Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

EU-maiden johtajat keskustelevat yhteisistä koronatoimista tänään torstaina – Pandemia ei kaada Euroopan unionia, uskoo kokenut EU-asiantuntija

EU-johtajat kokoontuvat tänään torstaina videokonferenssiin neuvottelemaan EU:n toimista koronapandemian torjumiseksi. Neuvottelupöydällä odotetaan olevan kriisin jälkeiset talouden elpymistoimet ja niiden joukossa talouden yhteisvastuu. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ei odota, että torstain tapaamisessa syntyisi varsinaisia ratkaisuja yhteisvastuukysymykseen. Keskustelua koronapandemian koettelemien maiden taloudellisesta yhteisvastuusta hankaloittaa se, että yhteisvastuukysymykseen liittyy samanlaista vastustusta kuin kymmenen vuotta sitten euroalueen velkakriisin yhteydessä. – Ehkä tässä yhteydessä yhteisvastuullisuudelle löytyisi kyllä parempia perusteita kuin silloin kriisin oloissa, jolloin nousi vahvasti esiin se, kuinka eri tavoin euroalueen jäsenmaat olivat omaa talouttaan ja sen kilpailukykyisyyttä hoitaneet. Se oli vähän huono lähtökohta ryhtyä puhumaan yhteisvastuullisuudesta, Tiilikainen sanoo. Tällä kertaa EU-maat ovat kaikki samassa veneessä, mutta kriisi koettelee osaa maista toisia kovemmin. Siinä mielessä myötätuulta ajatukselle voisi vallitsevissa oloissa löytyä. Tiilikaisen mukaan kysymykseen liittyy kuitenkin ajatusta, että jos yhteisvastuullisuuteen nyt myönnytään, sitten ollaan "sillä tiellä". – Ehkä sitä ei nyt tarkastella kriisin aikaisena jälleenrakennus- tai pelastusmekanismina vaan yleisempänä kysymyksenä liittyen Euroopan unioniin ja erityisesti euroalueen talouspolitiikan suuriin linjoihin. Suomi suhtautuu varoen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen osallistui keskiviikkona eurooppaministerien videoneuvotteluun, jossa käsiteltiin EU:n ja sen jäsenmaiden tähän asti tekemiä toimia pandemian torjunnassa. Tuppurainen kertoi valtioneuvoston tiedotteen mukaan Suomen tukevan aktiivisesti EU-yhteistyötä pandemian torjunnassa ja tulevissa elpymistoimissa. Yhteisvastuukysymyksen suhteen Suomi on ollut perinteisellä linjalla. Tiilikaisen mukaan varovaiseen linjaan vaikuttaa se, että poliittinen kenttä on vahvasti jakautunut, ja perussuomalaisen puolueen suuri kasvu EU:n talouskriisin aikaisen kritiikin ja juuri yhteisvastuukysymyksen myötä on niin tuoreessa muistissa. – Edelleen perussuomalaiset nähdään puolueena, joka on vienyt ääniä sekä EU-kritiikin että tietysti viime vuosina maahanmuuttokriittisyyden nojalla muilta pääpuolueilta, Tiilikainen sanoo. Yhteisvastuulla viitataan usein yhteisvastuullisiin velkakirjoihin tai velanottoon. Tiilikainen kuitenkin huomauttaa, että tämä on vain yksi muoto. Yhteisvastuullisuuden järjestelyjä on jo käytetty esimerkiksi Euroopan keskuspankin (EKP) politiikassa. Samoin vakausmekanismin perustaminen ja käyttöönotto nyt ovat yhteisvastuullisuutta. – Voidaan sanoa, että unionilla on jo käytössään ja hallussaan tällaisia taloudellista yhteisvastuuta edustavia ja sisältäviä mekanismeja, ja monia niistä käytetään ihan arkioloissa, eivätkä ne herätä sellaista vastustusta kuin uusien mekanismien perustaminen, Tiilikainen sanoo. Historiallinen tilanne EU-johtajat päättävät EU:n poliittisesta linjasta. Tällä hetkellä yhteisen linjan löytämisessä näyttää olevan vaikeuksia. Siitä huolimatta Tiilikainen ei usko, että pandemia vaarantaa EU:n olemassaoloa tai synkistää sen tulevaisuutta. Sen sijaan kriisin talousvaikutukset ovat vakavia, ja niillä voi olla sivuvaikutuksia. – Jos yksi talous alkaa horjua, se heijastuu vahvasti muihin, Tiilikainen sanoo. Alkuun kriisi johti vahvasti kansallisiin toimiin eikä EU-maiden toiminta ollut yhteneväistä ja koordinoitua. Tiilikainen sanoo, että alun jälkeen EU on ollut jäsenmaiden apuna ja tukena monessa tehtävässä, vaikka EU:n rooli ei ole ollut kovin näkyvä. Pandemiatilanne on historiallinen, joskin Tiilikainen löytää yhtymäkohtia vuoden 2015 maahanmuutto- ja pakolaiskriisiin: tavallaan oli osattu ennakoida, että sellainen joskus tulee ja jonkinlaista varautumistakin oli tehty. Lopulta molemmat tilanteen yllättivät ja osoittivat, millaisia heikkouksia varautumisessa oli. Vaikka Tiilikainen ei usko pandemian kaatavan EU:ta, unionilla on hänen mukaansa koronakriisistä paljon opittavaa. EU:ssa ei osattu ennakoida esimerkiksi sitä, että koronavirus iskee samanaikaisesti lähes kaikkiin jäsenmaihin. – Aina mietitään, että jos joku jäsenmaa kohtaa vakavan kriisin, miten muut voivat tulla apuun. Todellisuus näytti, että kun kriisi kohdistuu kaikkiin samanaikaisesti, reaktio on helposti se, että kaikki käpertyvät omiin ongelmiinsa ja hetkeksi ainakin unohtuu, miten voimme auttaa toinen toisiamme.