Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yliopisto vastaa mielipiteeseen kielitaitovaatimuksista: Haasteet on tunnistettu

Mielipidekirjoituksessaan (26.6.2020 Aamulehti ) Abdi Cisman , Fidel Al Shir ja Päivi Honkatukia kritisoivat muutoksia yliopistojen kielitaitovaatimuksiin vuoden 2020 opiskelijavalinnoissa. Yliopistolaki määrittelee yliopistoille oikeuden valita opiskelijansa ja päättää siitä, millä perusteella opiskelijat valitaan. Opiskelijavalintaan liittyvä autonomia tuo mukanaan velvoitteen siitä, että samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Opiskelijavalintaperusteet eivät voi olla sellaisia, että ne rikkovat perustuslain säädöksiä yhdenvertaisuudesta. Yliopistot ovat jo useamman vuoden ajan laatineet yhteiset valtakunnalliset valintaperustesuositukset, joihin sisältyy myös vaatimukset kielitaidon osoittamiseksi opiskelijavalinnassa. Jokainen yliopisto kuitenkin päättää itse valintaperusteistaan, Tampereen yliopisto on noudattanut suositusta päättäessään valintaperusteistaan. Yliopistojen valintaperustesuosituksen nykyiset kielitaitovaatimukset on valmisteltu kevään 2020 todistusvalintojen laajenemista ajatellen. Koska valtaosa aloituspaikoista täytetään ylioppilaskokeiden arvosanojen perusteella, on ollut tarve määritellä kaikkia koskevat kielitaitovaatimukset. Yliopistojen yhteiset valtakunnalliset suositukset on laadittu olemassa olevaa, hyvää kielitaitoa määrittävää lainsäädäntöä noudattaen. Nykyisen valintaperustesuosituksen tausta suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamiseksi löytyy ”Valtioneuvoston asetuksesta suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa” (481/2003). Yliopistojen valintaperusteisiin otetut tavat osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa opiskelijavalinnoissa seuraavat kielitaitoasetuksen hyvän kielitaidon määritelmää. Yliopistot ovat pitäneet perusteltuna valintojen kielitaitovaatimusten sitomista kielitaidon osoittamista koskeviin vaatimuksiin. Nämä vaatimukset on kuitenkin tunnistettu ongelmallisiksi. Vaatimusten luotettavuus kielitaidon osoittajana ei ole aivan selvä, erityisesti tämä koskee äidinkielen ylioppilaskokeella osoitetun kielitaidon suhdetta suomi tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeella osoitettuun kielitaitoon. Yliopistot käynnistivät syksyllä 2019 valtakunnallisen moniammatillisen yhteistyön yliopiston opiskelijavalintaan liittyvien kielitaitovaatimusten valmistelussa. Muutokset näkyvät vuoden 2021 opiskelijavalintaperusteissa. Uuden, vuodesta 2021 alkaen toistaiseksi voimassa olevan suosituksen keskeinen muutos nykyiseen suositukseen on suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen rinnastaminen kielitaidon osoittamisen osalta suomi äidinkielenä -kokeeseen. Tällöin kummassa hyvänsä kokeessa saatu hyväksytty arvosana riittää osoittamaan suomen kielen taidon yliopistoon haettaessa. Muutos koskee luonnollisesti myös ruotsin kielen taidon osoittamista. Vuoden 2020 opiskelijavalintojen perusteet kielitaidon osalta on päätetty yliopistoissa jo vuonna 2019, eikä niitä voida muuttaa. On kuitenkin aiheellista vaatia kielitaidon osoittamiseen liittyvien asetusten ja osoittamisen tapojen huolellisesta läpikäyntiä kaikilla koulutusasteilla. Kaisa Keskitalo Yliopistojen hakijapalveluverkoston puheenjohtaja päällikkö, opiskelijapalvelut Tampereen yliopisto