Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kysyimme ihmisiltä eri elämäntilanteissa, miten budjettiesityksen toimet vaikuttaisivat heihin – ”Tupakki saa maksaa vaikka kympin aski”

Valtiovarainministeriö esitteli keskiviikkona vuoden 2020 budjettiesitystään. Kokonaisuudessaan budjettiesitys julkaistaan perjantaina. Kysyimme torstaina ihmisiltä eri elämäntilanteissa, miten budjettiehdotuksen toimet vaikuttaisivat heidän elämäänsä. Eläkeläinen Allan Rinnekangas kertoo saavansa toistatuhatta euroa eläkettä kuukaudessa. Hän toteaa, että summa voisi aina olla suurempikin. Rinnekangas uskoo, että jos yhden asian verotusta kevennetään, toisen asian verotus kiristyy. Hänen puolestaan tupakan verotusta sopii kiristää. – Tupakki saa maksaa vaikka kympin aski, hän toteaa. Bensiinin hintoja hän ei ole seurannut aktiivisesti. – Eläkeukkona huristelen lähinnä Tampereella. Vuodessa kilometrejä tulee noin 12 000. Opintorahan indeksisidonnaisuus hyvä juttu Tampereen ammattikorkeakoulussa bioanalytiikkaa opiskelevat Nella Latvakoski ja Vilma Pyykkönen ovat kolmen ja puolen vuoden opinnoissaan jo loppusuoralla. Opintorahan sitominen indeksiin ei siis ehdi vaikuttaa heihin. Molemmat ovat tyytyväisiä opintojen aikana saamiinsa tukiin. – Opintorahan sitominen indeksiin on varmaan hyvä juttu. Meidän mielestämme opiskelijoiden asiat ovat Suomessa aika hyvin. Tuilla pärjää, jos on valmis joustamaan esimerkiksi keskusta-asumisesta, he arvioivat. Nella Latvakoski toivoo, ettei ruoan verotus kiristy tulevaisuudessa. Sen sijaan esimerkiksi tupakan verotusta voisi molempien mielestä korottaa roimasti, jos verotusta on kiristettävä. – Elämälle välttämättömien asioiden verotusta ei saisi korottaa, Pyykkönen sanoo. Polttoaineen verotus ei vähennä ajoa Myöskään Laukaassa asuvan Marita Elonheimon mielestä ruoan verotusta ei saisi kiristää. Tankkaamasta tavoitettu Elonheimo ei usko, että bensiinin verotuksen kiristyminen vaikuttaisi omalla kohdalla ajokilometreihin. – Ajan lähinnä kaupunkiajoa, mutta välillä pidempiäkin matkoja, Elonheimo kertoo. Jussi Uusniemi on samoilla linjoilla. Hän arvelee, etteivät budjettiehdotuksessa esiin nousseet veronkorotukset juuri vaikuta elämään. Ruokakaupan limsaosastolla jututettu Uusniemi kertoo, ettei juuri osta virvoitusjuomia eikä valikoi auton tankkausasemaa bensiinin hinnan mukaan. – En lähde ajamaan erityisiä lenkkejä halvemman polttoaineen perässä. Tankkaan siellä, missä olen, oman auton omistava Uusniemi sanoo. Hän toivoo, että verotuksella ohjattaisiin ihmisiä ostamaan eettisesti tuotettua ruokaa. Keski- ja hyvätuloiset maksumiehinä Palkkatuloilla elävät keski- ja hyvätuloiset suomalaiset ovat Veronmaksajain keskusliiton arvion mukaan maksumiehiä, jos valtiovarainministeriön budjettiehdotus toteutuu. Budjettiehdotuksessa esitetään kotitalousvähennyksen leikkaamista. Kiristyksiä suunnitellaan myös asuntolainan korkovähennykseen ja polttoaineiden, tupakan sekä virvoitusjuomien verotukseen. Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on erityisen huolissaan palkkaverotuksen kiristymisestä sosiaalivakuutusmaksujen kautta. Budjettiehdotuksen mukaan pieni- ja keskituloisten, eläketulon ja etuustulon saajien ansiotuloverotus kevenee 200 miljoonalla eurolla. Veronmaksajain keskusliitto ennustaa kuitenkin, että tuloveroprosentti nousee työeläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun korotusten vuoksi. Keskusliiton arvion mukaan korotus on 0,5–0,6 prosenttiyksikköä. Lehtinen arvioi, että keskituloisella vaikutus on noin 250 euroa vuodessa. – Palkkojen verotusta pitäisi pystyä keventämään. Nyt leikataan palkansaajan ostovoimaa. Parempi ratkaisu olisi keventää tuloveroja kiristyvien sosiaalivakuutusmaksujen kompensoimiseksi, Lehtinen kritisoi. Kotitalousvähennystä leikataan Budjettiehdotuksesta Lehtinen nostaa esiin kotitalousvähennyksen leikkaamisen. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskee budjettiehdotuksen mukaan 2 400 eurosta 2 250 euroon. Samalla yritykseltä ostettavan työn korvausprosentti laskee 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Sadan euron omavastuu ei muutu. Jos siis ensi vuonna teettää yrityksellä 1 000 euron työn, on kotitalousvähennyksen osuus 40 prosenttia eli 400 euroa. Kun sadan euron omavastuu on vähennetty, kotitalousvähennyksen suuruus on 300 euroa. Jos vastaavan työn teettää tänä vuonna, kotitalousvähennys on vastaavasta työstä 400 euroa. – Kotitalousvähennyksen leikkaaminen sopii huonosti yhteen sen kanssa, että hallitus pyrkii parantamaan työttömyyttä. Miksi leikataan vähennystä, joka purkaa harmaata taloutta? Lehtinen ihmettelee. Polttoainetta verotetaan enemmän Kulutusveroista merkittävimmin kiristyy polttoainevero. Veronmaksajain keskusliiton laskelman mukaan sekä bensan että dieselin hinta kiristyy noin 6,5 senttiä litralta. Muutoksen on kaavailtu astuvan voimaan elokuussa 2020. Myös tupakan verotus kiristyy. Yhden askin hinnannousun on arvioitu olevan noin 45 senttiä. Lehtisen mukaan linja on sama kuin viime hallituskaudellakin: tupakan verotusta kiristetään asteittain. – Haittaverojen kiristykset ovat ymmärrettäviä. Jos jotain pitää kiristää, niin niitä, Lehtinen sanoo. Kokonaisuutena budjettiehdotus ei Lehtisen arvion mukaan sisällä massiivisia muutoksia. – Moniin verotuksen muotoihin, kuten pääoma- ja yritysverotukseen, ei kosketa. Se, ettei kaikkea muuteta yhtä aikaa, on hyvä asia ja luo vakautta, Lehtinen arvioi. Etuuksia kasvatetaan vastapainoksi Pienituloisten perusturvaan suunnitellut etuuskorotukset korvaavat budjettiehdotuksessa kerrottuja kiristyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi heinäkuussa, että hallitus esittää takuueläkkeiden korottamista 50 eurolla kuukaudessa ja kansaneläkkeen täyden määrän korottamista 31 eurolla kuukaudessa. Tuolloin todettiin, että korotukset kohdistuvat kaikkein pienimpiin eläkkeisiin. Opintotuen huoltajakorotukseen on esitetty 25 euron korotusta kuukaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus taas on kasvamassa 10 euroa kuukaudessa. Opiskelijoiden opintoraha aiotaan sitoa indeksiin elokuussa 2020. Valtion menojen kasvatus ei riitä Hyvä veropolitiikka tarkoittaa Lehtisen mukaan sitä, että haittaveroja kiristetään, mutta samalla palkansaajille tarjotaan jotain myönteistä. Tuoreesta budjettiehdotuksesta tämä myönteinen puoli Lehtisen mukaan puuttuu. Lehtinen toteaa ymmärtävänsä, että Rinteen hallitus pyrkii vaikuttamaan heikentyvään suhdanteeseen kasvattamalla valtion menoja. Hän ei kuitenkaan usko, että talous pysyy kasvun tiellä yksin valtion menoja kasvattamalla. – Tasapainoisessa ratkaisussa huolehdittaisiin myös nettopalkoista eli ihmisten ostovoimasta. Jotta kassa kilisee, tarvitaan myös yksittäisten ihmisten ostoja, Lehtinen sanoo.