Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Väärin muisteltu Kauppakadun kukoistusta

Viistokatua ei saa mainita! Väärään kellonaikaan kuvattu! Kyllä ihmisiä olisi näkynyt ehkä viime vuonna! Menneisyyttä ja nykyisyyttä ei saa verrata toisiinsa! Tällaisia kommentteja herätti Moro -lehdessä viime viikolla julkaistu kuvavertaus Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmasta. Näiden palautteiden innoittamana päätin tutkia hieman enemmän, mitä Aamulehden arkisto kertoo Kauppakadun menneisyydestä. Vielä 1990-luvun alkupuolella aloitellessani uraa Moron edeltäjässä A-Tampereessa Kauppakatu oli yksi keskustan vilkkaimmista liikekaduista. Olihan se myös 1800-luvun lopulle saakka kaupungin pääkatu. Kuvavertauksen vanha kuva oli otettu 1970-luvulta Kauppakadun markkinoista. Niitä järjestettiin vielä 1990-luvullakin kerran tai kaksi kuukaudessa. A-Tampereestakin ostettiin isoja ilmoituskokonaisuuksia eli yritykset menestyivät hyvin. Yksi Kauppakadun valopilkku oli Vikkula, joka toi alueelle huikean määrän luontaista asiointiliikennettä. Sittemmin kaikki Vikkulat lopetettiin. Todellinen syy taisi jäädä hieman hämäräksi. Luontainen asiointiliikenne ja Kauppakadun hyvinvointi päättyi, kun autoliikenne sinne estettiin. Ensin suljettiin Hämeenpuiston läpi suora yhteys Pirkankadulle. Sitten pantiin Viistokatu kiinni. Autojen ja samalla myös asiakkaiden määrä romahti. Kauppakadun kohtalosta käytiin ankaraa kansalaiskeskustelua, jossa asukkaat halusivat kehittää aluetta vain omasta näkökulmastaan asuinalueena, yrittäjät olivat huolissaan kaupallisesta puolesta. Alkuvuodesta 1998 Aamulehdessä julkaistiin liikennejärjestelyjä koskeva juttu, jossa haastateltiin silloista liikenneinsinööriä Risto Laaksosta . Hän päätti Kauppakadun ajosuuntien vaihtamisesta. Laaksonen yritti pitää kaupunginosan virkeänä vaihtamalla ajosuuntaa, mutta se ei auttanut asiakaskatoon. Vähitellen markkinat lopetettiin, yritykset kuihtuivat ja lopulta kadulta vietiin Valoviikkojen valotkin. – Kauppakatu on hiljentynyt lähes täysin, kun Viistokatu ja Aleksis Kiven katu raatihuoneen edestä suljettiin toukokuun alusta. Juuri Kauppakadun vuoksi olisi hyvä, että uudet liikennejärjestelyt saataisiin voimaan nopeasti, toivoi Laaksonen. Kauppakadun kohtalo on yksi kaupungin parhaita esimerkkejä siitä, miten pienillä kaupunkirakenteen muutoksilla voidaan vaikuttaa suuresti alueen kehitykseen. Muutos voi olla hidas ja arvaamaton. Kauppakadun tapauksessa selitykseksi eivät kelpaa ostoskeskukset ja nettikauppa. Läntisen keskustan elävöittämistä on pohdittu pormestarin työryhmää myöten. Nyt tarvittaisiin taas Kauppakadun markkinoita, Näsilinnankadun markkinoita, Hallituskadun markkinoita... Aleksis Kiven kadun markkinoillakin olisi kysyntää. Huonomaineisista kortteleista voidaan tehdä jopa turistinähtävyydeksi kelpaava kaupunginosa, mutta ilmaista se ei ole. Esimerkiksi kelpaa Tukholman Söder, jossa oli tahtoa, visio ja rahaa. Tampereella sellaiseen muutokseen ei haluta investoida rahaa, eikä siihen löytyisi myöskään poliittista tahtoa, virkamiehistä puhumattakaan. Kauppakadun nykyisyyden ymmärtää, kun tuntee sen menneisyyden. Kirjoittaja on Moro-lehden tuottaja. Menneisyyttä ja nykyisyyttä ei saa verrata toisiinsa!