Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Loman päättyminen herättää haaveet

Kiinnostus työpaikan vaihtoon on tiettävästi suurimmillaan ensimmäisenä työpäivänä kesäloman jälkeen. Pidän työstäni paljon, mutta silti kesälomalta paluu aina aiheuttaa mielessäni vähän hankausta. Vapauteen mielistynyt sieluni ei tahtoisi taas taipua ikään kuin toisten tahdon alle, täyttämään vaateita ja vastaamaan odotuksiin. Mieleeni nousee sinisiä ajatuksia kirjailijan urasta tai yrittäjyydestä. Näen itseni romanttisissa kuvissa kirjoittamassa itse asettamieni aikataulujen mukaan rustiikkisessa talossa Ranskan maaseudulla, kattohuoneistossa Välimeren auringossa, ullakkokammiossa lumen kuorruttamassa Reykjavikissa tai kodikkaassa puutaloyksiössä Tampereen Nekalassa. Joskus haaveilen pyörittäväni täysihoitolaa suomalaisella maaseudulla, toisinaan haluaisin kiertää huutokauppakeisarina Suomea löytämässä aarteita. Tiedän kesän huijaavan. Kaikki ovat samaan aikaan vapaalla, joten seuraa ja tekemistä riittää, mutta olisiko vapaudella arvoa yksin marraskuussa? Kaipaisinko silloin työn rytmiä ja ihmissuhteita? Media kertoo tarinoita ihmisistä, jotka ovat hypänneet oravanpyörästä, muuttaneet mummonmökkiin ja ryhtyneet hevoskuiskaajiksi tai lammasfarmareiksi. Kerrotaan tarinoita heistä, jotka ovat jättäneet rohkeasti päivätyönsä tajuttuaan, miten lyhyt elämä on, ja alkaneet tehdä sitä, mitä rakastavat. Tiedän toki, että epäonnistuneet kokeilut, joissa on palattu häntä koipien välissä takaisin ruotuun, eivät yllä lehtijuttuihin. Silti nämä muutostarinat kiehtovat minua. Tein kerran elämästäni aarrekartan. Niin hömpältä kuin se kuulostaakin, se auttoi hahmottamaan, mitä kohti tahdon kulkea. Haluan kuolinvuoteella todeta, että olen käyttänyt elämäni mielekkäisiin asioihin. Moni uutta haikaileva varmasti miettii loman päättyessä näitä kysymyksiä: Hyppäisinkö? Uskaltaisinko? Osaisinko? Onnistuisinko? Kiittäisinkö vai katuisinko? Luotanko intuitioon vai onko se haihattelua vain? Pelissä ovat nykyinen työ, perheen elatus, mahdolliset pankkilainat, tottumus tiettyyn elintasoon ja etuihin, turvallisuus, omat epäilykset ja järki. Minulla on mielenkiintoinen, vaihteleva ja luova työ, jota arvostan. Tiedän, että monella ei ole. Niinpä minun villit haaveeni vetäytyvät pian loman päätyttyä taka-alalle. Heitä ihailen, jotka palaavat kiltisti sorvin ääreen tekemään työtään, vaikka se ei tarjoa kaksisia innostumisen kokemuksia. Se vasta asennetta osoittaa. Kirjoittaja on kaksi kirjaa kirjoittanut Aamulehden toimittaja.