Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

EK: Yritykset eivät usko, että hallitus saavuttaa työllisyystavoitteen – "Vahva viesti luottamuspulasta"

Työnantajayritysten usko hallituksen työllisyystoimiin on romahtanut, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Yrittäjäpaneelin kyselystä. Siihen osallistuneista 411 työnantajayrityksestä lähes 90 prosenttia epäilee hallituksen työllisyyslinjaa eikä usko hallituksen saavuttavan 60 000 uuden työpaikan tavoitetta. – Jos katsotaan toimialoja tai yrityskokoja, kauttaaltaan on sama epäluottamus. Tämä on vahva viesti maan hallitukselle luottamuspulasta, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi tänään tiedotustilaisuudessa. – Nyt tarvitaan yrittäjien luottamuksen palauttamista, koska heidän päätöstensä takana ovat uudet työpaikat. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana syksyllä 2017 Yrittäjäpaneelin osallistujista alle puolet kertoi, että luottamus hallituksen työllisyystoimiin oli heikko tai erittäin heikko. Tämän syksyn kyselystä selviää myös se, että yrittäjät ja yritysjohtajat kokevat Antti Rinteen (sd.) hallituksen olevan ensisijaisesti palkansaajien asialla. Vastaajista 93 prosenttia arvioi hallituksen hyvin palkansaajamyönteiseksi, ja vain seitsemän prosentin mielestä hallitus on tasapuolisesti palkansaajien ja yrittäjien asialla. Työttömyysturvaa kehitettävä ja perhevapaat tasan EK vaatii hallitukselta rohkeita toimia ensi viikon budjettiriihessä. Liitto ehdottaa, että kiireellisesti linjattavia asioita ovat työttömyysturvan kehittäminen kannustavammaksi sekä perhevapaiden tasajako vanhempien kesken ja kotihoidontuen enimmäiskeston lyhentäminen. EK on laskenut, että pelkästään näiden toimien työllisyysvaikutus olisi noin 30 000 henkeä. Niin monen hengen työllistämiseksi hallitus tavoittelee keinoja vuoden sisään. Jyri Häkämiehen mukaan hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitetta ei saavuteta, jos yrittämistä helpottavia rakenneuudistuksia ei tehdä. Näihin hän laskee esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämisen, asumistukiuudistuksen, eläkeputken ikärajan nostamisen sekä ulkomaalaisten työllistymisen edistämisen. Lisäksi EK vetoaa hallitukseen, ettei valtionyhtiöiden myynnistä kertyviä tuloja käytettäisi budjetissa niin sanottuihin juokseviin menoihin, vaan tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä liikenneinvestointeihin, jotka edistäisivät tulevaisuutta. EK arvostelee edelleen palkkatuen käytön lisäämistä, jonka vaikutuksista työllisyyteen hallituksella on suuret odotukset. EK:n mukaan palkkatuen merkitys työllisyystavoitteen ja julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi jää kuitenkin vähäiseksi. – Kannatamme palkkatuen vahvistamista ja käytön laajentamista. Työllisyysvaikutus on kuitenkin rajallinen. Ajatus, että työllisyystavoite saavutettaisiin näin, on ylioptimistinen, Häkämies toteaa. Talousnäkymät heikkenemässä EK:n heinäkuun laskelmien mukaan 75 prosentin tavoiteltu työllisyysaste vaatisi noin 76 000 työllistä lisää. Vielä huhtikuussa laskelmat vaativat noin 67 000 henkeä lisää. – Työllisyystavoitteen maali on karannut kuluvan vuoden aikana. Hallitusohjelman tavoitteet vaativat selvästi kovempaa talouskasvua, kertoo EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen . Hänen mukaansa tilanne näyttää lukujen valossa vähintään haastavalta, kun talouden pohja on koko ajan heikentymässä ja ensi vuoden näkymä koko ajan heikompi. – Ensi vuonna talouden pitäisi kasvaa 2,8 prosenttia, että hallituksen tavoite toteutuisi. Jos 75 prosentin työllisyyskasvun uralla mentäisiin, talouden pitäisi kasvaa keskimäärin prosentin kovempaa vuodessa kuin mikä on ennustettu.