Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Mänttä-Vilppula suunnittelee jättimäistä lentokentän ympärille rakentuvaa kiinteistöhanketta – rahoittajana olisi italialainen sijoitusyhtiö

Sassin alueen suunnitelmat ovat pitkällisen valmistelun jälkeen julki. Mänttä-Vilppulan päättäjät saavat eteensä massiivisen kehityshankkeen toteuttamisehdotuksen. Maanantaina 20. tammikuuta asiaa käsittelee kaupunginhallitus ja 27.1. kaupunginvaltuusto. Ehdotus on mittakaavaltaan valtava, 250 miljoonan euron kiinteistökehityshanke. Vertailun vuoksi: Tampereen ratikan alkuperäinen kustannusarvio oli 250 miljoonaa. Rahoittajana on kansainvälinen sijoitusyhtiö Osanna Advisors. Toteuttajana on hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy. Kaupunki sitoutuu hankkeeseen yhteistyösopimuksella. Suomen ensimmäinen Ehdotus pitää sisällään lentokentän, asumista, matkailuun liittyvää rakentamista kuten hotellin ja mökkejä, teollisuusrakentamista ja muuta liikerakentamista sekä niihin liittyvän infran. Tavoitteena on Suomen ensimmäinen Airpark-alue, joka sijaitsee järven rannalla ja lisäksi toimivan rautatien varrella. Hankkeeseen liittyy rautateiden henkilöliikenteen ulottaminen Mänttään ja Sassiin, vaikka se ei suoranaisesti ole osa Sassin projektia vaan erikseen neuvoteltava asia. Teollisuutta ja liiketiloja Alueelle suunniteltu teollisuus ja liiketoiminta liittyvät lentokoneiden valmistukseen, katsastukseen, huoltoon ja koulutukseen. Alueella on jo Saskyn lentokoneasentajakoulutushalli, ja sen lähellä on tilaa teollisuusrakentamiselle. Alueen maamerkiksi on hahmoteltu toimistokerrostaloa, joka toimisi ”porttina” alueelle rautatieseisakkeen luona. Talossa olisi tiloja pienyrityksille. Nämä toiminnot olisivat entisen meijerin alueella. Lentokoneella kotipihaan Airpark-asumisen ideana on, että kiitotieltä voi rullata pienkoneella omaan kotipihaan. Kiitotien mitta on 850 metriä. Kiitotien molemmin puolin Sassinniemeen tulisi asutusta, 32+60 rakennusta. Lisäksi Kohoniemeen on suunniteltu 58 rakennuspaikkaa Keurusselän rantamaisemiin. Hotelli Vuolleniemeen Suunnitelmassa Kannusniemessä ei ole uudisrakentamista. Siellä sijaitsee yksityisomistuksessa oleva kiinteistö, kuten Sassinniemessäkin. Nämä jäävät ennalleen. Vuolleniemeen on hahmoteltu hotelli sekä mökkirakentamista. Mökit aiotaan sijoittaa metsään maastoa mukaillen luonnon keskelle. Miten tämä kaikki tehdään? Projektin mahdollistaa italialaisen sijoitusyhtiön Osanna Advisorsin rahoitus 2019 Suomeen perustetun Osanna ACI Finland Oy:n kautta. Projektin toteuttajana on niinikään 2019 perustettu hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy. Yhtiön on perustanut Mänttä-Vilppulan kaupungin tytäryhtiö Yrke Kiinteistöt Oy. Tarkoituksena on, että osakassopimuksen myötä Yrke omistaa hankeyhtiöstä 19 prosenttia ja Osanna ACI Finland 81 prosenttia. Yrken hallitus on tehnyt myönteisen päätöksen osakassopimuksesta. Hankeyhtiö ei ole osa kaupunkikonsernia. Yrkelle kuuluu toteutusvastuu projektista sekä projektin ja budjetin valvonta. Hankeyhtiö ostaa Yrkeltä tarvitsemiaan kehityspalveluja. Kaupungin rooli Mänttä-Vilppulan kaupungin rooli on ensinnäkin ostaa loput Sassin alueet, joista on jo tehty esikauppasopimukset: Finsilva Oyj:ltä Sassin Kannusniemestä noin 118 hehtaaria ja I-Portti Oy:ltä 8 044 neliön ala rakennuksineen Meijerintien varrelta. Kauppahinta on 3,1 miljoonaa euroa. Kaupunki myy kiinteistöt edelleen hankeyhtiölle. Kaupunki sitoutuu antamaan tukensa Yrkelle projektin aikana ja huolehtimaan tarvittavista resursseista. Kaupunki edistää alueen