Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tampereen vetovoima on ihan omaa luokkaansa, naapurikunnista eniten kasvoi Nokian asukasmäärä – Katso tästä kaikkien Pirkanmaan kuntien tilanne

Pirkanmaalaisten määrä kasvoi viime vuonna 2 770 hengellä, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Pirkanmaa oli Uudenmaan jälkeen toisena niiden viiden maakunnan joukossa, joiden väkiluku edelleen kasvaa. Kasvua kirjattiin myös Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Pirkanmaan väestönlisäys perustui maan sisäiseen ja ulkomaiseen muuttoliikkeeseen sekä Tampereen kaupungin ja Tampereen ydinkaupunkiseudun hyvään kehitykseen. Muun maakunnan osalta kehitys oli miinusmerkkistä. Väkimäärä kasvoi kuudessa Tampereen ydinkaupunkiseudun kunnassa eli Tampereella, Nokialla, Lempäälässä, Pirkkalassa, Ylöjärvellä ja Kangasalla. Näissä kuudessa kunnassa kaikki väestönkehityksen osatekijät olivat positiivisia. – Tampere ja sen kanssa välittömässä vuorovaikutuksessa oleva ydinkaupunkiseutu kasvavat ja ovat elinvoimaisia, kiteyttää Timo Aro , joka on alue- ja väestökehitykseen keskittynyt asiantuntija konsulttitoimisto MDI:ssä. Tampereen kehitys vahvaa Tampereen väestönlisäys oli 2 984. Tamperelaisia oli vuoden 2019 lopussa 238 221. – Tampereen kehitys on ollut poikkeuksellisen vahvaa maan sisäisen muuttoliikkeen osalta. Kaupungin vetovoima on kasvanut vuosi vuodelta 2015 eteenpäin, Aro toteaa. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ovat voimistuneet finanssikriisin jälkeen vuodesta 2008 eteenpäin. Samaan aikaan syntyvyys on varsinkin viime vuosina laskenut koko maassa, mikä korostaa entisestään muuttoliikkeen merkitystä. – 2010-luvulla voimistui kehitys, jossa asuntotuotanto keskittyi entistä voimakkaammin suuriin kaupunkeihin ja niiden välittömään läheisyyteen kaupunkiseudulle, Aro kuvaa. Tampere on Helsingin ohella niitä harvoja paikkakuntia Suomessa, jotka vetävät muuttovirtoja oman vaikutusalueensa lisäksi aika tasaisesti koko maasta. Aron mukaan Tampereen ja sen ydinkaupunkiseudun kehitys muistuttaa Helsingin, Turun ja Oulun seutujen kehitystä siinä, että niin sanotun mikrosijainnin merkitys kasvaa. – Näiden kasvavienkin alueiden sisällä tapahtuu sisäistä keskittymistä kunta- ja keskustaajamiin, asemien ja kauppakeskusten lähelle, liikenneväylien varrelle. Kasvu ohjautuu kaupunkirakenteen solmukohtiin, joissa on helppoa ja sujuvaa liikkua, Aro toteaa. Nokia kehyskuntien ykkönen Tampereen ympäristökunnista Nokian asukasmäärä kasvoi lukumääräisesti eniten, 419 hengellä. Seuraavina tulevat Lempäälä (330), Pirkkala (255), Ylöjärvi (251) ja Kangasala (198). Nokia nousi kehyskuntien ykköseksi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Aron mukaan kuntien keskinäiseen järjestykseen ei kuitenkaan kannata kiinnittää liikaa huomiota, sillä pienissä kunnissa vuosittaiset poikkeamat ovat suuria. – Aika usein ne liittyvät asuntotuotannon määrään. On rakennettu uusi asuntoalue tai kaavoitettu keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja. Tampereen vahvuus on viime vuosina korostunut. