Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Poliitikot arvostelevat rajusti Tampereen huumehoitoa: ”Kokonaisuus on yhä katastrofi”

Kolme tamperelaista poliitikkoa, kaupunginhallituksen jäsen Minna Minkkinen (vas.), kansanedustaja Anna Kontula (vas.) sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Perttu Jussila (vihr.) arvostelevat Tampereen huumehoitoa kovin sanoin. Kaupunginhallitus linjasi maanantaina, että Tampereen huumehoidon painopistettä siirretään lääkkeettömään hoitoon, nuorten huumeriippuvaisten psykososiaalista tukea lisätään ja hoitoon pääsyä helpotetaan. Lisäksi kaupungin asiakasohjausyksikölle rakennetaan nykyistä selkeämpi toimintamalli. Minna Minkkinen on työskennellyt aiemmin Tampereen huumehoidon avopalvelussa Breikissä. Hän kertoo tunteneensa ärtymystä lukiessaan Aamulehden jutun (23.2.2020) Marjo Tavastin vaikeuksista saada huumeriippuvaiselle pojalleen hoitoa Tampereen kaupungilta. – Totesin, ettei Tampereen huumehoidon perusongelma ole kadonnut mihinkään. Asiakasohjausyksikkö käyttää valtaa, joka kuuluisi sosiaalityöntekijöille. Sosiaalityöntekijöiden pitäisi pystyä tekemään päätökset laitoskuntoutuksen myöntämisestä ja johtavien sosiaalityöntekijöiden olisi voitava valvoa, että määrärahat huumehoitoon riittävät. Minkkinen sanoo päihdehoidossa työskentelevien työntekijöiden kertoneen, että Tampereella oli aiemmin helpompi päästä päihdehoitoon, vaikka rahaa ei ollut käytössä enemmän kuin nyt. – Työntekijät ovat kertoneet, että heitä on kielletty kertomasta asiakkaille huumehoidon eri vaihtoehdoista. Tilanne on ihan absurdi. Huumeriippuvaisen avun saamisen ongelmat päätyvät aina samaan ilmiöön: moraaliseen valvontaan. Katkaisuhoitoon pääsy helpottui Kansanedustaja Anna Kontula yritti viime kesänä auttaa huumeriippuvaista pääsemään kiireellisesti katkaisuhoitoon Tampereella. Hän joutui huomaamaan, ettei mikään väylä vetänyt. –  Parhaimmillaan huumeriippuvaiselle luvattiin, että hän voisi saada puolentoista kuukauden päästä lähetteen katkaisuhoitoon. Hän oli vauraasta perheestä, joten hän meni yksityisesti katkolle. Hän ei olisi kuntonsa vuoksi selvinnyt puoltatoista kuukautta. Kontula laati kokemastaan muistion. – Tampereen kaupungin johtavat viranhaltijat lähettivät minulle korjatun ohjeistuksen siitä, millä kriteereillä hoitoon pääsee, mutta ohjeistus oli ristiriidassa perustuslain kanssa. Terveysperustaiseen katkaisuhoitoon ei päässyt hoitotakuun määräämässä ajassa. Viime marraskuun alusta alkaen katkaisuhoitoon hakeutumista sitten helpotettiin Tampereella. Katkolle pääsystä ei tarvitse enää tehdä palvelupyyntöä, vaan huumehoidon avopalveluyksiköt Breikki ja A-klinikka (entinen Jeesi) sekä terveysasemien lääkärit voivat lähettää asiakkaan suoraan katkaisuhoitoasemalle Vipuselle. – Tämä yksityiskohta saatiin käsittääkseni kuntoon, mutta kokonaisuus on yhä katastrofi, Kontula sanoo. Lue myös: Johto vastaa huumehoidon herättämään kritiikkiin: "Pitänee selvittää, täytyykö laitoshoitoa lisätä" Lue myös: Huumeriippuvainen Anne Kärppä ei ole saanut vieläkään hoitoa: "Tuntui, että koska kerran mistään ei tule mitään, antaa sitten mennä" ”Psykososiaalista tukea lisää” Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta saa katsauksen Tampereen huumehoidosta eteensä ensi viikolla. Lautakunnan jäsen Perttu Jussila on perehtynyt Tampereen huumetilanteeseen aiemminkin ja pitää suurimpana ongelmana sitä, ettei yksilöllistä psykososiaalista tukea ole saatavilla riittävästi. – Myös hoitoon