Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kulttuuriosuuskunta tuli pelastamaan kuuluisaa opiston henkeä

Ei voi muuta kuin hattua nostaa Eräjärvellä asuvalle Oriveden kaupunginhallituksen jäsenelle Reijo Kahelinille . Kun kaupunginhallitus oli päättänyt, ettei kaupunki hanki eurollakaan omistukseensa kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaa Oriveden opiston 3,5 hehtaarin maa-aluetta ja 8 000 neliön tiloja, Kahelin jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Päätöksellään kaupunki menetti etuosto-oikeutensa kohteeseen, joten opistokokonaisuus tuli eurolla tarjolle muillekin halukkaille. Parikymmentä orivesiläistä kokoontui perustamaan kulttuuriosuuskunta Pro Orivettä, joka pikavauhdilla teki ostotarjouksen Ahlmanin koulun säätiölle ja sai hankittua legendaarisen kulttuuriopiston itselleen. Riski on suuri, eikä voittoja ole tiedossa – sen tietävät pelastajatkin. Mutta opiston valtakunnallisestikin tunnettu, yli 100-vuotias brändi on riskinoton arvoinen. Oriveden opiston henki on käsite, josta ovat ammentaneet luomisvoimaa kirjoittajauralleen muun muassa kirjailijat Hannu Salama ja Päivi Alasalmi . Pro Orivesi ei omien sanojensa mukaan ole tulossa elvyttämään 1909 perustettua kansanopistoa, vaan se aikoo luoda toiminta-alustan kaikenlaisille kulttuuri- ja sivistysalan järjestöille. Ytimessä ovat erilaiset koulutus- ja kulttuurialan lyhytkurssit. Oriveden Suvi, kesäkurssit, kuvataidelinja ja kirjoittajakoulutus olivat menneinä vuosikymmeninä edelläkävijöitä koko kansanopistokentän taiteenalojen koulutuksessa. Tilausta tällaiselle saattaa olla edelleenkin. Oma lukunsa on Klemetti-opisto jo 1950-luvulla käynnistyneine musiikki- ja kuorokursseineen. Sali on jo valmiina. Opiston tuhansien neliöiden tilat olivat vielä viime vuonna täydessä käytössä, eikä selvitysten mukaan sisäilmaongelmia ole, joten olosuhteet ovat kunnossa. Uusien omistajien mukaan kiinnostusta opiston kiinteistöihin olisi jo ainakin majoitus- ja ravintola-alan toimijoilla. Senioriasuminenkin saattaisi istua hyvin ydinkeskustan kiinteistöihin. Reijo Kahelin on näyttänyt rohkeutensa ja uskalluksensa perustamalla Eräjärvelle vesiosuuskunnan jo 1990-luvun alussa ja hankkimalla EU-rahoituksen avulla katetun katsomon paikalliselle Rönnin kesäteatterille. Ennustusten vastaisesti vesiosuuskunta ei kaatunutkaan kaupungin syliin, vaan maksaa tänä päivänä yhteisöveroa kotikaupungilleen. Filosofi Eero Ojanen kysyi Kansanvalistusseuran kustantamassa opiston 100-vuotisjuhlakirjassa kymmenen vuotta sitten, että asuuko se kuuluisa Oriveden opiston henki lammessa? Alueen keskellä oleva lampi on alkujaan tekolampi, mutta ei sen väliä, jos henki elää ja voi hyvin.