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suurten kaupunkien kehyskunnat olivat kovassa kasvussa, mutta keskuskaupungin kasvu oli hitaampaa. Viime vuosina keskuskaupungin suhteellinen asema on koko ajan vahvistunut. Ympäristökuntien osalta taas on tullut lisää hajontaa. – Ydinkaupunkiseudun kuntien luvut ovat väestönlisäyksen osalta edelleen Suomen mittakaavassa isoja, mutta kasvu on maltillista verrattuna 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen. Reuna-alueet kuihtuvat Muiden Pirkanmaan kuntien väestö väheni vuonna 2019. Kaikki väestönkehityksen osatekijät olivat negatiivisia neljässä kunnassa, Virroilla, Vesilahdessa, Ruovedellä ja Akaassa. – Virtain ja Ruoveden etäisyys Tampereelle ja sen pendelöintivyöhykkeeseen on jo suurempi. Ne ovat tyypillisiä maakunnan reuna-alueen kuntia, joiden ero keskuskaupunkiin ja sen välittömään vaikutusalueeseen näyttää koko ajan kasvavan, Aro toteaa. Vahvat ja elinvoimaiset kunnat vahvistuvat suhteessa muihin. Tämä kehityskulku on vuosi vuodelta voimistunut. – Erot näyttävät repeävän yhä suuremmiksi maakuntien sisällä, vaikka muuttoliikkeessä ei ole tapahtunut radikaaleja muutoksia. Tampereelle suuntautunut muuttoliike ei sinänsä ole kasvanut, mutta lähtömuutto poispäin on koko ajan vähentynyt. Tähän vaikuttavat muun muassa työllisyyden kohentuminen sekä kaupunkiseudun runsas ja monipuolinen asuntotuotanto. Vetovoimaiset oppilaitokset ja monipuolinen elinkeinorakenne houkuttelevat nuoria uusia asukkaita. Samaan aikaan kaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevissa kunnissa alkaa yhä selvemmin näkyä se, mitä alhainen syntyvyys yhdistettynä väestön ikääntymiseen merkitsee. – Ei silti pidä unohtaa, että näiden päävirtojen rinnalla on kuitenkin koko ajan myös vastavirtoja. Edelleen myös Virrat ja Ruovesi saavat tulomuuttajia, mutta purot ovat pienempiä ja jäävät lähtömuuttojen varjoon, Aro huomauttaa. Väestönkasvu Muuttovoitto vauhditti Nokian kasvua – ”Täällä meidän on hyvä asua ja elää” Nokian Harjuniityssä Kotkankadulla Dmitri Kikalov purkaa muuttokuormaa perheen vastavalmistuneessa omakotitalossa yhdessä poikansa Aleksandrin kanssa. Kolmilapsisen perheen on tarkoitus muuttaa uuteen kotiinsa parin viikon kuluttua. Molemmilla vanhemmilla on työpaikka Nokialla. Kikalov työskentelee opettajana Emäkosken koulussa, hänen vaimonsa Svetlana Timonen on lääkäri. –  Halusimme pojille omat huoneet. Saimme pankista lainaa, ja täältä löytyi edullinen tontti. Harjuniitty on mukavaa aluetta, Dmitri Kikalov kertoo. Uuden talon ikkunoista näkyy metsää ja jääkiekkokaukalo. Lähietäisyydellä ovat myös uusi koulu, päiväkoti ja liikuntahalli. – Kauppaan on vähän pitkä matka, mutta muuten kaikki palvelut ovat lähellä. Pojat harrastavat urheilua, mihin on täällä hyvät mahdollisuudet. Kikalovin ja Timosen perhe muuttaa Nokian sisällä, sillä he asuivat aiemmin Koskenmäessä. – Olemme viihtyneet Nokialla niin hyvin, että haluamme jäädä. Täällä meidän on hyvä asua ja elää, Dmitri Kikalov sanoo. Nokian kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna Tampereen ympäristökunnista eniten eli 416 asukkaalla. Nokialla oli vuoden lopussa 33 934 asukasta, jossa on kasvua 1,2 prosenttia. Kasvua selittää etenkin muuttovoitto, joka toi Nokialle 360 asukasta. Syntyvyydessä ei ole suurta eroa edellisiin vuosiin. Nokialla syntyi viime vuonna 294 lasta. Asuntoja rakennetaan Lapsiperheiden suosima Harjuniityn alue onkin kasvanut vauhdilla viime vuosina. Alueelta luovutetaan lisää uusia omakoti- ja pientalotontteja myös tänä vuonna. –  Yksi Nokian vetovoiman perustekijä on monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta, joka on myös hintatasoltaan kilpailukykyinen. Toinen on aktiivinen kaavoittaminen, toteaa  kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen . Nokialla on käynnissä useita asuntorakennushankkeita erityisesti keskusta-alueella. –  Meillä on myös lähiluontoa ja hyvät retkeilymahdollisuudet ihan kaupungin tuntumassa. Ne tarjoavat monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Nokian valttina ovat myös hyvät liikenneyhteydet sekä kaupungin sisällä että Tampereen suuntaan.