pääsy on ongelmallista, samoin liian repaleinen palveluverkko. Apulaispormestari Johanna Loukaskorven (sd.) mukaan kaupunginhallituksen tuoreen linjauksen tavoitteena on nyt parantaa etenkin nuorten huumehoitoa. Jussilan mielestä Tampereen huumehoidossa ei ole riittävästi kunnianhimoa, vaan siinä tyydytään helposti siihen, että huumeriippuvainen pysyy hoidossa. – Toimintakykyä ylläpitävä korvaushoito on hyvä asia joillekin, mutta meneekö huumehoitomme nyt liikaa haittoja vähentävän hoidon ehdoilla? Täyspäihteettömyyteen pyrkiminen maksaa, mutta palveluja pitää sosiaali- ja terveydenhoidossakin oppia ajattelemaan investointina tulevaisuuteen. ”Keskitytään vähentämään haittoja, ei toipumaan” Päihderiippuvaiset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Orre on saanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) tehtäväkseen koota keskustelevan ryhmän tukemaan päihdepalvelujen uudistamista Suomessa. Orren mukaan päihderiippuvaisten ja heidän läheistensä huoli kohdistuu huumehoidossa ennen muuta siihen, että hoidossa keskitytään haittojen vähentämiseen, mutta raittiiseen elämäntapaan auttavat palvelut on vedetty minimiin. – Kuntoutuksen keskiössä pitäisi olla riippuvuudesta toipuminen, mutta Tampereella keskitytään haittoja vähentävään hoitoon ja hoidetaan oireita. Muuhun kuin toimintakykyä ylläpitävään korvaushoitoon ei ole helppo päästä. Kuntouttavaa hoitoa ja terapiaa on vaikea saada. Orren mielestä Suomessa päihdehoidon ongelmien taustalla vaikuttaa isojen säätiöiden ja yritysten monopoli sekä asiantuntijavalta. –  Päihdehoidossa on Suomessa korruptiivisia rakenteita. Palveluntuottajat saavat itse määritellä ongelman, tarjota siihen ratkaisun ja valvoa laatua. Tukeudutaan pieneen ryhmään asiantuntijoita, mikä tuo tuplarooleja. Huumehoito järjestettiin Tampereella uudella tavalla vuoden 2017 alusta. Malli kantaa nimeä Kukaan ei putoa. Suurin muutos siinä oli, että huumehoidon avohoito annettiin tuolloin kahden yksityisen yksikön tehtäväksi Tampereella. Nämä yksiköt ovat Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n huumeyksikön Breikki ja A-klinikan avopalvelut (entinen Jeesi). Niiden tehtäväksi annettiin muun muassa korvaushoito, terveysneuvonta sekä intensiivinen avohoito, jonka on määrä pitää sisällään muun muassa säännölliset keskustelut omahoitajan kanssa. Kaupunki alkoi saada vuoden mittaan huumehoidosta paljon kritiikkiä . Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Taru Kuosmanen totesi syyskuussa 2017 Aamulehdelle , että Tampereen huumehoidon prosessit eivät toimi kuten pitäisi ja kehittämistarpeita on. Kaupunki aloitti selvitystyön päihdepalveluihin hakeutumisesta. Se pyysi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tarkastamaan eri toimijoiden toimintaa. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujohtaja Maritta Närhi kertoi Aamulehden haastattelussa syyskuussa 2017, että selvitystyössä pyritään löytämään kehittämiskohteet, jotta prosessista tulisi mahdollisimman sujuva ja asiakaslähtöinen. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin Aamulehti kysyi Tampereen kaupungin apulaispormestarilta Johanna Loukaskorvelta (sd.), sosiaali- ja terveyspalvelujen johtajalta Taru Kuosmaselta sekä palvelujohtajalta Maritta Närheltä sähköpostilla 6. helmikuuta, mihin kaupungin aluehallintovirastolle esittämä pyyntö johti. Johto vastasi sähköpostilla: ”Keskustelussa ei tullut esille mitään sellaista, että sillä hetkellä olisi tarvetta valvonnallisiin toimenpiteisiin.”