asemakaavoitusta. Kaupungin nykyisin omistamalla 43 hehtaarin alueella Sassinniemessä on voimassa oleva asemakaava, mutta hankittavat alueen on kaavoitettava. Kaavoituksen maksaa hankeyhtiö. Kaupunki vastaa, että alueelle toimitetaan lämpö-, vesi- ja jätevesipalvelut tavanomaisten sopimusehtojen mukaan. Kaupunki ei kuitenkaan rakenna eikä rahoita tarvittavaa infraa kuten teitä ja vesijohtoverkostoa, vaan sen tekee hankeyhtiö. Kaupunki huolehtii siitä, että projektin aikana työntekijöille on tarjolla vuokra-asuntoja ja perusterveydenhuollon palveluja. Sulkutilille 10 miljoonaa Erikseen tehdään vielä sopimussakkoa koskeva Escrow-sopimus. Sen mukaan kaupunki avaa sulkutilin ja tallettaa sinne 10 miljoonaa euroa kolmeksi vuodeksi. Sulkutili on rahoittajalle vakuutena sitoutumisesta. Jos kaupunki epäonnistuisi toimittamaan sovitut asiat kuten esimerkiksi johtamaan kaavoitusta, voisi sopimussakko tulla kyseeseen ja sen määrä liittyisi vahingon suuruuteen. Yhteistyösopimus ja Escrow-sopimus määrittelevät kaikkien osapuolten vastuut projektissa. Sassi Riittävä rahoitus avainasemassa Sassin alueen kehittämistä lentotoiminnan ympärille alkoi vahvasti viitoittaa vuonna 2016 tehty Master Plan. Suunnitelmat kehittyivät isoon mittakaavaan mutta yhtä puuttui: rahoitus. – Tajusimme, että oman rahoituksen ja avustusten turvin saadaan vain pätkä kiitorataa eikä se riitä. Ainoastaan kokonaisuus tekee tästä elinvoimaisen. Riittävän iso rahoituspotti tarvittiin, ja pian oli selvää että sitä ei löydy Suomesta, sanoo hankkeessa alusta asti tiiviisti vaikuttanut MW-Kehityksen ja Yrken toimitusjohtaja Otto Huttunen . Eri vaiheiden kautta löytyi kiinnostunut ulkomainen rahoittaja, jolla on myös kaksi muuta matkailun kehityshanketta vireillä Suomessa. Sassin hanke on kuitenkin ainoa, jossa kunta on mukana. – Tämä on tuonut erityiset vaatimuksensa prosessiin, ja asioita on tarkastettu lakimiesten kanssa useaan kertaan, sanoo Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen . Nyt ollaan kuitenkin pisteessä, jossa juridiset tarkastukset on tehty, ja projekti tuodaan julkisuuteen ja päätöksentekoon. Jos kaupungin päättäjät hyväksyvät sopimukset, hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland Oy pääsee aloittamaan toimintansa tämän vuoden huhtikuussa. Hankeyhtiö käynnistää tarkemman suunnittelun, ryhtyy rakennuttamaan kokonaisuutta ja hakee alueelle suunnitelluille liiketoiminnoille ostajat. Esimerkiksi hotellille haetaan operaattori, joka todennäköisesti on ulkomainen. Hotellin rakentaminen alkaa aikaisintaan 2021. – Ensimmäiset kolme vuotta rakennetaan infraa, sanoo Huttunen. Rakentaminen voidaan aloittaa alueelta, missä asemakaava on jo voimassa. Ensimmäisenä vuorossa ovat kiitotie ja liikerakennus. Hankeyhtiö myös huolehtii pilaantuneiden maa-alueiden massanvaihdoista. Kaupungin näkökulmasta Sassin myönteiset talousvaikutukset konkretisoituvat vuosien viiveellä, mutta suurta riskiäkään ei Auvisen ja Huttusen mukaan ole. – Kaupungin pitää hoitaa omat velvoitteensa, mutta kaupunki ei ole osallisena hankeyhtiössä. Investointi tehdään ulkomaisen rahoittajan rahoilla. Yrkeltä tai kaupungilta ei ole pyydetty takauksia eikä takausvastuita ole missään tilanteessa tulossa Yrkelle tai kaupungille, sanoo Auvinen. Kolmen vuoden 10 miljoonan sopimussakkotalletusta varten kaupunki joutuu ottamaan lainaa. – Kaupungin nettovelka ei kuitenkaan kasva, sillä talletus tehdään kaupungin omalle tilille, sanoo Auvinen. Myöskään maa-alueiden osto ja edelleen myynti hankeyhtiölle ei ole kaupungille tappiollista toimintaa, sanovat Auvinen ja Huttunen.