Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Limamöllyskät löysivät tiensä Päivi Söderströmin katiskaan jo toista kesää – Asiantuntija ihmettelee: miksi ne ovat kotiutuneet juuri Pirkanmaalle?

Vuosi sitten Päivi Söderströmin katiska oli täynnä jalkapallon kokoisia geelimäisiä Pectinatella magnifica -hyytelösammaleläimiä. – Se on aika kiinteää massaa. Se on kirkas sisältä, kun sen halkaisee. Mutta päältä ne ovat suttuisen värisiä, Söderström kuvailee. Sunnuntaina katiskassa oli jälleen tuttuja möllyköitä. Tällä kertaa katiskaan oli tarttunut alle 10 harmaanväristä palluraista, joita Söderström kuvailee edellisvuoteen verrattuna pieniksi: halkaisijaltaan ne olivat noin 5 senttisiä. – Tämä ilmiö on täällä näköjään sitten jäädäkseen, Söderström toteaa. Parin vuoden aikana Pirkanmaalla on tehty runsaasti sammaleläinhavaintoja. Osa havaintoja tehneistä on arvioinut löytäneensä jopa satojen pienten molluskoiden esiintymiä. Kirkkojärven rannalla asuva Söderströmin pariskunta oli tarkastanut edellisen kerran katiskan keskiviikkona. Sen jälkeen eläimet olivat muutamassa päivässä ilmestyneet ja takertuneet kiinni. – Nostimme katiskan tuohon aurinkoon kuivumaan. Meillä on tällainen pehmeä katiska, josta niitä on vaikea irrottaa. Kuivalla maalla sammaleläimet eivät voi elää, vaan karisevat irti katiskasta kuivuttuaan. Suodattajaeläin Tänä kesänä ei ole vielä tehty varmennettua sammaleläinhavaintoja koko Suomessa. Pirkanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntijan Anne Mäkysen mukaan vieraseläinportaaliin ei ole tullut kuvallisia vinkkejä. Mäkynen ei kuitenkaan ole lainkaan yllättynyt Söderströmin Kirkkojärvessä tekemästä havainnosta. Hänen mukaansa järvissä vallitsevat olosuhteet ovat ihanteelliset vesisammaleläimelle. Järvivedet ovat Pirkanmaalla 5 astetta keskimääräistä lämpimämmät. Sinilevää on paljon, ja erittäin matalalla olevat lämpimät vedet lisäävät järvien ravinnepitoisuutta. Hyytelösammaleläimet hyötyvät lämpimistä vesistä, joissa ravinnemäärät ovat kohdallaan. – Ne syövät ravinteita ja planktonia vedestä. Se on suodattajaeläin. Vieraslajisivustoillakin on kirjoitettu, että voisiko sillä olla vettä puhdistava vaikutus, mutta siitä ei ole tutkimustietoa, Mäkynen kertoo. Yhdyskunnan yksilöt eivät ole bakteereja, levää tai hyönteisiä, vaan eläimiä. – Sillä ei ole jalkoja eikä suuta, miten me ymmärretään eläin. Niin, että se on omanlaisensa. Hyytelösammaleläimistä on Mäkysen mukaan nyky-tiedon mukaan ennen kaikkea esteettistä haittaa, sillä ne eivät aiheuta ihottumaa, jos niitä käsittelee. Ne voivat vieraslajeina myös vaikuttaa ekosysteemiin. Hyytelösammaleläin voi vallata ison osan rannasta, sillä molluskoita muodostuu melkeinpä mihin tahansa. Ne voivat tarttua myös vesikasveihin. Ongelmia ne tuottavat välillä muodostuessaan vesiputkien suille tukkeeksi. – Ne eivät vapaasti kelluskele jossain, vaan pieni osa tarraa johonkin, ja alkaa kerryttää massaa, alkaa lisääntyä siinä, Mäkynen kertoo. Aiempina vuosina kesän ensimmäiset havainnot vieraslajiportaaliin on kirjattu Mäkysen mukaan juhannuksen jälkeen. Ely-keskus toivoo, että törmätessään möllyköihin, joiden luulee olevan sammaleläimiä, löytäjä kirjaisi havaintonsa ja lähettämään kuvan löydöksestä vieraslajiportaaliin osoitteeseen www.vieraslajit.fi. Pyhäjärvessä havaintoja, Näsijärvellä ei Suomessa eniten havaintoja on ennestään Vuoksen vesistöstä ja nyt Pirkanmaalta. – On jännittävää, miten ne ovat tänne löytäneet. Kun tietäisi sen polun, ja miksi juuri meidän Pyhäjärvi on otollinen, että miksi muihin samankaltaisiin sitä ei ole levinnyt, Mäkynen ihmettelee. Tampereella tähän mennessä havaintoja hyytelösammaleläimestä on tehty Pyhäjärvellä, mutta ei Näsijärven puolella. Tämä voi johtua Mäkysen mukaan erilaisesta vedenlaadusta. Näsijärven vesi on mahdollisesti liian kirkasta ja syvää, jotta laji viihtyisi siellä.