Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pikkupotilaiden oma lääkäriasema avaa pian ovensa Ratinassa – Lasten sairasvakuutusten määrä kasvaa syntyvyyden laskusta huolimatta

Lastenlääkäriasema Pikkujätti avaa marraskuun alussa toimipisteen Tampereen Ratinaan. Pikkujätin toimitusjohtaja Jukka Puustinen sanoo, että lastenlääkäriketjun laajentuminen Uudenmaan rajojen ulkopuolelle oli pitkä prosessi, mutta kun palaset noin vuosi sitten alkoivat loksahdella paikoilleen, päätös lääkäriaseman avaamisesta Tampereelle syntyi lopulta nopeasti. Puustinen kertoo, että merkittävin tekijä Pikkujätin toimipisteen avautumiselle Tampereella oli kasvava markkina sekä se, että lasten ja nuorten yksityisille terveyspalveluille on kasvavaa kysyntää. – Tämän lisäksi erittäin tärkeässä asemassa oli se, että saimme mukaan todella kovan ammattilaisjoukon sekä löysimme vastaanotolle paikan Ratinan kauppakeskuksesta, jonne lapsiperheiden on helppo tulla. Samoissa tiloissa Pikkujätin kanssa avaa työterveyspalveluita sekä lääkäripalveluita aikuisille tarjoava Lääkärikeskus Aava, joka kuuluu samaan Aava Terveyspalvelut- konserniin Pikkujätin kanssa. Koti potilaille ja lääkäreille Tampereen Pikkujätin lastenlääkäriasemalla tulee työskentelemään noin 20 eri lastentautien erikoislääkäriä sekä useita lasten sairaanhoitajia sekä terveydenhoitajia. Lääkäriasema on avoinna arkisin sekä viikonloppuisin. Puustinen sanoo, että Pikkujätissä kaikki tähtää siihen, että pienen asiakkaan käynti on mahdollisimman onnistunut. Hän kertoo, että onnistuneen asiakaskokemuksen taustalla on asiantunteva ja motivoitunut henkilöstö, joka mahdollistaa positiivisen asiakaskokemuksen. – Pikkujätin toiminta perustuu siihen, että kaikki työntekijät pääsevät vaikuttamaan työyhteisöön ja viihtyvyyteen. Haluamme, että tämä on paikka, josta lääkärit löytäisivät kodin, jossa mietitään yhdessä, millaista paikkaa haluamme Tampereen Pikkujätistä asiakkaillemme rakentaa. Tuttuja kasvoja Tampereen Pikkujätin vastuulääkäri, lastentautien erikoislääkäri Kati Holm kertoo, että Pikkujätin tulevat lääkärit ovat muodostaneet tiiviin yhteisön Tampereen seudulla jo aikaisemmin ja monet heistä ovat asiakaskunnalle entuudestaan tuttuja muilta lääkäriasemilta. Vaikka lääkärit toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina ja voivat valita toimipisteensä ja lääkärikeskuksensa itsenäisesti, valtaosa Pikkujätin lääkäreistä tulee Holmin mukaan työskentelemään pääosin Pikkujätissä. Holm ei allekirjoita lääkäreiden joukkosiirtymistä muilta Tampereen lääkäriasemista Pikkujättiin, vaikka asiantuntijakato osuu kuitenkin erityisesti Pihlajalinnaan, josta Pikkujättiin siirtyy yhdeksän lastenlääkäriä. Mehiläisestä lastenlääkäreitä siirtyy kolme ja Pirtestä yksi. Holm sanoa, että Pikkujätti lähestyi tamperelaisia lastenlääkäreitä ensimmäisen kerran jo 2,5 vuotta sitten. Tällöin aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä lastenlääkäriaseman perustamiselle. Vuosi sitten tilanne oli kuitenkin toinen, jolloin alettiin aktiivisesti suunnitella Tampereen Pikkujättiä. – Perusajatuksena oli se, että mukaan tulee ydinjoukko henkilöitä, joka pystyy joustavasti sopimaan niin päivystyksistä kuin vastaanottovuoroista samalla, kun potilaiden eteen ollaan valmiita joustamaan. Yksityisten palveluiden käyttö kasvussa Pikkujätin toimitusjohtajan Jukka Puustisen mukaan valtaosalla yksityisiä lastenlääkäripalveluja käyttävillä lapsilla ja nuorilla on yksityinen sairasvakuutus. Hänen arvionsa mukaan sairasvakuutusten määrä on edelleen kasvussa siitäkin huolimatta, että syntyvyys laskee edelleen. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoo, että lasten sairasvakuutusten määrä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti ja hänen arvionsa mukaan esimerkiksi suurissa kaupungeissa jo jopa puolella lapsista on yksityinen sairasvakuutus. Finanssiala ry:n tilaston mukaan kesäkuussa 2020 Suomessa oli ostettuna 464 498 lasten sairasvakuutusta. Myllymäki sanoo, että lasten sairasvakuutusten suosion taustalla vaikuttaa moni asia, mutta juurisyy on luottamuksen puute julkiseen perusterveydenhuoltoon, ja erityisesti jonot ja päivystyksen ruuhkat mietityttävät lapsiperheitä. – Jos ajatellaan lasten ja nuorten julkisia terveydenhuollon palveluita, neuvolat toimivat Suomessa hyvin, mutta esimerkiksi kouluterveydenhuollossa voi olla merkittäviäkin kuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi joillakin paikkakunnilla tilanne voi olla sellainen, että koululaiselle ei ole tarjolla muita palveluita kuin tarkastukset. Toinen taustalla vaikuttava merkittävä tekijä on julkisen terveydenhuollon ruuhkat erityisesti päivystyksissä. – Näissäkin on kunta- jopa terveysasemakohtaisia eroja, mutta ajatus siitä, että korvakipuisen lapsen kansa joutuu odottamaan hoitoon pääsyä useamman tunnin ajan kesken työpäivän, saa miettimään yksityisen vakuutuksen hankintaa. Myllymäki sanoo, että myös työnantajille sairaan lapsen hoidosta annettavat todistukset ruokkivat yksityisten palveluiden käyttöä ja tukee edelleen yksityisen sairasvakuutuksen hankintaa. – Yksityiseltä puolelta myös todistuksen saaminen on nopeampaa.