunnanvaltuutettunakin (kd.) toimiva Riitta Kuismanen riemuitsee: – Huikean hyvä uutinen koko järjestökentälle, jos valtionavut turvataan, hän sanoo kuullessaan alustavan tiedon yhdistysten ja järjestöjen valtionapujen säilyttämisestä miltei ennallaan. Pioni ry:llä päättyy vuodenvaihteessa sen molemmat hankkeet: omaishoitajia työelämään auttava hanke sekä hanke, joka tukee omaishoitajina toimivia miehiä. Kummankin hankkeen jatko olisi kyseenalainen, jos rahoitus pienenisi veikkausvarojen hupenemisen vuoksi. – Olisi mahdollista, että meillä olisi viisi työtöntä työntekijää eikä yhtään hanketta. Steasta on sanottu suoraan, että hankkeille ei myönnetä jatkoa, jos veikkausvaroilla maksettavia valtionosuuksia vähennetään. ”Koronakriisi on lisännyt avuntarvetta” Riitta Kuismanen kokee epäoikeudenmukaiseksi, että koronakriisin alkaessa Business Finlandin kautta jaettiin rahaa yritysten kehittämishankkeisiin, mutta nyt yhdistykset ja järjestöt ovat joutuneet taistelemaan rahoituksestaan. – Koronakriisi on synnyttänyt auttamisessa korjausvelkaa ja lisännyt entisestään matalan kynnyksen palveluiden tarvetta, koska esimerkiksi monet terapiat, vertaisryhmät ja sijaishoito ovat tauolla. Nettitapaamisilla ei voida hoitaa kaikkea, vaikka sosiaali- ja terveysministeriössä näytetään niin luulevan. Kuismasen mukaan omaishoito vähentää etenkin lasten huostaanottoja ja ikäihmisten palveluasumisen tarvetta, mitkä kumpikin maksavat kunnille paljon. Hän kuitenkin jatkaa, ettei omaishoito toimi, ellei omaishoitajia tueta. – Koska julkiset palvelut eivät enää pysty antamaan kaikessa apuaan ajallaan, ihmiset kääntyvät yhä enemmän yhdistysten puoleen.